[FI] Tietoliikennealan katsaus 2023-02

MENNYTTÄ JA TAPAHTUNUTTA

Microsoftin tammikuun reitityshäiriön syitä on avattu perusteellisemmassa selvityksessä (25.1. VSG1-B90). Siitä selviää, että kapasiteettimuutoksen yhteydessä Madridissa reitittimiin tehtiin huonosti varmistettu ja testattu ip-osoitemuutos. Reitittimen oli tarkoitus liittyä mukaan IGP:hen, mutta ajetut komennot aiheuttivat IGP-tietokantojen tyhjentymisen. Yhdellä kolmesta käytetystä laitevalmistajasta tyhjennys tehdään kaikille IGP-naapureille, mistä seurasi reititiystaulujen uudelleenlaskeminen, joka lähti vyörymään eteenpäin reitittimillä. Muutoksia pystyy Microsoftilla tekemään vain yhdelle laitteelle kerralla, mutta vaikutus levisikin nyt hallitsemattomasti koko verkkoon. Verkon koon takia IGP:n ja BGP:n reittien laskeminen kesti 1 h 40 min. Ongelma huomattiin valvonnasta viisi minuttia muutoksen jälkeen, mutta tilannetta pahensi se, että muutoksen tekijä ei ollut tietoinen aiheuttamastaan ongelmasta. Hän teki vielä toisen muutoksen toiselle reitittimelle 33 minuutin päästä. Tästä syntyi toinen ongelmien aalto. Prosessi siis petti ja pieni ongelma lähti vyörymään hallitsemattomasti. Monivalmistajaympäristö on vaikea hallita, koska laitteiden ominaisuuksissa ja toiminnassa on eroja, jotka pitää osata huomioida.

Kentikin blogissa kerrotaan miten häiriö näkyi heidän valvontatuotteessaan. Synteettinen valvonta vilkkui kuin joulukuusi punaisena ja vihreänä. Viivettä ja pakettihäviötä näkyi vaihtelevasti eri agenteilla. Tästä ei voinut paljon päätellä ongelman syystä. Netflow-näkymässä Microsoftin liikennemäärä tippui kahdessa erässä. Liikenne siirtyi toisille reiteille joko transit-linkeille tai Aasian peerauskumppaneille. BGP-näkymässä vahvistui sama mitä Netflow kertoi. Microsoftin 370 prefixistä ongelmia ei näkynyt 104:ssä. Muut prefixit olivatkin sitten hyvin epävakaita, mistä voi päätellä, että jotain oli mennyt pieleen Microsoftin verkon sisällä. BGP-kaappausnäkymässä Microsoftin AS8075 näytti mainostavan uusia muilta kaapattuja prefixejä. Ongelma näytti kohdistuvan australialaiseen Vocusiin, jonka kansa Microsoftilla on ollut aiemminkin ongelmia. Kentik raportoi ongelman heille selvitettäväksi. Koko tämä Microsoftin häiriö toistaa historiallisia Facebookin ja Rogersin isoja katkoja, joissa BGP:n epävakaus on seuraus, ei syy.

Häiriölistaan liittyi myös italiainen TIM, jonka ulkomaan yhteydet katkesivat laajasti 5.2. Noin joka kolmas italialainen menetti internet-yhteytensä ja TIM:n kotimaan liikennemääräkin tippui 26%:iin normaalista. Myös nimipalvelussa oli ongelmia. Internet Society ihmettelee ongelman syitä. TIM ostaa ulkomaan kapasiteetin vain Sparklelta. Hajautuksen puuttuessa kaapelivika katkaisi näin kaikki yhteydet ulospäin. Historiassa kymmenen vuotta sitten valtionyhtiö TIM on ollut pakotettu peeraamaan kaikkien italialaisoperaattoreiden kanssa, mutta ajan myötä melkein kaikki peeraukset on purettu.  Toinen kummallisuus on, että TIM ei peeraa paikallisissa yhdysliikennepisteissä, vaan liikenne kiertää Frankfurtin kautta Milanoon. Korona-aikana TIM kuitenkin peeraili kaikkien halukkaiden kanssa ja liittyi Torinon TOP-IX:ään. Mutta nämäkin järjestelyt purettiin 2021 vuoden lopussa pois.

Lufthansalla oli isoja ongelmia Frankfurtin lentokentällä kun rautatien rakentamisen yhteydessä urakoitsija katkaisti Deutsche Telekomin kuitunipun.

Catchpoint listaa tällaisten isojen internet-ongelmien opit käyttäjille. Internetistä ja pilvestä on tullut uusi yritysverkko, joka keskittyy vahvasti isoille toimijoille. Siksi ongelmatkin ovat isoja. Monimutkaisuus vaikeuttaa ongelmien selvittämistä ja pidentää palautumisaikaa. Yritykset jäävät palvelutoimittajien armoille. Siksipä olisi syytä valvoa merkityksellisiä asioita ja hahmotella oma internet-pinonsa, jossa yritys toimii. Välillisiä ja yllättäviäkin vaikutuksia on syytä arvioida, mitä tehdä jos esim. joku pilvipalvelu ei toimi? Automatisointi auttaa ongelmapinnan pienentämisessä ja ongelmien varalta kannattaa harjoitella.

Tietoturvaongelmissa Vmwaren parin vuoden takaiset haavoittuvuudet nousivat esiin kun niitä hyväksikäytettiin laajasti ESXiArgs-hyökkäyskampanjassa. Isku on kohdistunut Eurooppaan, erityisesti Ranskaan ja Italiaan, mutta myös Suomessa on ainakin muutamia tapauksia. Tapaus lienee toistaiseksi laajin ei-Windows-lunnashaittaohjelma. Censys löysi yli 1900 haavoittuvaa ESXi-palvelinta lähinnä OVH:n ja Hetznerin alustoilta. Rapid7 näki lähes 19000 haavoittuvaa palvelinta internetissä. Vuokratun rautapalvelimien päälle voi itse asentaa mitä haluaa ja avata palveluita nettiin, mutta OVH on ainakin sulkenut kaikilta portin 427 ulos pitääkseen tilanteen jotenkin hallinnassa. Tosin joillakin palveluntarjoajilla on myös päivittämättömiä ja avoimia palvelimia tarjonnassaan. ESXiArgs-lunnasohjelmaan löytyi purkukoodi, jonka CISA julkaisi. Mutta ilmeisesti myös hyökkääjä muutti haittaohjelmaa samalla estääkseen salauksen purkamisen.

Muita hyökkäyksien uhreja ovat olleet mm. A10 Networks, ja TV-kanavat Dish Network ja Virgin Media Irlannissa. Domain-rekisteri Namecheap korkattiin ja sen kautta lähetettiin roskapostia. Toisella rekisterillä Godaddyllä huomattiin haittaohjelma, joka ohjasi hostattuja webbisivuja vääriin paikkoihin.

Esimerkkiä päivitysten nopeudesta ja prosessista antaa Cloudflare. Bug Bounty ohjelmasta raportoitu haavoittuvuus korjattiin vuorokaudessa ja vietiin tuotantoon kahdessa päivässä. Parhaimmillaan työskentely oli jopa minuuttipeliä. Toisenlainen historia on DNS-haavoittuvuuksilla, joita Paul Vixie ja Dan Kaminsky korjasivat 2008. Perustavanlaatuiseen suunnitteluvirheeseen tehtiin nopea korjaus ja 2010 saatiin pysyvä ratkaisu DNSSEC:n myötä. Vixie oli itse kehittämässä DNS:ää Berkeleyssä kun BSD:hen päätettiin ottaa uusi DNS-protokolla käyttöön. Silloinen julkaisutapa oli työläs ja siksi DNS päätettiin laittaa jakoon patchinä Usenet-ryhmien kautta. Koodia forkittiin sulautettujen laitteiden käyttöön paljon ja samoihin aikoihin internetin käyttö räjähti. Niinpä 1986 julkaistun DNS-koodin ties kuinka moneen kertaa forkattua versiota pyörii edelleen monissa laitteissa. Vixien antaa myös ohjeita miten koodia pitäisi tehdä. Jos ei ole varaa näihin toimiin, ei ole varaa avoimeen koodiin.

Cloudflare julkisti jälleen ennätyksellisen DDoS-hyökkäyksen, jonka voima oli 71 Mrps. Hyökkäys kohdistui hostattuihin HTTP/2-webbipalvelimiin ja lähti yli 30000 ip-osoitteesta useista eri pilvipalveluista. Pilvi on siis nyt mukana hyökkäyksissä ja ulospäin menevää liikennettä on syytä  tarkkailla. Cloudflare tarjoaa tähän omat työkalunsa. Azuren vuosittaisesta DDoS-raportista selviää, että pilveen päin tulee 1435 hyökkäystä päivässä. Raportissa annetaan myös suojausneuvoja. Tälle vuodelle on luvassa häiritseviä iskuja, joilla peitetään kehittyneempiä hyökkäyksiä. Uusia IoT-bottiverkkoja tulee ja myös tilien kaappaukset ovat nousussa. Radware on löytänyt uuden Passion botnetin, joka on liitetty Venäjään. Botnetin käytettiin tammikuun aikana Suomeenkin kohdistuneisiin terveydenhuoltoalan iskuihin. DDoS-hyökkäyksiä ovat saaneet osakseen mm. Tor-verkko ja Mastodon.

Muuten internet-liikennemääräennätyksiä on tehty Briteissä, jossa 15.2. keskiviikkoillan futispelit yhdistyivät Call of Dutyn julkaisuun.  Talktalk näki huippuliikenteen 10,25 Tbps, Virgin Media 24,77 Tbps, BT 29.11 Tbps ja LINX 7,87 Tbps.

Ylen MOT on tutkinut Venäjän GPS-häirintää Suomessa. Norjassa häirinnästä on tullut normaalia, joulukuussa sitä tapahtui lähes joka päivä ja vuoden aikana 119 päivänä. Suomen häirintäpaikat on jäljitetty Venäjän elektronisen sodankäynnin tukikohtiin, jotka osuvat sopivasti häiriöalueille. Suomeen rahdattavat laitteistot tai satelliittihäirintä tuskin tulevat kyseeseen. Motiivina voi olla poliittinen syy, laitteiden testaus naapuriin tai ihan vaan kiusanteko. Suomessa häiriöitä oli viime vuonna 64 päivänä, pääosin Pohjois-Suomessa. Häirintä on vaarallista laiva- ja lentoliikenteelle, joten mikseivät viranomaiset tee mitään ja Traficom salaa häiriöraportit? Viranomaiset selittävät, että kyse on hetkellisistä häiriöistä, joita ei saa kiinni. Edes tekijää ei nimetä ja aiheesta mieluummin vaietaan. Traficomin mukaan asia on Suomen sisäinen ja nykytilanteessa herkkä aihe, mitä se sitten tarkoittaakaan…

Sekoia vetää yhteen vuoden sota-ajan kybertapahtumat. Se on myös tutkinut Venäjän tekemän viime vuotisen Viasat-iskun ja analyysissä avataan asiaa tarkemmin. Mahdollisia hallintarajapinnan protokollia satelliittiterminaaleissa olivat SSH, SNMP ja CWMP. Todennäköinen hyökkäysvektori on ollut SSH, jota on edeltänyt pääsy hallintaan käytettyyn SDWAN-verkkoon.

Starlink on suututtanut ukrainalaiset yrittämällä estää liittymien käytön sotadroneissa. Droneista ja Starlinkistä on tullut  Ukrainalle elintärkeitä työkaluja tiedustelukäytössä. Palvelua ei ole tarkoitettu hyökkäyskäyttöön ja Ukraina on väärinkäyttänyt yhteyksiä, sanoo Starlinkin edustaja. Venäjä on rekisteröinyt valtaamiensa alueiden ukrainalaisia ip-osoitteita itselleen. Tällä voi olla vaikutusta geo-palveluiden toimintaan. Krimin tilanne näyttää, että alueen ip-osoitteiden geo-tiedoista ei voi päätellä kummalle maalle alueen verkot kuuluvat.

Historiaosiossa kerrotaan miten Hayes-koodeista tuli modeemien ohjausstandardi 90-luvulla. Puhelinverkko POTS on ollut olemassa 1800-luvun lopulta. 70-luvulla yleistä oli käyttää akustista liitäntään tietokoneen ja modeemin kytkemiseen. Akustinen liitin oli oikeastaan suunniteltu kiertämään puhelinjärjestelmän vieraiden laitteiden rajoituksia. Modulaarinen RJ11-liitin syntyi 70-luvulla, ja sitä käytettiin isoissa koneissa. Mikrotietokoneet eivät olleet standardoituja. Jokseenkin vakioitu RS-232 -liitin kuitenkin koneista yleensä löytyi ja videopeleistä omaksuttiin käyttöön D-liitin. 80- ja 90-luvuilla alkoi modeemien nousu. AT&T:llä työskennellyt Dennis Hayes halusi aloittaa oman modeemituotannon. Ensimmäiset modeemit olivat tietokoneiden sisällä väylässä kiinni. Ensimmäisen vuoden modeemituotanto tuotti yritykselle 125000 dollaria ja siitä liiketoiminta lähti käyntiin. Moodemit osuivat aikaan, jolloin tietokoneliikkeissä kaivattiin myytävää ja samalla käyttäjät halusivat yhteyksiä. Sisäiset tietokonekohtaiset modeemit eivät olleet kuitenkaan oikea ratkaisu. Piti rakentaa erillinen oheislaite, joka kytketään tietokoneen standardiporttiin RS-232. Ongelma oli kuitenkin standardoimattomat tietokoneet, joten Hayes kehitteli merkkikielen, jolla tietokone ohjasi modeemia. Modeemissa komentojen tulkintaan tarvittiin mikroprosessori, josta tuli nimi Smartmodem. Hayes oli modeemien de facto -standardi, mutta muitakin yrittäjiä tuli markkinoille: US Robotics, 3com ja Supra. Hayes teki myös monta virhettä hidastellessaan nopeuksien kehityksessä, jättäesssään sisäänrakennetut vaihtoehdot huomiotta ja veikatessaan ISDN:n yleistymistä. Edullinen ja tehokas Supra otti markkinat ja Hayes myytiin Zoom Telephonicsille 1999. Hayes-komentokoodit jäivät elämään. Vielä 2015 AOL:llä oli 2,1 miljoonaa soittosarjan käyttäjää. 2021 määrä oli tippunut muutamaan tuhanteen, mutta vieläkin AOL:ään pääsee modeemilla soittamalla.

Toinen historiapala on NASA:n OV-95 -sukkula, joka on rakennettu aikoinaan kopioksi oikeista sukkuloista tukemaan vianselvitystä maasta käsin. Sukkulassa on 370 km kaapelia, jotka on käsin palmikoitu ja sidottu kangaspaloin. Myös merkinnät on sidottu käsin joka kaapeliin. Näin tärinä ja hankaus ei riko kaapeleita.

Dellin Kat Cosgrove kertoo miten CI/CD-työkalut kehittyivät ajan saatossa. CI-käsite esiintyi jo 1991 Grady Boochin ohjelmointikirjassa. Vuonna 1997 Extreme Programming -liike alkoi julistaa jatkuvan julkaisun ilosanomaa. Ensimmäinen avoimen koodin CD-työkalu Cruisecontrol tuli ulos 2001 ja Jenkins vasta kymmenen vuotta myöhemmin 2011. Jenkinsin myötä alkoi markkinoille tulla muitakin tuotteita. Ikä alkoi kuitenkin painaa alkupään tuotteita ja niistä siirryttiin vähemmän ylläpitoa vaativiin tai hostattaviin palveluihin, kuten CircleCI, TravisCI tai Github Actions. Nyt pilvialustoilla on omat natiivit CI/CD-työkalut, joilla lähes kaiken työnkulun voi automatisoida. Versiopäivityksiä tuskin enää huomaa ja käyttäjällä ei ole mitään syytä edes tietää mikä version on ajossa. Nopeuden lisäksi työkalut tarjoavat nyt näkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja tietoturvaa.

Cumulus toi meille disagregaation ja avoimet verkot 2000-luvulla. Hedgehogin Josh Saul, ex-cumuluslainen itsekin, kertaa miten kenttä on kehittynyt parissa kymmenessä vuodessa. Cumuluksen idea oli yhdistää palvelinten suosittu Linux verkkoon ja saada hallintakonseptille yhtenäisyyttä. Whitebox switching oli siihen aikaan hyperskaalajien heiniä ja ne ostivat avointa rautaa Broadcomilta, Marvelilta tai Mellanoxilta. Cumulus pystyi tarjoamaan saman kapasiteetin kuin Cisco, kun rauta oli samaa Broadcomin Tridentiä. Cumulus nähtiin hetken eksistentiaalisena uhkana isoille laitevalmistajille. Cumuluksen taru lähti hyvin käyntiin, mutta sen ongelma oli saada asiakkaita mukaan. Sen aikainen “käännä se päälle”-markkinointi kehotti käyttäjiä laittamaan kaikki verkkolaitteen ominaisuudet päälle tarvitsi niitä tai ei. Sillä sidottiin asiakas kilpailutusvaiheessa, kun konfiguraatiota ei saanut enää helposti käännettyä toisen valmistajan laitteille. Cumuluksellakin piti asiakkaita voittaakseen olla samat ominaisuudet kuin Ciscolla ja Aristalla. Osa oli ihan turhaa ja niistä tuli ei-niin-verkkoystävällisen Linuxin kanssa ongelmia. Cumulus kuitenkin teki työtä ja sai tuotua monia tärkeitä komponentteja avoimiin verkkoihin: Switchd, Ifupdown, SAI, Quagga/FRR ja yleensäkin ideat CLI:n korvaamisesta Ansiblella. Cumulus tuki Broadcomin ja Mellanoxin rautaa. Kun 2020 Nvidia osti Cumuluksen heti Mellanoxin jälkeen, Broadcom veti herneen nenään ja lopetti Cumulukselta SDK:n käytön. Niinpä 90% Cumuluksen tukemasta raudasta tippui pois ja jäljelle jäi vain muutama Mellanoxin malli. Cumulus murtautui läpi kiven, mutta katkaisi samalla oman niskansa. Lopulta kova yritys ei riittänyt erottautumaan pelkästä Linuxista tai perinteisistä valmistajista. Samalla markkina oli liian hidas lähtemään mukaan.

Sonic on nyt ottanut valta-aseman avoimissa verkoissa. Se on suunniteltu kuin moderni sovellus. Hedgehog aikoo nyt tuoda Kubernetes-alustan hyödyt verkkoon. Mike Dvorkin esittelee miten Kubernetes toimii Sonic-fabricin hallintakerroksena. Kubernetes on jo kaikkialla, joten verkko voi ohjautua ja muodostua sen ja sovellusten ehdoilla. Samalla sovellusmaailmasta tutut työkalut tuodaan verkkoon.

Muita esityksiä Linux Foundationin ONE Summitista voi katsella Youtubesta. Mielenkiintoista avoimessa koodissa on myös Zero Trust ja ZTNA. OpenZiti on kokoelma zero trust -ratkaisuja, joihin sisältyy uutena mm. Zrok-jakopalvelu.

FOSDEM’23-konferenssin agendalla on sovelluskehitys ja esityksiä löytyykin todella laajalta alueelta. Esim. kummallisia DNS:n käyttötapoja -esitys kertoo mitä kaikkea luovaa DNS:llä voi tehdä.

Fortinetin julkisen sektorin tietoturvatiistaissa näkemyksiä esittelivät Helenin Heikki Paananen ja Aallon Hannes Päivänsalo. Mukava kuulla välillä konkreettisia asioita yritysmaailmasta.

NANOG87 kokosi mahtavan paketin asiaa verkoista.

Cisco Live saatiin pidettyä pitkästä aikaa Amsterdamissa ja väkeä riitti. Tapahtumasta ei suuria uutisia noussut, mutta Zeus Kerravala vetää omat päätelmänsä Ciscon suunnasta. Appdynamics on vihdoin viiden vuoden jälkeen nostettu jalustalle tuomaan sitä paljon kuulutettua arvoa. CDA-ohjelman kautta Cisco pyrkii vaikuttamaan ja tekemään yhteistyötä valtioiden digitalisoitumiseen puolesta, nyt esim. Rotterdamin sataman IoT-projektissa. Kestävä kehitys ja ekologisuus nousee pinnalle ja Eurooppa näyttää mallia USA:lle. Cisco on nyt lähtenyt avoimemmalle linjalle ja haluaa tehdä yhteistyötä muiden valmistajien kanssa. Tietoturvapuolella on paljon tekemistä. Cisco ei ole pärjännyt edes verkkokärjellä Fortinetiä ja Paloaltoa vastaan.

Packet Pushersin DPU-keskustelu Dellin kanssa selittää kiihdyttämisen teknologiaa.

Tiukkaa tietoturvaa löytyy BRUNCHCON:n esityksistä.

Disobey palasi Kaapelitehtaalle pommin lailla kun kaksi olut-tankkia räjähti Nixun ständin luona parvekkeella. Muutama ihminen sai vammoja ja ikkunoita rikkoutui. Olut onkin olennainen osa katu-uskottavaa tapahtumaa, joka on nyt kasvanut isoksi 1700 osallistujalla. Ensi vuosi näyttää mihin suuntaan ja paikkaan tapahtuma menee.

NYKYPÄIVÄN MENOA…

Mobiiliverkot

5G verkon viipalointi on paljon esillä, mutta onko siitä oikeasti hyötyä? Verkkoahan on virtualisoitu ja liikennettä multipleksattu ja priorisoitu kautta aikojen. 5G:ssä suurimmat edistykset tapahtuvat radioverkossa. Radioverkon ajoitus onkin viipaloinnin olennaisin osa. Viipaloinnin ratkaisu on vanha ja tuttu, se toimii kuin “langaton hypervisor” jakaen resursseja haluttujen parametrien mukaan. Näin voidaan taata radiotiellä tietty palvelunlaatu kullekin virtuaaliverkolle. Tosin radiotie on fyysisesti aina epävarma häiriöiden takia, mutta oikeat taajuudet ovat olennaisia toimivuuden kannalta. Käyttökohteista teollisuusverkot tuntuvat sopivilta viipaloinnille. Todellinen hyöty jää vielä nähtäväksi. Mielenkiintoista kyllä, wifi6-standardissa on osin samoja resurssialloikointitekniikoita.

Päästä päähän viipalointi vaatii tuen myös päätelaitteelta. Ericsson ja FarEasTone ovat demonneet ensimmäistä kertaa viipalointia Andoid-laitteilla. Adroidissa tuki on ollut jo yli vuoden ja tässä vaiheessa se on jotakuinkin korvaaja yrityksen omille APN:lle. Tietyissä käyttötarkoituksissa viipaloinnista voi tulla eräänlainen mobiili-vpn. Ericsson, Intel ja Microsoft ovat taas esitelleet viipalointia Windows-koneella.

5G on hiljalleen siirtymässä toiseen vaiheeseen. 5G Advaced eli 3GPP release 18 parantaa laitteiden MIMO-yhteyksiä ja paikannustarkkuutta. Teollisuuskäyttöön tulee uusi IoT-tekniikka Redcap. Uuden standardin päätelaitteita alkaa tulla markkinoille ensi vuoden puolella. 5G on noussut nyt yleisimmäksi radiotekniikaksi ohi 4G:n Yole Developpementin markkinatutkimuksessa. 3G on katoamassa markkinoilta kokonaan ja parin vuoden sisällä myös 4G alkaa hiipua. Puhelimien myynti on nyt kokonaisuudessan kääntymässä laskuun. RF-moduulien markkinoita johtavat tasaisesti Broadcom ja Qualcomm.

Koska mobiiliverkko on siirtynyt enemmän ohjelmallisuuteen, myös ETSI on liikahtanut standardointityössä softakeskeisempään malliin. Tarkoituksena on parantaa standardointia aikaisemmilla yhteistyö- ja testauskäytännöillä, käytännön iteratiivisilla kokeiluilla ja työkaluilla, sekä nopeammalla palauteluupilla. Standardointi voi onnistua vain jos se vastaa markkinoiden kysyntään ja standardille on olemassa tarve. Standardeja ei kannata huvikseen keksiä. ETSI:n tiedote ei todennäköisesti muuta toimintaa hetkessä, vaan tavoite voi olla 6G-ajassa.

Elisa on testannut älykästä dynaamista virranhallintaa 200 tukiasemassa. DES-hankkeessa on tarkoitus tasapainottaa Fingridin sähköverkkoa muuttuvien tilanteiden varalta niin, että tukiasemien akut toimivat hajautettuna virtalähteenä 150 MWh:n kapasiteetilla. Hanke on Euroopan suurin ja siihen on saatu 3,9 miljoonan euron tuki valtiolta, joka ei kuitenkaan ollut kuin osa siitä mitä Elisa haki. Joissakin arvioissa koko hankkeen hinnaksi on laskettu noin 30 miljoonaa euroa. Tukiasemien vanhoja lyijyakkuja täytyy vaihtaa uusiin lition-ioni -akkuihin. Koko 150  MWh:n kapasiteetti vaatii reilun 2000 tukiaseman osallistumista.

Business Finland on julkistanut uuden 6G Bridge -ohjelman, jonka tavoitteena on pitää Suomi mobiilitekniikan kärjessä ja jatkaa edellisten ohjelmien työtä. Rahaa ohjelmaan laitetaan 300 miljoonaa euroa ja se kestää vuoden 2026 loppuun.

Markkinat

Nokia on uudistanut ilmettä ja strategiaansa. Kuuden pilarin strategiaan kuuluu markkinaosuuden kasvatus, laajentuminen, teknologinen johtoasema ja vastuullisuus. Panostus on erityisesti yrityspuolelle, koska operaattorimarkkina ei kasva. Yritysostot eivät kuitenkaan ole ensisijainen tie. Parin vuoden takaiset suunnitellut henkilöstövähennykset kutistuivat kun liikevaihto lähti parantumaan. Hallinnosta on vähennetty ja tuotekehitystä lisätty. Parissa vuodessa Suomeen on palkattu 1200 työntekijää, joista puolet tulee ulkomailta. Suomessa työntekijöitä on nyt yli 7000. Nokialla on edelleen Kiinassa lähes 10000 työntekijää, mutta niistä Nokia ei pääse tai edes halua eroon. Kiina-riippuvuutta täytyy vain hallita.

Hilpeyttä on herättänyt Nokia uusi logo, jossa oli pakko tehdä kipeitä leikkauksia ja palata retroon 90-luvun räikeään liukuvärjättyyn värimaailmaan. Ehkä se kuvaa tavoiteltua vihreää siirtymää tai sitten ei osattu valita väriä, joten laitettiin kaikki. Logosta on erilaisia versioita eri taustoilla. Reddit/Suomesta löytyy taas näitä antoisia kommentteja. Logoa voi kuvailla renkaaksi, joka on vierinyt ramppia alas ja puhkeaa kohta terävään piikkiin. N-kirjaimen mäki kuvaa varmaan Nokian kosken virtausta. Logo on kuin öljyvuoto lätäkössä ja ajaton sininen lähes 60-vuotinen klassikko vaihtui nopeasti vanhenevaan pöhinähuminaan. Leikatut kirjaimet antavat tulkinnan varaa mitä logossa oikeastaan lukee: AOCIA, AOXIA, AOKIA, NOCIA vai mitä…

Ruotsissa Ericsson vähentää 14000 työntekijästä 10% ja maksaa reilut 200 miljoonan dollarin sopimussakot USA:n oikeusministeriölle Irakin lahjusskandaalin rikkomuksista. Sekä Nokia että Ericsson siirtävät tuotantoaan Intiaan taatakseen vaihtoehdon Kiinalle. Intian hallituksen insentiiviohjelma on purrut ja mukaan on lähtenyt myös Samsung. Dish taistelee telco-mafiaa vastaan rakentamalla omia O-RAN -yhteensopivia tukiasemia entisessä digiboksitehtaassa. Rautana käytetään tavallisia Dellin palvelimia. Samaa tekee Rakuten Japanissa. O-RAN:n avulla Dish voi paremmin hyötykäyttää taajuuksia. Pohoismaalaisille valmistajille Dave Mayo lähettää terveisiä, että on joutunut jatkuvasti pettymään lupauksiin tuotteiden taajuusominaisuuksien laajennuksista.

5G-sukupolvessa siirrytään kauden loppupuolelle, joka on halventuneiden hintojen ja volyymimuutosten aikaa. Mobile Expertsin ennusteissa RAN-investoinnit alkavat tippua seuraavien vuosien aikana, kunnes 6G alkaa vuorostaan vaikuttaa. Samaan aikaan vaikuttavat 5G:n uudet ulottuvuudet, ohjelmallisuus ja privaattiverkot, jotka tasaavat luonnollista markkinan hiipumista. Kiinan ja muun maailman markkinat ovat nyt eriytyneet, kun Kiinassa rakennetaan valtion tavoitetta kovalla vauhdilla eteenpäin ja muualla myynti hiipuu. Operaattorien Capex-ennusteet eivät kovin hyvin kerro markkinoista, joten ennustukseen käytetään komponenttivalmistajien tilastoja, joista voi jopa taajuusalueiden mukaan päätellä mihin markkinalle laitteet menevät. Ericsson on edelleen markkinajohtoja hiukan Nokia edellä. Huawei seuraa pitkällä perässä.

Operaattorien trendeistä kertoo Arelionin evankelista Mattias Fridström. Telegeographyn podcastissa keskustellaan aiheesta lisää. Tier-1 -operaattorille yritykset ovat tulleet yhä enemmän mukaan perinteisten operaattoriasiakkaiden sekaan. Pilvi ja tietoturva lisäävät yritysmyyntiä. Yritykset ovat isoille operaattoreille myös uusi maailma, jossa ne ovat vähän ihmeissään. Lisäksi operaattori-infra joutuu nyt uusien kyberuhkien ja sabotaasien kohteeksi. Kustannuspaine on kova kun bittihinta laskee, liikenne kasvaa ja kustannukset nousevat. Optinen verkko on esimerkki vanhasta jähmeästä maailmasta, jolla on lukittu operaattori tietyn valmistajan tuotteisiin ja toimintamalleihin. Optisella puolella tarvitaan uutta hinnoittelupolitiikkaa ja operointimallien muutosta. Avoimet ratkaisut ja ip-konvergenssi ovat viemässä asiaa hiljalleen eteenpäin. Kovia teknisiä osaajia on vaikea löytää, mutta erityinen puute on talousosaamisessa, jota tarvittaisiin ymmärtämään liikenteen mittausta, laskutusta ja yleensäkin bittien muuntamista tuloiksi. Teliasta irtautumisen jälkeen Arelionilla on ollut kova homma rakentaa konserniin jääneet toiminnot itselleen.

Nettineutraliteettiin ottaa kantaa nyt Alankomaiden hallitus. Operaattorit ovat selvästi valehdelleet yrittäessään vaikuttaa yleisiin asenteisiin ja päättäjiin. Päätösten tulee perustua faktoihin ja niitä ei nyt ole saatu, ainakaan operaattoreilta itseltään. Oxeran tutkimuksen mukaan verkkomaksut aiheuttaisivat todellista haittaa Euroopan internet-ekosysteemille ja käyttäjille, koska lopulta kustannukset valuisivat kuitenkin käyttäjille tavalla tai toisella. Ranskalaisen pienemmän operaattorin edustaja kuvaa hyvin tilannetta Ranskassa. Totuushan on, että teknologiajätit kyllä rahoittavat internet-infraa ja käyttäjät maksavat palveluista. Digitalisaatiota on vaikea rakentaa epävarman ekosysteemin päälle. Etelä-Ranskassa Aix-Marseillen alueesta on tullut kymmenessä vuodessa maailman suurimpia internetin kohtauspaikkoja. Se ei ole noussut operaattorien avulla, vaan Interxionin ja Telehousen perustamien konesalien ja merikaapelien vuoksi. Merikaapelit taas usein ovat teknologiajättien investointeja. Vaikutus on heijastunut koko rannikolle Montpellieristä Nizzaan. Etelä-Ranskan konesaleissa kohtaavat Euroopan, Afrikan ja Aasian kolme miljardia käyttäjää. Investoinnit ovat lähteneet paikallisista aloitteista ja konesalien rakentamiseen on yhdistetty myös digiputkimiesten koulutus ja työpaikat. Pariisi on toinen Ranskan internet-keskittymä, joten Ranska on Euroopan verkottuneimpia maita. Menestys on tullut kansainvälisten teknologiajättien kautta, joita kannattaa rohkaista investoimaan ja osallistumaan paikalliseen toimintaan enemmän. Operaattorit eivät siihen selvästi kykene.

Uusi Telegeographyn merikaapelikartta on julkaistu. Kartalla on nyt 529 kaapelia ja 1444 rantautumispaikkaa.

Rikkaiden miesten avaruuskisa kovenee. Sekavassa ja laajavaikutteisessa kuviossa Applen satellittipalveluntarjoaja Globalstar on rahoitusvaikeuksissa Echostarin takaaman velkansa kanssa. Velka estää Applen 450 miljoonan dollarin investointia Globalstariin totetumasta. Taustalla kytee Echostarin ja Applen eli Charlie Ergenin ja Tim Cookin riita. Applen satelliittipalvelun käynnistyttyä jotain piti tapahtua. Nyt kysymys on mitä Ergen tekee: ostaako hän vai Apple Globalstarin? Myös Dish ja Applen potentiaalinen 5G-kumppanuus sen kanssa vaikuttaa kuvioon. Vaikutus voi ulottua myös Starlinkiin, jos se lähtee tavoittelemaan omia taajuuksia ostamalla Omnispacen tai Ligadon. Viasat on ilmoittanut lähtevänsä mukaan satelliittikisaan vähän eri kärjellä eli tavoitteena tarjota hätäviestejä monipuolisempia satelliittiyhteyksiä suoraan puhelimeen. Uusilla tulijoilla on edessä FCC:n hyväksynnän hidaste, joka kestää keskimäärin 2,5 vuotta. Amazonin Kuiper on saanut vihdoin FCC:ltä hyväksynnän reilun 3000 satelliitin laukaisulle, sen jälkeen kun kilpailijat valittivat sen satelliittien käytöstäpoistoprosessin puutteista. Samsung on päättänyt jättää satelliittiyhteyden pois lippulaivapuhelimestaan S23:sta, koska ominaisuudet ovat vielä liian suppeita.

Pilvi on osoittautunut monelle kalliimmaksi kuin luultiin. Yksi suuri ongelma on kaiken siirtäminen pilveen. Monet yritykset uskoivat tarinan, joka perustui siihen että pilvi olisi aina halvempi vaihtoehto. Sitten yritykset tajusivat ottaa pilvestä ketteryys- ja skaalautuvuushyödyt, ja jättää kalliit osat omiin konesaleihin. Sovellukset alkoivat eriytyä kun frontend kehittyi pilvessä ja backend konesalissa. Ketterät pilvinatiivit palvelut voi kyllä toteuttaa omaan infraankin, enemmän on kyse sovelluksen rakenteesta ja toiminnasta. Äärimmäinen pilvisovellus on dynaaminen mikropalvelu ja toisessa päässä asteikkoa on monoliittinen sovellus. Keskelle jää modulaarinen isommista komponenteista kasattu ohjelmisto. Jokaisella sovelluskomponentilla on pilvessä ajohinta, jota harvemmin ajatellaan sovellusta tehdessä tai valitessa. Optimaalinen suoritus vaikuttaa olennaisesti pilvikustannuksiin. Suoritus on eri asia kuin kehitys. Molemmat osuudet pitäisi saada optimoitua, jotta sovellus toimisi kokonaisuutena hyvin.

Isoissa yrityksissä raha ei ole yleensä ongelma, vaan se kuka sitä saa käyttää ja mihin. Infran kehitys koskettaa yleensä koko yritystä ja projektia on vaikea sitoa liiketoimintayksiköihin tai tavoitteisiin. Siispä kehitysasiat valuvat eteenpäin, kunnes sattuu jotain katastrofaalista.

NaaS on leviämässä yrityksiin niin, että yli 90% käyttäisi palvelua 2030 mennessä. Mutta yritysten suurin epäilys on NaaS:n kustannus. Markkina on nyt jumissa ja valmistajien pitää tehdä jotain. Koska NaaS:n hinnoittelu perustuu yleensä käyttöön ja käyttö on dynaamista, kustannuksetkin elävät kuten pilvessä. Pilvinatiivit yritykset, jotka ovat tottuneet uusiin hinnoittelumalleihin, voivat siis olla helpoimpia omaksujia verkkopalvelulle. Pilvinatiivi toimija tuskin hylkää pilvinatiivin verkkopalvelun vain siksi, että siinä on käytön mukainen hinnoittelu. Sitä paitsi käytön mukainen hinnoittelu on hyvä hyvin purskeisessa liikenteessä, jossa pitää varautua piikkeihin. NaaS on terminä ja palveluna epäselvä, mikä luo epävarmuutta ostajissa. Määrittelemätön palvelu ja ominaisuudet ovatkin oikeasti suurin este käytön aloittamiselle. Kustannukset saattavat pelottaa, mutta välttämättä tietyllä valmistajalla ei edes ole käytön mukaista hinnoittelua. Valmistajan pitää pystyä ilmaisemaan palvelulupaus selkeästi.

Juniper on tehnyt muutaman NaaS-palveluihin liittyvän julkistuksen, joilla voi olla merkitystä sen markkina-asemalle. CN2 on sertifioitu Openshiftiin ja SD-Branch -konseptissa SSR-tunnelointi on liitetty Mist-hallintaan. NaaS ei voilla pelkkä internet ja vpn, vaan kokonaisuudessa ovat mukana myös pilvi, sovellukset, sovelluskehitys, hallinta, jne. Näyttää, että Juniper rakentaa modernia supertuotetta, jolla on laajat ominaisuudet, ja joka osuu hyvin NaaS-malliin. Lisäksi Juniperin metro-tarina vastaa pilven reunan hajautumiseen ja Apstralla saattaa olla siihen hallinta- ja automatisointiratkaisu. Juniper seisoo nyt vahvasti historian suurimman verkkomullistuksen reunalla ja saattaa olla hieman yllättäen pelikentän muokkaaja.

Extreme on päivittänyt SD-WAN -tuotettaan tukemaan Fabric Connect -hallintaa, jolla saa rakennettua verkon eri saittien välille automaattisesti. Fabric Connect on hyödyllinen isoissa kampusverkoissa, mutta samalla myös pienemmät SD-WAN -etäpaikat saa automaattisesti konfiguroitua mukaan fabriciin. Taloudellisesti Extreme vetäisi viimeisellä neljänneksellä ennätystuloksen. Muutenkin tulos on ollut tasaisen nousujohteinen 11 kvarttaalia peräkkäin.

Uusi FortiSP5-ASIC tuo lisää tehoa salaukseen ja vähentää virrankulutusta. Se tulee vauhdittamaan pienen ja keskisarjan Fortigate-palomuureja. Se on palomuurauksessa ja VPN:ssä 17-32 kertaa tehokkaampi kuin kilpailijat keskimäärin. Raudalla kiihdytettäviä sovelluksia on nyt tuplasti eli 14 kpl. Oman ARM-pohjainen ASIC:n avulla Fortinet on saavuttanut 48% markkina-aseman, jota muiden on enää vaikea lähteä haastamaan omilla raudoilla. Fortillekin ASIC-kehitys on kova ja hidas investointi. Uuden ASIC:n käyttöönottoon tuotteessa menee 3-6 kk, mutta suuret toimitusmäärät laskevat kuluja ja tuotteiden hintaa pystytään painamaan alas. SoC-tyyppinen ratkaisu säästää monia erillisiä komponentteja ja siitä saadaan suurta toimitusketjuetua. Fortinet on myös panostanut voimalla toimitusketjun hajauttamiseen ja siirtynyt lähes kaikissa komponenteissa kahteen toimittajaan. Se on nyt toimitusketjun osalta hyvässä tilanteessa.

Arrcus on saanut softareitittimelleen 50 miljoonan dollarin rahoituksen. Kiinnostavaa on, että investointia johtaa Prosperity7, jonka taustalla on Saudien Aramco. Siitä on tulossa Arrcuksen strateginen investoija. Cisco aikoo ostaa Valtixin, joka on monipilven turvaamiseen erikoistunut startup. Cisco on ollut Valtixin strateginen investoija jo aiemmin. IBM puolestaan ostaa DNS-palveluntarjojan NS1:n. NS1 on tarjonnut Netboxille tukea ja kehitystä Netboxlabsin kautta, joka nyt pullahtaa omaksi yrityksekseen saaden kuitenkin taustatukea IBM:ltä.

Suomen IBM luopuu ikonisesta Munkkiniemen toimitalosta ja muuttaa näkyvämmälle paikalle Hakaniemen Lyyraan. Historiikki kertoo, että IBM:llä oli tarve toimitalolle jo 60-luvun lopussa. Ideointimatkoja tehtiin muihin Euroopan toimipaikkoihin ja oman talon paikkaa katseltiin Lauttasaaresta, Tapiolasta, Karhusaaresta ja Keilaniemestä. Munkkiniemen talon suunnittelivat Osmo Lappo ja Juhani Westerholm. Rakentaminen viivästyi ja se valmistui vasta 1979. Toisen vaiheen lisäosa rakennettiin 1987. Tietokuja-katu on saanut nimen IBM:ltä, ja kadun alkupäässä on toinen ikoninen kohde 1995 valmistunut Carrols, nykyinen Hesburger.

Intelillä menee heikosti ja suunta näyttää jatkossa vielä huonommalta. Tilannetta on kuvattu historialliseksi romahdukseksi kun 8 miljardia dollaria pyyhkiytyi pois markkina-arvosta tulosjulkistuksen yhteydessä. Tulos oli 3 miljardia odotettua pienempi, konesalimyynnin kasvu on heikkoa ja uudet investoinnit tehtaisiin ja kumppanivalmistajiin ovat vaikeuksissa. AMD:llä on nyt paremmat prosessorit ja se tulee ohittamaan markkina-arvossa Intelin jälleen kerran. ARM ahdistelee toiselta kulmalta. Seuraavat kaksi vuotta ovat rumaa aikaa Intelille. Sen jälkeen se voi aloittaa uuden tasaväkisen kilpailun AMD:n kanssa. Suuri kysymys on mitä tapahtuu palvelinmarkkinalle. Hyperskaalaajien ostot ovat ajoittaisia, mikä näkyy piikkeinä tuloksessa. Yritysmarkkina on alamaissa. Intel aikoo hyllyttää konesali-Ethernet-kytkimien liiketoiminnan, mutta jatkaa tukea nykyisille Tofino-asiakkaille. Edellinen vaivihkainen lakkautus tapahtui 2019 Omni-Path Infiniband-liiketoiminnalle. Muu kytkinbisnes jatkaa ja Intel uskoo sen tuottavan paremmin. Olisi mukava jos joku ostaisi Barefootin pois Inteliltä, jotta kytkinraudassa säilyisi jonkinlaista kilpailua.

AMD on onnistunut kääntämään suunnan vuoden 2015 päätöksellä palata konesaliliiketoimintaan Epyc-prosessoreillaan ja myöhemmin ostamalla Xilinxin FPGA-liiketoiminnan. AMD:llä on samat ongelmat kuin Intelillä, mutta sillä on selkeä roadmap, jota se seuraa. Konesali oli ensimmäistä kertaa paras liikevaihdon tuoja ja sulautettu liiketoiminta Xilinxin johdolla jatkaa kasvua saavuttaen ennen pitkää konesali- ja peliliiketoiminnat. Konesalimenestys suojaa AMD:tä syöksyvältä PC-markkinalta.

AtNorth rakentaa Espoon Sinimäentielle sen kolmannen konesalin Suomessa. Kapasiteetti on 15 MW ja se tulee käyttöön ensi vuonna.

Valtio on päivittämässä julkishallinnon pilvilinjauksiaan, joita on valmisteltu yhdessä Valtorin kanssa. Tavoitteena on pilvi ensin -periaate ja muutenkin pilvipalveluiden normalisoiminen. Ehdotus lähtee nyt lausuntokierrokselle.

Norjalainen DNV ostaa Nixun. Noin 98 miljoonan euron tarjous markkina-arvoltaan 60 miljoonan Nixusta oli niin hyvä, että myynti hyväksyttiin yksimielisesti. Uusi toimitusjohtaja Teemu Salmi on nähtävästi viritellyt kauppaa ja aikoo viedä Nixua isoille kentille. DNV on luokitus- ja  riskienhallintayhtiö, ei varsinainen kyberyritys. Yrityksen omistaa Det Norske Veritas -säätiö ja sillä on toimintaa yli sadassa maassa eri toimialoilla. Se edistää omien sanojensa mukaan turvallisuutta eri aloilla. Nixu näkee, että se on hyvä pohja kasvulle pitkällä tähtäimellä, koska tietoturvasta on tulossa isojen toimijoiden peliä. Vähän näyttää, että hallinnollinen byrokratia voi viedä Nixun isojen konsulttifirmojen tielle kauemmas käytännönläheisestä tekemisestä ja asiakkaiden tarpeista. DNV muuten joutui itsekin kiristyshaittaohjelman uhriksi vuoden alussa, mutta se ei huolestuta Nixua.

SASE-rintamalla SD-WAN on jäänyt taka-alalle, vahvistaa Gigaom. Sen mielestä kuitenkin SD-WAN on tärkeä osa pakettia ja sitä ei voi unohtaa. Valmistajien kärjessä on Gigaomin mukaan Vmware, Versa, Cato ja Aruba. Vmwarea painaa kuitenkin odotettavissa olevat 40% hinnankorotukset Broadcomille siirtymisen jälkeen. Ostajan kannattaa harkita tarkkaan. Muita hyviä nimiä SD-WAN -tuotteissa ovat Aryaka, Cradlepoint, Fortinet, Nokia ja Paloalto. Cisco on tälläkin kentällä tippunut kyydistä. Haastajakentässä on varsin sekalaisia nimiä: Barracuda Networks, Bigleaf Networks, Ecessa, Fatpipe Networks, Forcepoint, Huawei, Juniper Networks ja Peplink. Ensikertalaisena nousijana mukaan tulevat Evolving Networks ja Graphiant.

Zscaler on lisännyt asiakkaiden pyynnöstä pilvipalvelunsa varmuutta poikkeustilanteissa. Älykkäällä liikenteenohjauksella ja DR-kyvyllä palvelu jatkaa toimintaa, vaikka siihen kohdistuisi katko tai palvelunestohyökkäys. Politiikan pakotus ja zero trust -malli toimivat asiakkaan omassa private edgessä, vaikka pilvipalvelun yhteys katoaisi. Zscaler ostaa israelilaisen Canonic Securityn, joka turvaa SaaS-palveluiden kautta jaettavaa dataa ja rajapintoja.

Kyberturva

ENISA ja CERT-EU ovat julkaisseet varoituksen Kiinan jatkuvasti uhkaavista valkoiluoperaatioista Euroopassa. Kohteena ovat sekä julkinen että yksityisen sektori. Epätoivoista herättelyä tai ei, mukana on myös ohjeita miten puolustautua. Alankomaiden tiedustelu varoittaa, että Venäjän nopeat, kohdistetut ja laajat kyberoperaatiot ovat voineet jäädä huomaamatta. Monia merkkejä iskuista on havaittu. Esim. Pohjanmerellä hollantilaiset ovat nähneet ennennäkemättömiä meriliikenteeseen kohdistuvia operaatioita, joilla valmistellaan muita operaatioita.

Cisco on julkaissut ensimmäinen Cybersecurity Readiness Indexin. Tieto koostuu 6700 tietoturvajohtajan kyselystä 27 markkina-alueella. Sen perusteella pahimmat uhkat ovat identiteetin ja laitteiden hallinnassa. Vain 20% piti omaa organisaatiotaan kypsänä tällä alueella. Zero trust ja MFA aiheuttavat liikaa kitkaa käyttäjille, joten Cisco tarjoaa fiksumman pääsynhallinnan, joka ymmärtää kontekstia ja riskiä paremmin. Käyttäjän ei tarvitse niin usein syöttää koodeja, vaan identiteetin voi vahvistaa vain nappia painamalla.

Impalabs on analysoinut Huawein Security Hypervisorin rakennetta ja toimintaa. Security Hypervisor on lähes jokaisessa Huawei-laitteessa ja sen tarkoitus on parantaa kernelin tietoturvaa.

Venäjän hallinto aikoo ottaa käyttöön uuden internetin seurantatyökalun nimeltä Vepr eli villisika. Järjestelmän rakentaa pietarilainen Neobit, joka on kehittänyt välineitä ennenkin. Tarkoitus on päästä kiinni “yhteiskunnan jännitteisiin” yksilötasolla.

USA:n, Australian, Intian ja Japanin Quad-allianssi on perustanut projektin Quad Cyber Challenge, jonka tarkoitus on herätellä yrityksiä kyberin perusasioista. Julkaisuna on yksinkertainen tarkistuslista tehtävistä, jotka pitää vaan hoitaa. Valkoinen talo on nimittänyt yritysjohtoa kansallisen tietoturvan NSTAC-neuvontakomissioonsa. Mukana on mm. Mandiantin, Rapid7:n, Trellixin, Microsoftin, Comcastin ja Coxin johtoa.

Google kertoi maksaneensa viime vuonna 12 miljoona dollaria tietoturvatutkijoille bug bounty -ohjelmiensa kautta. Se on Googlen suurin maksusumma toistaiseksi ja toiseksi suurin teknoalalla. Vain Microsoft on maksanut enemmän: 13,7 miljoonaa dollaria vuodessa. Googlen suurin menoerä on Android ja sen suurin yksittäinen bugi maksoi 605000 dollaria.

WithSecure on julkaissut uuden lunnashaittaohjelmien vastaisen työkalun Activity Monitorin, joka valvoo tiedostojärjestelmää ja voi palauttaa siihen tehdyt muutokset takaisin, jos se huomaa epäilyttävää käytöstä.

Haavoittuvuuksia tuntuu riittävän: Openssl, F5 Bigip, Cisco, Fortinet, Citrix, Solarwinds, Gitlab, Grafana, jne. Viimevuotista Netgearin Nighthawk -haavoittuvuutta on avattu HDW Secin blogissa. Gooberbot saastuttaa Zyxelin reitittimiä viimevuotisen haavoittuvuuden avulla. Ubiquiti on muuttanut tietoturvan oletusasetuksia mm. koventamalla salasanavaatimuksia, poistamalla SSH:n käytöstä missä mahdollista ja lisäämällä pilvipalveluun MFA:n.

Ubiquitin entinen työntekijä Nickolas Sharp on myöntänyt varastaneensa yrityksen tietoja ja yrittäneensä kiristää ubiquitia niillä vuonna 2021. Sharp muistetaan huijauksesta, jossa hän yritti lavastaa omaa varkauttaan tietomurroksi Brian Krebsin kautta. Microsoft on viritellyt eräänlaisen lunnasohjelman yrityksille Teamsin muuttuessa maksulliseksi: jos et maksa, menetät vanhat tietosi.

Vuosiraportteja tulee ulos joka puolelta. Listaa uhkaraporteista on koottu yhdelle sivulle. Prio N:n haavoittuvuusraportissa Microsoftin ylivoima tulee hyvin selville. Suurin osa haavoittuvuuksista on oikeuksien nostoja ja koodin suorituksia. Puoleen kaikista haavoittuvuuksista on olemassa valmis ilmainen tai maksullinen hyväksikäyttötapa. Ranskan ANSSI:n vuosiraportti on julkaistu englanniksi ja NCC on julkaissut vuosittaisen uhkaraportinsa. TrustOnCloud on tehnyt laajan uhkamalliraportin Azuren Storagesta. Samanlainen raportti on olemassa AWS:n S3:sta.

Venäläinen Zarya-ryhmä valmistelee Miraista kustomoitua bottiverkkoa länsimaiden vastaiseen hyökkäykseen. Paloalto on löytänyt V3G4-bottiverkon, joka on myös muunnos Miraista ja saastuttaa nyt IoT-laitteita ja Confluence-palvelimia.

Operointi ja työkalut

Joskus konesalissa kokataan hummeripastaa. Netflixin Dave Temkin muistaa kantaneen illalliseksi ostamansa hummerin mukanaan Netflixin POP:iin Manhattanilla poiketessaan siellä kotimatkalla.

Kuitukaapelit ovat huimia. Prysmianin uusi ennätyskaapeli Sirocco HD mahduttaa 864 kuitua 11 mm kaapeliin. Se tekee 9,1 kuitua neliömillimetrille.

PwC:n pilvitutkimus selvittää mitkä asiat johtavat onnistumisiin. 78% johtajista kertoo ottaneensa pilveä käyttöön lähes kaikessa liiketoiminnassa, mutta vain 10% yrityksistä tekee asiat oikein ja saa hyödyn liiketoiminnalleen. Neljä kulmakiveä ovat: liiketoimintalähtöinen pilveistäminen ja sitoutuminen, liiketoiminnan ja IT:n yhteistyö, yrityksen laajuinen datastrategia ja panostukset pilven hallintamalleihin.

Aina ei tarvitse rakentaa highend-palveluita. Levels.fyi näyttää miten Google Sheets voi toimia “tietokantana” ja Forms frontendinä miljoonalle käyttäjälle. Aloittaa voi helposti ja kustannustehokkaasti, ja yllättävän pitkälle on päästy, vaikka ei ratkaisu tietenkään kaikin puolin optimaalinen ole. Oppina tästä voi olla se, että tärkeintä on valita pilvinatiivi työkalu, ei niin väliä mikä se on.

Verkolla on iso rooli monipilven toteutuksessa. Tästä osoituksena Vmwaren Cloud Professional Multi-cloud VCP-VMC -sertifiointi painottuu vahvasti verkko-osaamiseen. Pilviosaajaksi voi kuitenkin tulla ilman insinööritutkintoakin. Erään Azure-insinöörin tie on kulkenut puolen vuoden omaopintojen kautta töihin Microsoftille. Opiskeluateriaalia on koottu learntocloud.guide-sivulle.

AWS on julkaissut Management Consoliin työkalun, jolla VPC:n käyttämät resurssit visualisoidaan kartalle. Näin ominaisuudet ja arkkitehtuuri on helpompi hahmottaa. AWS neuvoo miten tehdä hyvän käytännön mukainen Break Glass -rooli, jolla on pääsy vain konsolille hätätilanteessa kun muu ei toimi. AWS Purity Test testaa oletko nuubi vai guru AWS-palveluissa. Azurelle on tehty tarkastuslista, jolla voi varmistaa toteutussuunnitelman ja arkkitehtuurin. Dasboard-sivulla toteuma saadaan nätisti visualisoitua.

Anton Chuvakin pohtii miten pilven Defence in Depth-konsepti saadaan toteutumaan. Pilven tietoturvaan on olemassa kolme koulukuntaa. Pilvi on kuin on-premise -koulukunta siirtää vain vanhat mallit pilvialustalle, mutta sillä tuskin tulee parasta mahdollista jälkeä. Toinen koulutunta on pilvikieltäjät, joille pilvi on jatkuva uhka. Koko ajan ollaan yhden konfiguraatiovirheen päässä katastrofista. Heidän kannattaisi tutustua hyvän tavan mukaisiin arkkitehtuureihin ja toteutusmalleihin. Kolmas koulukunta on pilvinatiivit, jotka hyväksyvät epävarmuuden ja tekevät itse oman tietoturvansa. Selkeästi tietyt perinteiset menetelmät ja rakenteet eivät päde, vaan kerroksellista tietoturvaa pitää etsiä uusista kerroksista ja rajapinnoista. Koodilla on väliä ja identiteetinhallinta on iso osa kaikkea. Kerroksellinen puolustus tulee siis edelleen kerroksellisuudesta ja lomittuvasta hallinnasta, sekä teknisten ominaisuuksien että toimintamallien tasolla.

Forescout on löytänyt OT-verkkojen PLC-tason haavoittuvuuksia ja kertoo tarkemmin miten syvällä PLC-tasolla hypellään sivuttain eteenpäin. OT:n L1-tason laitteet ovat pahamaineisen huonoja tietoturvassa, vaikka ne monesti sijaitsevat verkon liitoskohdissa kahden eri segmentin rajoilla. Nyt kun pilvi ja internet pitäisi lisätä mukaan yhtälöön, tilanne on entistä herkempi. Hyökkääjä voi tavoitella sivuttaisliikkumisella toiseen segmenttiin siirtymistä tai hienojakoisempaa kontrollia kohteeseensa. Pitäisi siis tajuta, että laite yhdessä segmentissä voi olla vain välihyppy johonkin muuhun. Suosituksena on koventaa liittymäkohtia ja lisätä valvontaa.

Jotenkin ne pilvipalvelut pitäisi saada myös teollisuuskäyttöön. NATS.io on yhteys- ja viestintäsovellus, jolla sovellukset voivat pub/sub-mallilla välittää tietoa toisilleen mistä tahansa. David Gee demoaa likennevaloesimerkillä miten PLC laitetaan välittämään ohjaustietoa OT-verkosta ulos ja sisään turvallisesti.

ChatGPT:tä ja muita tekoälytyökaluja häkätään urakalla. Redditissä on projekti DAN (Do Anything Now), jolla käyttäjät kouluttavat tekoälyä ohittamaan sille tehdyt rajoitukset. Tekoälyä rankaistaan vääristä vastauksista ja se näyttää kääntävän sen omia toimintaperiaatteita vastaan. Rikolliset kiertävät myös ChatGPT:n suojauksia ja markkinoivat sillä luotuja haittaohjelmasisältöjä. Haittaohjelmanäytteiden käänteisanalysoinnissa ChatGPT ei loista, vaan tosielämän näytteet ovat sille liian vaikeita.

Valmistaja toisensa jälkeen ilmoittaa integroivansa ChatGPT:n omaan tuotteeseensa. Logpoint antaa käyttäjille mahdollisuuden testata SOAR-playbookien tekoälykäsittelyä. Hyödyllistä apua saataisiin nopeammassa raportoinnissa ja lyhyissä tiivistelmissä. Myös uskottavaa tietoturvakoulutusta voisi tehdä esim. luomalla automaattisia kalasteluviestejä. Pilvinatiivi toimija Armo helpottaa ChatGPT-integroinnilla Kubernetesin tietoturvaa. ChatGPT:n voi myös itse integroida tuotteisiin API:n avulla. Antonio Formato laittaa tekoälyn osaksi Sentineliä hyödyntäen PowerAutomatea.

SIEM-järjestelmästä on tullut kehitysalusta, jonka päälle rakennetaan havainnointia ja työkaluja. Kyberkehittäjä voisi olla uusi työnimike koodarille, joka rakentaa SOC:n havainnointia, käsittelyä ja työkaluja. Jokainen tietoturvatiimi on varmasti alimiehitetty ja työntekijöitä tuskin saadaan riittävästi. Automatisointi on yksi tapa selvitä. Toinen tapa on hajauttaa työtä koko organisaatioon. Työntekijöiltä voi saada arvokasta tietoa poikkeavista tapahtumista ja havainnoista. iestintää voi olla hyvä levittää esim. keskusteluryhmiin. Ciscon  Marko Haarala kuvaa uudenlaista johtokeskusta, jossa tilannekuva muodostuu ja jalostuu automaattisesti koneiden, ihmisten ja tekoälyn kesken. Asioista viestitään reaaliajassa ja parhaimmillaan mitään kriisiä ei edes ehdi syntyä. Tähän tarvitaan moderneita välineitä, mutta myös toimintatapamuutosta.

Honeycomb jakaa oppeja häiriöhallintaan. Ensinnäkin nykyisissä ympäristöissä on hyväksyttävä, että kaikki ei ole omissa käsissä. Ensilinjan työntekijän tehtävä on tehdä pikaselvitys ja korjata mitä pystyy, kaikki muu on bonusta. Eskalointi seuraavalle tasolle on aina hyväksyttävää. Hälytysten on oltava selkeitä, kuvaavia ja oikeaan suuntaan ohjaavia, jotta voidaan toimia vähemmillä ohjeilla. Turhat hälytykset pitää pystyä karsimaan, jotta hälytysten ihmettelyyn ja selvittelyyn ei mene aikaa. Tavoite on palauttaa palvelu toimintaa, joten tarvitaan selkeä kuva ongelmasta, ja tietoa mitä korjaustoimia voi tehdä, ja mitä ei. Työkulttuurin toimintatavoilla voi vahvistaa suoriutumista. Tekijä ilmoittaa mitä aikoo tehdä, jotta muut tietävät sen ja voivat tukea tehtävää. Viestintään on chat-kanava, johon voidaan syöttää myös valvontatietoa. Muut voivat rikastaa tietoa ja löytää siitä johtolankoja. Keskustelusta on myös hyvä tehdä tunnetason seurantaa ja järjestellä toimintaa sen mukaan. Psykologinen turvallisuus on tärkeää. Uudempien työntekijöiden on hyvä antaa oppia rauhassa. Vastuu on jaettu ja töitä tehdään yhdessä, taustalla on aina tukijoukko. Kaikkea ei voi opetella ja oppi tulee ajan myötä. Tärkeämpää on keskustella tapahtumista ja niiden hoitamisesta. Häiriöt ovat oppimista ja paras anti niistä on toimivat toimintamallit.

Living Off Trusted Sites LOTS-projekti listaa hyökkääjien käyttämiä tunnettuja domaineja. Nämä domainit siis tavallaan sallivat oman infransa käyttämisen kyberhyökkäyksiin. Secret Pattern Database kerää yli 1600 Regex-lausetta, joilla voi etsiä salaisuuksia. SecurityScorecard on julkaissut yli 17000 Killnetin käyttämää ip-osoitetta. CERT-PL on laittanut oman haavoittuvuusskanneri Artemiksen koodin avoimeen jakoon.

NSA julkaisi ohjeita etätyöpisteen suojaamiseksi. Niissä ei ole mitään kovin ihmeellistä, mutta jotkin asiat hieman yllättävät. Langattoman segmentointi tuntuu nykypäivänä turhalta, koska kaikki laitteet ovat internetissä joka tapauksessa. Sivuttaishyppelyä ja riskejä se voi jonkun verran vähentää, mutta miten merkittävästi? Palomuurissa kehotetaan nattamaan, mitä ei voi pitää varsinaisena tietoturvatoimenpiteenä. Osoitteiden piilotus nyt ainakin estää suorat skannaukset ja hyökkäykset. Laiteet neuvotaan buuttamaan säännöllisesti mahdollisesti muistissa elävien haittaohjelmien varalta. Uusi neuvo minulle. Hyviä ohjeita kuitenkin. Kaikkihan kuitnekin juontuu siitä, että päätelaitteet ovat haavoittuvia. Muista siis ensisijaisesti päivittää laitteet.

Helsingin yliopisto järjestää avoimena opetuksena kurssin “Core 5G and Beyond”, jossa käydään läpi 5G:n konseptit ja 6G:n tulevaisuus. Kurssista saa kaksi opintopistettä. Amir Hertzberg Connecticutin ylipopistosta on päivittänyt Routing Security -luentoaan. Siinä käydään 125 sivulla kattavasti läpi internetin reititysturvallisuus. Chris Parker selittää pitkäsanaisesti eBGP:n TTL-käsittelyä ja yleisiä harhaluuloja. GTSM-suojamekanismilla TTL asetetaan ykköseksi, jotta peerien pitää olla suoraan kytkettyjä naapureita, eikä kukaan pääse väliin. EBGP-peerauksen voi kyllä yhtä hyvin tehdä loopbackeillä tai muilla osoitteilla, jolloin TTL vaan pitää kasvattaa kakkoseksi, jotta paketit pääsevät perille asti. Ivan Pepelnjak on löytänyt Ciscon bgp-update-delay -option, joka määrittää miten nopeasti reitit mainostetaan eteenpäin. Oletus on 120 s, mikä hidastaa ylös nousevan peerauksen reittien konvergoitumista.

Toivottavasti monikaan ei käytä FCoE:tä, mutta Ciscon tuotepäällikkö Jim Metz kertoo kuitenkin sarjakuvan avulla, että konesaliverkon ruuhkanhallintaprotokolla QCN ei ratkaise FCoE:n ongelmia. Juniperin vQFX:n sarjanumeron voi vaihtaa itse, mikä saattaa pelastaa ongelmilta. EVPN-ohjeita tuutataan ulos valtavia määriä. Aristan EVPN-ohjauskerroksen vianselvitystä kuvaa Tony Bourke. Aristan viralliset TAC-sarjan webinaarit vievät sisään L2- ja L3-ongelmien selvittelyyn.

Juniperin Sharada Yeluri kirjoittelee nyt kytkimien puskureista. Tuo hankala ja epämääräinen asia, johon ei ole selvää vastausta. Puskurien mitoitukseen oli ennen nyrkkisääntö, jossa pyrittiin pitämään 100 ms ajan liikennettä muistissa. Nopeuksien kasvaessa hurjasti, vaadittu muistin koko olisi mahdoton. Yleisesti käytetyt HBM-muistit ovat suurimmillaan 24 GB -kokoisia, joten sillä saisi puskuroitua vain 2,4 Tbps liikennettä 100 ms ajan. Akateemikot ovat kehitelleet uusia laskentasääntöjä, mutta ne eivät ole konkretisoituneet valmistajilla. Nykyisissä reitittimissä pitää tasapainoilla kytkentä- ja puskurointimuistin kapasiteetin kanssa. Valmistaja voi käyttää suoraan piirillä olevaa SRAM:ia, jonka kapasiteetti on pienempi. Se sopii konesalin pieniin viiveisiin. WAN-puolella vaihtelevien viiveiden ja parametrien sekä isojen skaalojen maailmassa valmistaja voi luottaa pelkkään ulkoiseen HBM:ään. Isoille kapasiteeteille vaan on vaikea saada toteutettua riittävän montaa muistiblokkia. Siispä valmistajat ovat yhdistäneet molempia tapoja. Nyt kehitystä tapahtuu muistin pakkauksessa, jolloin erilaisia muisteja voidaan miksata suoraan logiikkapiireille. Myös ruuhka-algoritmit kehittyvät viivetietoisemmiksi.

Linux 6.2 -päivitys tuo siihen uusia verkko-ominaisuuksia. Nvidian panostuksella mukaan on saatu tuki 800G:lle linkkiagregoinnissa. PLB-kuormanjakoalgoritmi on päätelaitteen mekanismi jakaa liikenne tasaisesti useammalle linkille siirtokerroksen ruuhkaviestien perusteella. Wifi7-tuki ja 320 MHz-kanavat tulevat ensin Mediatekin laiteille. Ubuntusta on julkaistu nyt realiaikaversio ja Microsoft on avannut sen oman reaaliaikakäyttöjärjestelmän CHERIoT:n avoimeen jakeluun. Molemmat ovat kevyitä IoT-käyttöjärjestelmiä, joissa turvallisuus on olennaisessa osassa.

Aerleon on palomuurisääntöjen luomistyökalu. Se on johdannainen Capircasta ja toimii pelkkiä ACL:iä laajemmin monien laitteiden ja valmistajien kanssa. Määrittelyformaatti on nyt avoin YAML. Ntopex rakentaa Contrainerlab-topologioita Netbox-tiedon perusteella.

Ipv6-taidetta tarjosi Cameron Steel. Ipv6 Canvasta pääsi maalaamaan pingaamalla haluttua koordinaattia ja väriä, mutta projekti on nyt jo ehtinyt sulkeutua.

Numerot

KEHITYSTÄ JA TULEVAISUUTTA

ChatGPT:n omaksumisen kehityskäyrä on ollut huiman pystysuora. Mitä odottaa tulevaisuudelta? Tekoälyekspertit pohtivat näkymiä ja näyttää, että kaksi suuntaviivaa määrittää tulevaisuutta. Yksimielisyyttä ei ole ja epävarmuus on suurta. Se voi merkitä, että ihmisen tasoinen tekoäly on kaukana, mutta aikaa valmistautua on vähän. Samaan aikaan isosta kuvasta on yksimielisyys. Kaiken mullistava muutos on tulossa 50-100 vuoden sisällä, ehkä jopa ennen.

Erilaisia näkemyksiä on myös kvanttisalauksen tarpeellisuudesta ja nykyisen RSA-salauksen heikkoudesta. Alkuvuonna kiinalaistutkijoiden ryhmä kohahdutti väittämällä löytäneensä menetelmän murtaa 2048-bittinen RSA-avain vain 372 kubitilla, kun aiemmin siihen on arvioitu tarvittavan 20 miljoonaa kubittia. Kiinalaisten tutkimus saa kovaa arvostelua muilta tutkijoilta tyyliin “ehkä huonoin kvanttikonetutkimus 25 vuoteen”. Ei ole ensimmäinen kerta kun tällaisia outoja ideoita heitellään ilmaan. Kesksutelussa Shorin ja Scnorrin algoritmit ja niiden heikkoudet lentelevät sinne tänne. Fujitsun tiedotteessa selvennetään, että RSA:n murto ei ole lähellä. Siihen menee noin 10000 kubittilla ja 2,23 triljoonalla kvanttilogiikalla 104 päivää. Murtuminen on lähellä geologisessa aikaskaalassa, ei ihmisen elinkaaressa. Tosiasiassa kvanttikoneet ovat hyviä yhteen asiaan: saamaan rahoitusta. Kvanttisovellukset ovat oikeasti fysiikan ja kemian simulaatioissa, ja laskentaoptimoinnissa, joka ei klassisessa maailmassa onnistu. Pula sovelluksista näivettää kvanttilaskentaa ja voi tuoda kvanttitalven vielä vuosikymmeniksi, kuten kävi tekoälyn kanssa. NIST jatkaa uuden Shorin algoritmin haavoittuvuuksille vastustuskykyisen algoritmin etsintää. Paras neljännen kierroksen ehdokaskin juuri karsiutui jatkosta haavoittuvuuden takia. RSA voi kaatua myös ihan klassisen laskennan haavoittuvuuksiinkin. Myös IETF on käynnistänyt työryhmän etsimään kvanttiajan salausta. Joka tapauksessa kun uusi salausalgoritmi löytyy, kvanttiajan salausta on odottamassa valtava markkina ja mediashow.

NIST on juuri valinnut uuden salausstandardin kevyisiin sovellutuksiin. Ascon-salausperhe valikoitui 57 ehdotuksen joukosta, ja se läpäisi arvioinnit ja testauksen viiden vuoden kehitysohjelman aikana. Itse algoritmi on kehitetty jo 2014 Grazin yliopistossa. Se on suunniteltu IoT-käyttöön ja huomioon on otettu tietoturvan lisäksi myös suorituskyky ja joustavuus. Perheeseen kuuluu seitsemän algoritmia.

PIN-koodeista siirrytään yhä enemmän biometriseen tunnistautumiseen. 2025 markkinoille tulee 140 miljoonaa biometristä pankkikorttia, joissa ei enää käytetä PIN-koodia. Muutosta täytyy samalla tehdä myös taustajärjestelmiin.

Tutkijat ovat lähettäneet dataa ilman virtaa 7 metrin matkan 5-20 bitin sekuntinopeudella. Ajatus tuntuu rikkovan fysiikan lakeja. Energia tulee kytkinpiirin vastuksen lämpökohinasta. Kikka on siinä, että lähetin ei käytä virtaa, vaan vastaanottaja käyttää enemmän virtaa kun sillä on sitä saatavissa. Sama periaate on muissakin alhaisen virrankulutuksen IoT-tekniikoissa. Tulevaisuuden käyttökohde voi olla esim. implanteissa ja lähetykseen voidaan hyödyntää kudoksen lämpökohinaa.

BT testaa 5G-signaalin biimausta stratosfääristä maahan. HAPS-avaruusaluksesta voisi kattaa noin 450 maanpäällisen tukiaseman peittoalueen. Avaruusaluksen siipien kärkiväli olisi 60 metriä ja sen käyttövoima tulisi vedystä. Alus leijuisi viikon avaruudessa ja palaisi sitten omatoimisesti maahan tankattavaksi. Alusten vaihto tapahtuisi katkottomasti. Yksittäin ohjattavilla 500 säteellä saataisiin 150 Mbps -nopeudet 140 km alueelle huomattavasti halvemmalla ja tehokkaammin kuin satelliiteilla.

Internetin loppu on lähellä ja sillä on merkitystä Euroopalle, varoittaa EU-tutkija raportissaan. DNS-järjestelmä horjuu, ipv6-siirtymä sakkaa, sisältöä ja palveluita suodatetaan, verkot peeraavat valikoivasti, dataa lokalisoidaan, teknojätit muodostavat suljettuja kupliaan ja standardointi tökkii. Internet on laajempien geopoliittisten muutosten kourissa ja heijastaa kansainvälistä järjestystä. Vaikka EU osallistuu itsekin tähän huonoon kehitykseen, sen oman edun mukaista olisi saada internet pidettyä avoimena. EU voisi ottaa isompaa roolia internetin kehityksessä.

[FI] Suomalainen IT-ongelma

Teknologian kehityksessä ja markkinassa USA ja Kiina hallitsevat. Eurooppa on jäänyt pahasti jälkeen. Bert Hubert kirjoittaa pitkän pohdinnan miksi Eurooppa ei pärjää teknologiassa. Helsingin Sanomat on ottanut aiheekseen Suomen yritysten tilan ja heikon tuottavuuden, joka uhkaa koko kansakunnan tulevaisuutta. HS Visio (maksumuuri) kysyy asiantuntijoilta mikä meni vikaan ja pääkirjoituksessa ilmaistaan huoli ja pettymys hallitusten poliittiseen kyvyttömyyteen. Myös Tivissä (maksumuuri) asiantuntijat vertailevat Suomen tuottavuutta Ruotsiin. Tuottavuus syntyy yrityksissä ja niiden toimintakulttuureissa on eroja. Gergely Orosz listaa modernien tuottavien kasvuyritysten kulttuurierot perinteisiin jähmeisiin korporaatioyrityksiin verrattuna. Näistä artikkeleista koostan kuvan Euroopan, Suomen ja yksittäisten yritysten ongelmista teknologiassa, taloudessa ja toimintakulttuurissa. Samalla löytyy myös ratkaisuja miten tilanne käännetään, jos vaan tahtoa, rohkeutta ja kestävyyttä löytyy.

Eurooppa vastaan USA

Huipputeknologian innovaatioissa Eurooppa on surkea. Syyksi on esitetty talousolosuhteita ja sääntelyä. Niistä löytyy osasyy, mutta paljon on vialla myös sosiaalisessa ja kulttuurisessa ilmastossa. Eurooppa ei arvosta teknologiaa ja innovaatioita, siksi sillä ei ole kunnianhimoa ja riskinottokykyä, joita tarvittaisiin uusien asioiden luomiseksi. Eurooppa keskittyy puhumaan sääntelystä ja innovaatioiden stimuloinnista, mutta tilanne on se, että alustat tulevat USA:sta, laitteet Kiinasta, operointi ulkoistetaan halvimmalle palveluntarjoajalle. Se vähäkin mitä on jäljellä, ajetaan ulos yrityksistä ja Euroopasta. Vaikka Eurooppa keskittyy olemaan sääntelymanner, se antaa amerikkalaisten toimia omilla liiketoimintamalleilla ja ehdoilla. Amerikkalaiset myös luottavat, että annamme näin tapahtua. Eurooppa on menettänyt kiinnostuksensa tekniseen tekemiseen ja ulkoistaa vimmatusti kaiken. Yritykset keskittyvät lähinnä brändiin ja ne eivät synnytä innovaatioita. Se on tyypillistä isoille yrityksille, mutta pahempaa on se, että myöskään akateemisesta maailmasta tai startupeista ei nouse uusia ideoita ja tuotteita. Miksi?

USA:ssa on erilainen kulttuuri, jossa yrittäjyys ja innovointi on oletusarvo. Elämä on epävarmempaa kuin Euroopassa ja raha tuo tarvittavaa perusturvaa. Lähtökohta monelle on tähdätä parempiin mahdollisuuksiin yrittäjyyden kautta. Myös maahanmuuttajat tulevat luomaan uraa yrittäjinä. Yhden yrityksen perustaminen ei edes välttämättä riitä turvaamaan toimeentuloa eläkkeelle asti, joten innovointia on jatkettava useampi kierros. Monet innovaatiot tulevatkin kolmannen tai neljännen kierroksen yrittäjiltä, jotka hyötyvät valtavasti aiemmista kokemuksista. Nämä yritykset ovat kypsempiä ja kasvavat nopeammin. USA:ssa yrittäjät ovat häikäilemättömämpiä ja kilpailuhenkisempiä, joka myös toisaalta syö keskinäistä luottamusta ja vaikeuttaa kumppanuuksien muodostamista. Palkkaa maksetaan paljon, koska työ tuottaa yritykselle paljon. Keksijöille halutaan maksaa.

Euroopassa tylsempikin työ kelpaa, koska sillä elää kohtuullisen hyvin. Palkkatyö on turvallinen valinta, yrittäjyys voi vaan viedä vakaviin talousongelmiin ja pilata koko elämän, joten miksi ottaa riskiä. Euroopassa maksetaan teknologia-alan töistä huonosti ja moni suuntaa paremman tulon perässä esim. talousalalle. Euroopan vastaus USA:n korkeisiin palkkoihin on, että raha ei yksin ratkaise. Sosiaaliturva on kiva, mutta teknologian poistaminen yrityksistä ei motivoi teknisiä työntekijöitä. Teknologia nähdään ulkoa ostettavaksi asiaksi, ei itse tuotettavaksi. Euroopan yritykset eivät siis enää pyöritä itseään, vaan ohjakset on annettu ulkopuolisille kumppaneille. Valot pysyvät päällä, mutta kehitystä ei tapahdu. Euroopan palkkatasa-arvon mukaisesti keksijöille maksetaan samaa palkkaa kuin huoltomiehille. Samaan aikaan toisaalla “talousnerot” keräävät rahat keksimättä yhtään mitään. Euroopassa yrittäjien arkea hankaloittaa moni asia, ja maahanmuuttajat valitsevat helpomman ja houkuttelevamman tulevaisuuden USA:ssa. Euroopassa yrittäjät usein tyytyvät yhteen yritykseen ja alkavat sen jälkeen harrastaa omia turhuushankkeitaan. Onnistumisen ja kehittymisen kierre katkeaa.

Tarvitsemme teknologiaa, mutta se ei tule itsestään. Raha, markkinointi, myynti ja tuotekehitys eivät ole kirosanoja. Eurooppalaiset vihaavat amerikkalaista markkinointia, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Mutta samalla kuitenkin uskomme siihen sanomaan. Euroopan oma markkinointi taas on valjua platkua, joka ei ratkaise kenenkään ongelmia. Hyvä tuote ei tosiaankaan myy itse itseään. Eurooppalaisen tuotteen ominaisuuksia pitää todistella uudelleen ja uudelleen, kun amerikkalaisesta riittää vakuuttava Powerpoint-esitys. Eurooppalainen yritys ei osaa olla yhteydessä asiakkaisiin, joille tuotetta kaupataan. Miksi kukaan ostaisi tuotetta, jos sen etuja ei edes tekijä itse pysty esittämään. Euroopasta puuttuu mielikuvitus ja tahto. Eurooppalainen liiketoimintasuunnitelma on jämpti ja rahastuskeinot perinteisiä. Mutta kun startupissa sellaista varmuutta ei voi esittää. USA:ssa elää usko, että hyvä teknologia muuttuu lopulta rahaksi. USA:n investointikierrokset ovat viisi kertaa Eurooppaa suuremmat.

Amerikkalaista kulttuuria ei voi suoraan tuoda Eurooppaan, koska kulttuurieroja ei niin vain muuteta. Mutta jotain täytyisi tehdä investointikulttuurin, vero-ongelmien, epätasaisen sääntelyn ja itsetyytyväisyyden selättämiseksi. Euroopassa on perinteisesti yritetty innovoida isojen tutkimusohjelmien kautta, ja jopa naurettavasti julkisten hankintojen avulla. Yliopistot ovat pitäneet kiinni keksinnöistään ja niitä ei ole saatu kaupallistettua. USA:ssa A-rahoituskierroksesta lähtee kierre, jolla yritys ja tuote ruuvataan isommaksi ja isommaksi. Luultavasti tuote tai yritys päätyy sen jälkeen jonkun tosi ison yrityksen hyödynnettäväksi. Vasta siinä vaiheessa yritys oikeastaan tuottaa omistajalleen rahaa. Euroopan investointikentässä on paljon puhetta ja vähän tekoja. Yrittäjiä mollataan epäselvistä suunnitelmista. Lopulta amerikkalainen investoija tulee ja vie yrityksen, joka saattaa lopulta päätyä jonkun applen ostamaksi. EU kyllä jakaa rahaa, mutta monimutkaisen lippulappushown vastineeksi se edellyttää tulevaisuuden sitomisen näihin määriteltyihin tavoitteisiin.

Euroopan pitäisi pystyä vähentämään yritysten ja innovoinnin riskejä. Hallitusten tulisi jättää nuukailu, ja suhteuttaa investointiraha, mahdollisuudet ja tuotokset paremmin toisiinsa. Riskiraha on sijoitettu riskillä ja siihen ei pitäisi vaatia vastineeksi tuotoksia. Jos valtiot uskaltaisivat sijoittaa kasvuyrityksiin enemmän riskillä, perässä seuraisivat luultavasti muut sijoittajat. Koska Euroopassa ei olla niin häikäilemättömiä kuin USA:ssa, yhteistyöllä on edellytykset toimia. Hallitukset voisivat organisoida yhteistyötä ja ekosysteemejä, olla enemmän kuin rahoittajia. Euroopan valtti voi olla myös jaettava avoin data, jolla luodaan uusia innovaatioita ja yrityksiä.

Euroopan vahvuutena on korkeasti koulutettu väestö, joka pitäisi pystyä hyödyntämään. Tutkimuksen mukaan innovaatioiden taustalla ovat lähes aina korkeakoulutetut ihmiset. USA vetää yrittäjiä myös Euroopasta, kun samaan aikaan meillä olisi ylimääräistä teknistä henkilöstöä pyörittämään muutakin kuin exceliä. Voimme olla iloisia, ettemme ole kuin kyräilevä piilaakso, vaan yhteistyökykyinen toisiinsa luottava yhteisö. Mutta samalla Euroopassa pyörii miljardien julkishankintojen sirkus, jolla ostetaan uskomaton määrä teknologiaa Euroopan ulkopuolelta. Olisi kiva olla omavarainen, mutta kilpailukyky ei riitä. Yrityksiä on vaikea pakottaa. Julkishankinnoissa voi kuitenkin suosia eurooppalaista, jos sellainen vaihtoehto vain on olemassa. Hallitukset voisivat näyttää mallia, jolloin tilanne voisi alkaa kehittyä hiljalleen parempaan suuntaan.

Suomi vastaan Eurooppa

Metsä-Suomi teki rakennemuutoksen ja tuottavuusihmeensä Nokian avulla. Tosin peli pelattiin yhden kortin varaan niin, että kun Nokia 2007 romahti, alkoi Suomen yritysten tuottavuuden jyrkkä alamäki. Suomi vajosi verrokkimaidensa Ruotsin ja Saksan alapuolelle, ja jäi 10-20 vuotta niistä jälkeen. Nokian tuotekehitysinvestoinnit, verotulot ja tuottavuuden kasvu olivat peittäneet alleen Suomen krooniset ongelmat, joita ei korjattu kun ei ollut pakko. Finanssikriisi ei selitä Suomen  ongelmia, koska Ruotsi ja Saksa nousivat kriisistä heti pahimman helpottaessa. Suomi yritti vain selvitä ja on nyt jumittanut 15 vuotta parhaana aseenaan Kiky-sopimus.

Ruotsi osasi vaihtaa suuntaa ajoissa ja sen tuottavuus on Euroopan parasta, USA:n tasolla. Ruotsi rohkeni ja onnistui digitalisaation luovassa tuhossa, jossa yhteiskunta muuntui teollisuudesta informaatioyhteiskunnaksi. Erityisesti panostukset korkean katteen digipalveluihin ovat merkittäviä, koska tavaroiden markkinat on kyllästetty ja kysyntä kohdistuu yhä enemmän palveluihin. Ruotsin digiyritykset ovat investoineet tuottavuuteen ja ne pystyvät kasvamaan ja laajentumaan nopeasti maailmalle. Suomen johtava tietoyhteiskunta on enää vain muisto, koska Suomi ei ole osannut tai halunnut hyödyntää teknologian kehitystä. Nokia on edelleen laitevalmistaja, joten siitä ei voi tulla muutoksen veturia. Peliala on uutta, mutta sen vaikutus on niin pieni, että sillä ei ole suurta merkitystä kansantalouden kannalta. Teollisuustuotteiden kysyntä vähenee ja aiheuttaen myös investointitarpeiden vähentymisen. Suomi luottaa teollisuuteen uskollisesti ja ajaa itseään yhä enemmän nurkkaan.

Suomen ongelma on vähäiset investoinnit tuottavuuteen. Seiniin ja rakenteisiin on kyllä investoitu, mutta ei aineettomaan omaisuuteen. Erityisesti ICT-investoinnit ovat vähäisiä: Suomessa 7% ja Ruotsissa 20% kaikista investoinneista viime vuosien aikana. Ruotsi investoi informaatioteknologiaan yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomi. Myös tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit suhteessa BKT:hen ovat tippunet prosessiyksiköllä, mikä on paljon. Suomen tilanne on kuitenkin nyt hieman parantunut. Palvelualalla on lisätty merkittävästi tuotekehitysinvestointeja, mutta silti ne eivät näy tuottavuudessa. Ehkä palveluala kilpailee sisäisillä markkinoilla, kun vientiteollisuutta vertaillaan kansainvälisesti. Teollisuutta tarvitaan ja sen tuottavuutta kannattaa parantaa, mutta osuus kokonaisutuotannossa pienenee koko ajan. Ruotsissa ja Saksassa teollisuuden automaatioon on investoitu paljon enemmän kuin Suomessa. Investoinnit digipalveluihin vaihtelevat paljon yritysten välillä. Osittain luvuissa on myös tilastoharha, koska monet teollisuusyritykset panostavat vahvasti palveluihin, mutta ne kirjataan teollisuustoiminnaksi.

Suomalaiset yritykset ovat mallikirjaoppilaita tuottamaan hyvää tulosta omistajille. Yritysten hyvä tuloskunto on säästämisen tulosta, ei liiketoiminnan kasvattamisen. Yrityksiä kiinnostaa säästäminen, kustannusten seuranta ja kurissa pitäminen yli kaiken. Tulojen luominen jää toissijaiseksi. Voitot jaetaan Euroopan runsaskätisimpinä osinkoina, eikä investoida takaisin yrityksen kasvuun. Syynä saattaa olla epävarmuus mihin tässä maailman tilanteessa kannattaa investoida. Mutta pidemmällä tähtäimellä investoinnit kuitenkin loisivat kasvua ja se hyödyttäisi myös omistajia. Tämä vaatisi malttia ja pitkäjänteisyyttä.

Malttia ei taida olla, koska kasvuyritykset myydään pois nopeasti. Vain omistajat rikastuvat ja koko kansakuntaa ei ehdi hyötyä yrityksistä. Yritys myydään usein ulkomaille ja tuottavuushyöty siirtyy pois Suomesta. Rahoituksen puute voi olla yksi syy myydä yritys. Riskirahoitustilanne on parantunut viime vuosina, mutta sen vaikutus näkyy vasta viiveellä. Suomessa syntyy paljon yrityksiä, mutta pullonkaula on kasvu keskikokoiseksi tai suureksi. Tuottavuutta tehostavat yritykset eivät pysty kasvamaan riittävän nopeasti. Usko tuottavuusloikkaan on olemassa mm. tekoälyn avulla, mutta uuden teknologian käyttöönotto on osoittautunut hankalammaksi kuin on kuviteltu.

Isommat tuottavuusloikat olisivat mahdollisia, jos johdossa ymmärrettäisiin paremmin teknologian käyttömahdollisuuksia. Siis esim. mikä on mahdollista, miten ratkaisut kytkeytyvät toisiin ja miten palveluita luodaan. Johtamisen laatu vaikuttaa tuottavuuteen. Suomessa yritykset ovat hyvin sulkeutuneita, tuotekehitys tehdään itselle ja pidetään itsellä. Yhteistyöstä yritysten välillä ja korkeakoulujen kanssa olisi hyötyä tiedon leviämisessä, jalostamisessa ja hyödyntämisessä. Digiosaamista vaaditaan koko yritykseltä johdosta hallitukseen ja työntekijöihin. Siihen tarvitaan yleensä kouluttautumista. Suomen panostukset korkeakoulutukseen ja sen laatuun eivät ole kummoisia. Osaajapula on kaikkialla sama, joten se ei selitä yritysten ongelmia. Kyse on enemmän asenteesta uutta kohtaan, leikkisyydestä ja kulttuurieroista. Suomessa ollaan varovaisia, vaikka leikkisästä kekseliäisyydestä, avoimuudesta ja kokeilunhalusta olisi uudistumisen kannalta paljon hyötyä. Uskallusta tarvitaan, mutta menestys riippuu paljon johtamisesta ja markkinoinnista.

Yrityskulttuurien erot

Erityisesti eurooppalaiset yritykset ovat perinteisiä ja jähmeitä. Työtekijät ovat tehdastyöläisiä osana koneistoa. Moderni kasvuyritys edustaa piilaakson kulttuuria, joka tuottaa nopeampia keksintöjä, mutta myös paremman käyttöasteen ja kasvupolun työntekijöille. Asiantuntijat luovat liiketoiminta-arvoa ja ovat olennainen osa yrityksen tuottavuutta. Miten ne sen tekevät?

Asiantuntijoille annetaan itsenäisyys. Käytössä ei ole ITIL-mallia tai tiketöintiä, kuten perinteisissä taloissa. Kasvuyrityksissä tehdään projekteja, joiden johdossa on yleensä teknologiapälälikkö tai vanhempi asiantuntija. Mutta useimmiten asiantuntijoita kannustetaan ottamaan selvää isosta kuvasta ja ratkaisemaan itse miten työ parhaiten tehdään. Asiantuntijat tekevät isojakin päätöksiä itse ja ratkaisevat eteensä tulevat ongelmat. Aloitteellisuutta odotetaan, ja on outoa jos johto esittää vaatimuksia miten asiat pitää tehdä. Johto ei mikromanageeraa, vaan asiantuntijat johtavat itseään liiketoimintatavoitteiden mukaan.

Perinteisessä yrityksessä asiantuntijat ovat töissä ja istuvat tekemässä määriteltyä hommaansa 8 tuntia päivässä. Muu on ajan haaskausta. Kasvuyrityksessä asiantuntijat ovat luovia ongelmanratkojia, jotka tuottavat liiketoiminta-arvoa. Heidät on palkattu löytämään ongelmia ja parannuskohteita, etsimään ratkaisuja ja toteuttamaan niitä, mutta myös kommunikoimaan ja ymmärtämään liiketoimintaa kokonaisuutena. Utelias ja motivoitunut asiantuntija tuottaa helposti moninkertaisesti tehdastyöläiseen nähden ajatellessaan mahdollisuuksia laajemmin ja miettien miten työn voisi tehdä paremmin.

Kasvuyritykset ovat mahdollisimman läpinäkyviä. Asiantuntijoille annetaan näkyvyys liiketoimintametriikkaan, jonka perusteella he voivat tehdä parempia päätöksiä. Jokaiselta myös odotetaan ymmärrystä miten oma työ vaikuttaa liiketoimintaan. Tehtävänantokin on yleensä liiketoimintaan liittyvä, ei tekninen ominaisuus tai konkreettinen tehtävä. Asiantuntijoiden tehtävänä on olla vuorovaikutuksessa liiketoiminnan ja muuan organisaation kanssa, mikä perinteisessä yrityksessä yleensä tehokkaasti tapetaan siiloilla, hierarkialla ja muka suojaamalla asiantuntijaa häiriöiltä. Perinteisesti vuorovaikutus on hierarkista eli jäykkää, epävarmaan ja hidasta. Kasvuyrityksissä suositaan suoraa vuorovaikutusta, joka on nopea ja tehokas tapa viedä asioita ja tietoa eteenpäin koko organisaatiossa.

Kasvuyrityksissä panostetaan myös työnteon helpottamiseen. Osa työntekijöistä on rakentamassa ja kehittämässä alustaa ja työkaluja muille työntekijöille, jotka voivat siten tehdä työnsä tehokkaammin. Koska työ tuottaa suurta arvoa yritykselle, työntekijälle voidaan maksaa myös suurta palkkaa. Arvoa syntyy liiketoiminnan tehostamisesta, skaalautuvuudesta ja kaikista pienistä puroista työn tehokkuuden lisäämiseksi. Työntekijöiden itsenäisyys auttaa pitämään tuottavuuden korkealla. Asiantuntijoita kannustetaan tuomaan ideoitaan esiin ja toteuttamaan niitä. Perinteisissä yrityksissä ideat jäävät idean tasolle ja hyöty saamatta. IT on siellä vain kustannuserä. Kasvuyrityksissä teknologia on moottori tuottavuuteen.

Teknologialla nousuun

Yhteenvetona voi sanoa, että Suomi säästää itsensä hengiltä. Yritysten toiminnasta on tullut perusasioiden kanssa taistelua, mikä on johtanut suorituskyvyn lamaantumiseen ja henkiseen köyhyyteen. Tilanne näkyy nyt kaikkialla yhteiskunnassa. Tuottavuudelle täytyy tapahtua jotain, muuten käy huonosti. Paljon vastuuta jää organisaatioille, joissa johtaminen ja toimintakulttuuri ovat isossa osassa tuottavuusongelmaa. Ensinnäkin pitää ymmärtää teknologiaa ja miten se saadaan tuottamaan yritykselle arvoa. Sopivaan teknologiaan investoimisen jälkeen alkaa vaikein käyttöönottovaihe eli teknologia pitää oikeasti saada hyötykäyttöön ja tuottamaan. Teknologian tulee olla liiketoimintalähtöistä ja liiketoiminnan teknologiaosaaminen täytyy pitää omassa organisaatiossa. Samalla pitää tapahtua myös toimintamallien ja organisaatiokulttuurin muutosta. Liiketoiminnan läpinäkyvyys ja vastavuoroisuus teknologian toteuttajien kanssa parantaa lopputulosta. Asiantuntijat kaipaavat järkevää, mielenkiintoista ja motivoivaa tekemistä, jolla on tarkoitus. Siis luottamusta, vastuuta ja mahdollisuuksia. Asiantuntijoilla on paljon annettavaa, jos heitä rakentavasti huomioidaan. Nostetaan siis teknologia toiminnan keskipisteeksi ja tehdään sen ympärillä rohkeasti uusia ja hullujakin juttuja. Kokeillaan, otetaan riskejä ja opitaan. Nostetaan kunnianhimon tasoa ja asetetaan rohkeita pitkäjänteisiä tavoitteita. Jätetään pikavoitot tavoittelematta, katsotaan pidemmälle ja nähdään enemmän mahdollisuuksia toiminnan sujuvoittamiseen ja uudenlaiseen liiketoimintaan.

[FI] Tietoliikennealan katsaus 2023-01

MENNYTTÄ JA TAPAHTUNUTTA

Microsoftilla oli maailmalaajuisia verkko-ongelmia Azuressa ja omissa palveluissaan 25.1. pieleen menneen reitittimen ip-osoitemuutoksen takia. Thousandeyes näki miten BGP-reitit heiluivat ja aiheuttivat reittimyrskyn. Palveluissa näkyi paljon pakettihäviöitä. Alustavan vikaraportin mukaan palautuminen alkoi itsestään reittien konvergoituessa, mutta WAN-liikenteen ohjausjärjestelmä jouduttiin ottamaan pois käytöstä. Sen myötä jollain reiteillä ilmeni pakettihäiviöitä. Ongelma oli ohi parissa tunnissa. Myös Aruban UX-sensoreilla näkyi selvästi Microsoftin palveluihin kohdistuvat WAN-ongelmat.

Palvelunestohyökkäyksien kohteeksi on joutunut vaihteeksi HUS. Webbisivut saatiin pommitettua alas rajulla pari päivää kestäneellä iskulla. Tekijäksi epäiltiin venäläistä Killmilk-ryhmää, joka oli ilmoittanut hyökkäävänsä länsimaiden sairaaloihin. Suomesta kohdelistalla olivat yliopistosairaalat. Säkylän aiemmin tapahtunut hyökkäys aiheutti ongelmia lähinnä terveydenhuollon ajanvaraukseen ja myös mm. röntgenkuvien katseluun. Apua hyökkäyksen torjuntaan haettiin ulkomaalaisesta yrityksestä. Yhteydet ulos katkaistiin alkeellisesti, mutta varmasti. Valmistautumista oli Säkylässä tehty, mutta ammattimainen hyökkäys onnistui silti. Syy vieritettiin ulkopuoliselle palvelutuottajalle, jonka sanottiin tehneen vakavan virheen. Hyökkäys aiheutti kunnalle usean sadan tuhannen euron vahingot ja korvauksia selvitellään nyt palvelutuottajan kanssa.

Surullisen kuuluisa T-mobile on häkätty ties monennenko kerran. Nyt API-rajapinnan kautta vietiin miljoonien asiakkaiden tiedot. API-rajapintojen hyökkäys on huolestuttava, koska operaattorit ja yritykset avaavat rajapintoja verkkoihinsa yhä enemmän. Tietysti myös hyökkääjät ovat kiinnostuneita niistä. Rajapintojen valvonta on hankalaa ja työlästä, ja siihen eivät enää pelkät lokitiedot riitä.

Ohjusiskut Ukrainaan 26.1. näkyivät IODA:n internet-infran käppyröissä esim. Mykolayivissä ja Odessassa. Yritysten vetäytyminen Venäjältä on vähän niin ja näin. Intel on kaikessa hiljaisuudessa jatkanut ajurien ja sovellusten jakelua Venäjällä. Myös Microsoft on palauttanut automaattisen Windows 11 -päivitykset.

Githubista löytyy kuvaus vanhasta Amazonin Quanta-kytkimestä. Joku oli hankkinut kytkimen käytettynä ja se sattui sisältämään AWS:n konfiguraation. Sisältö avaa hieman vuoden 2016 aikaista verkkokonfiguraatiota. Käyttöjärjestelmä on AWS:n modaama Cumulus nimeltä Almach. Konfiguraatiossa oli noin 1300 käyttäjän tunnukset ja avaimet automaatiokäyttöön. Kytkin näyttää olleen TOR-käytössä. Siinä access-portit ovat L2-bridgessä ja uplinkit OSPF-reititettyinä. Portit on nimetty jrp-alkuisiksi, kun Cumuluksessa ne ovat swp-nimisiä. Kysymys heitetään Justin Pietschille onko hän nimen takana omien nimikirjaintensa vuoksi. R ei mätsää, mutta porttien nimivaihdokselle on ollut kuulemma syy ja nimen on pitänyt olla hassu.

Tammikuussa Networking Field Day NFD30 esitteli Selectorin, Ciscon, Fortinetin, Aryakan, Aristan, Juniperin ja Anutan ratkaisuja. Cloud Field Day CFD16:sa esillä olivat Solo.io, Fortinet ja Forward Networks.

NYKYPÄIVÄN MENOA

Mobiiliverkot

Suomen operaattorikilpailussa Telia vaikuttaa häviäjältä. Aiemmin näytti, että DNA olisi jäämässä jalkoihin Telian ja Elisan ottaessa 40% markkinaosuudet, mutta DNA on kuitenkin kirinyt tasoihin Telian kanssa. Menestys perustuu haastajan asenteeseen eli nopeuteen, rohkeuteen ja suoruuteen. Työntekijöillä on valtaa, vastuuta ja vapautta niin, että johtoakin voidaan haastaa. Asiakkaiden vaihtuvuus on operaattoreilla suurta, mutta DNA on onnistunut pitämään asiakkaat tyytyväisinä, ja vaihtuvuus on pienempää kuin muilla. Pakkomyyntiä ei tehdä kuten Elisalla, ja ongelmat ratkaistaan nopeasti. Asiakaspalvelu on ratkaiseva tekijä kun tekniikka ja hinta on kaikilla sama. DNA on keskittynyt kilpalijoita enemmän kuluttajiin. DNA:n liikevaihdosta yritysasiakkailta tulee 25%, kun Elisalla luku on lähes 40%. 5G-liittymien määrät ovat salaisuuksia, “kuusinumeroisia” lukuja. DNA ei ole julkisuudessa ottanut kantaa sähkön hintaan, mutta sillä on vaikutusta kustannuksiin. Omissa mastoissa sähkön hintaa pystytään suojaamaan, vuokrasaiteilla ei niinkään. 4G-liittymien hintoja on nostettu ja kuluttajia ohjataan 5G:hen paremman tehokkuuden vuoksi. DNA käyttää Ericssonia, Nokiaa ja Huaweita, strategianaan hajautus. Telenor-kauppa ei ole juurikaan vaikuttanut Suomeen kun norjalaisten asettamat taloustavoitteet on täytetty.

Elisan tulos oli odotetulla tasolla ja näkymät tälle vuodelle ovat hyvät taloustilanteesta huolimatta. Kasvua tulee mobiiliverkoista ja digipalveluista. Toistaiseksi taloustilanteella ei ole ollut vaikutusta, mutta yritykset voivat alkaa jarruttaa investointejaan. Kuluttajapuolella epävarmuutta on tv- ja viihdepalveluiden kysynnässä. Sähkön hinta ei ole Elisaan toistaiseksi juurikaan vaikuttanut, mutta hintoja on silti nostettu. Energiakustannukset kuitenkin kasvavat jatkuvasti digitalisaation lisääntyessä, vaikka sähkön hinta ei nousisi. Sähkön hinnan suojauksessa Elisa on onnistunut muita paremmin.

Telia rämpii kannattavuusongelmissa. Nyt Suomen toiminnoita alaskirjataan “liikearvon kirjanpidolliset” 850 miljoonaa euroa. Sama nähtiin myös Norjan toiminnoissa ja pienempiä arvon alennuksia tehtiin myös C More -brändiin ja Ruotsin kaapeliverkkoon. Telia käynnistää 800 työntekijää koskevat muutosneuvottelut, joissa tavoitteena on vähentää 100 työpaikkaa. Telia One -lupaus saa konkretiaa kun Inmics-Nebula yhdistetään Cygateen yhtenäisemmän asiakaskokemuksen toivossa.

VR ja operaattorit junnaavat paikallaan junien verkkoyhteyksien parantamisessa. VR:llä on menossa 4,5 miljoonan euron projekti junien wifin uusinnasta. Nopeuden pitäisi viisinkertaistua. Uusi verkko löytyy yhdestä IC-junasta ja asennukset Pendolinoihin ovat käynnissä. Ongelmana on toisaalta vanhentuneet mobiiliverkon toistimet, toisaalta tukiasemakapasiteetti radan varressa. Junissa on noin 540 toistinta, joista vain 100 on 4G-kykyisiä, ja loput vahvistavat vain 2G/3G-signaalia. Kun 3G tänä vuonna suljetaan, ongelmat voivat pahentua. Toistimien päivitys maksaisi Telian arvion mukaan noin 10 miljoonaa. Periaatteena on, että tilan omistaja maksaa toistimet.  VR haluaisi myös parempaa mobiiliverkkoa pääradalle ja Helsinki-Turku -välille, vaikka ei olekaan ilmaissut minkälaista palvelutasoa se operaattoreilta odottaa. Telian hintalappu yhdelle rataosuudelle olisi luokkaa 20-30 miljoonaa, joten ehkä juniin ei voi odottaa huippulaatuisia 5G-yhteyksiä. Myöskään muualle Suomeen tuskin tulee samantasoista verkkoa kuin isojen kaupunkien välille. Kustannusten jako hiertää, ja kun keskustelut VR:n ja operaattorien välillä ei ole tuottanut tulosta, apua huudetaan LVM:ltä ja EU:sta.

DNA panosti viime vuonna 5G-rakentamiseen harvemmin asutuilla alueilla. DNA on myös avannut kahdeksan alueellista privaattiverkkoyhdyspistettä ympäri Suomen. Näillä saadaan verkon viive pienemmäksi kun liikenne ei kierrä aina Helsingin kautta. Kaupungit valikoituivat kysynnän perustella ja ne asettuvat samalla myös maantieteellisesti sopivasti ympäri maata. Yksityisiä yhdyspisteitä voidaan tarpeen mukaan tehdä minne vain jos asiakkaalla on tarjota tila ja sähköä. Privaattiverkot toimivat SDN-ohjatusti ja paikallisuus parantaa muun verkon tehokkuutta. 5G-verkon myötä tukiasemat uusitaan, joten myös 4G-verkko paranee alueella.

5G standalone -verkko pysyy pettymyksenä Dell’Oron markkinaseurannassa. Viime vuoden alku oli lupaava, mutta meno hiipui vuoden mittaan. Vain 39 operaattoria oli ottanut käyttöön 5G SA -verkon vuoden aikana. Mikä mättää? Infrastruktuurin täydellinen muutos on vaikea, mutta toisaalta tekniikka lupaa uusia palveluita ja liiketoimintaa. Deloitte ennustaa kiinnostuksen tuplaantuvan tänä vuonna niin, että käyttöönottoja ja testejä olisi yli 200. Dell’Oro on myös nostanut ennustettaan Open RAN:n markkinasta, koska Pohjois-Amerikassa on menty odotettua paremmin eteenpäin. Pohjois-Amerikka ja Aasia muodostavat 95% nykyisistä O-RAN -markkinoista. Nyt ennuste on korjattu hieman ylös: O-RAN:lla olisi 15-20% markkinaosuus vuoteen 2027 mennessä.

5G-pettymysten jälkeen 6G alkaa näyttää tuhon tieltä. Yli 40 vuotta jatkunut generaatiopolku on toiminut ennen kaikkea markkinarakenteena. Nyt termistöön alkaa tulla laimeampia muotoja kuten NextG tai BeyondG, mikä on merkkinä muutoksesta. 4G oli ip-natiivi laajakaista, pilvinatiivi 5G ja New Radio veivät kaiken äärimmilleen. On ultraa ja extremeä, joiden jälkeen pitää keksiä uusia äärimmäisyyksiä markkinointiin. 5G:n ydin on kuitenkin luonnollinen kapasiteetin kehitys ja radioverkon parantaminen. Moni uusi teknologiamääritys on verkoissa vielä toteuttamatta. Verkon tekniikka ei kiinnosta käyttäjiä, vaan sovellukset ratkaisevat. 5G:ssä tärkeää on pilviteknologia ja sen tuoma kehitysvauhti. Ketteryydessä myös muokattavuus ja joustavuus on ratkaisevaa. Tähän vastaavat privaattiverkot. Yrityksen omaan verkkoon voi tehdä muokkauksia odottamatta globaalia standardointia ja valmistajien tukea. Toisaalta standardit toimivat kilpailun rajoittajina, mutta myös ruokkivat innovaatioita. Softa syö nyt mobiiliverkot iltapalaksi, ja nähtäväksi jää mitkä ominaisuudet vaativat laajempaa standardointia. 6G-hype on kuitenkin laitettu jo käyntiin ja luultavati se voittaa. Markkinointi näyttää seuraavan jälleen samaa kaavaa, joka on täynnä visionäärisiä ja katteettomia lupaksia. Hyper-connected future on vain jännittävä visio, joka vaatii paljon muutakin kuin mobiiliverkon. IoT ja sensorit eivät tee mitään ilman sovelluksia ja ekosysteemejä.

Rudolf Van Der Berg on koonnut Euroopan isoimpien operaattorien selitykset verkkojen kasvavasta liikenteestä ja tutkinut mikä on todellisuus julkisuuden takana. Puheista huolimatta liikenteen kasvu ei ole ollut niin suurta kuin on annettu ymmärtää. Se ei aiheuta ongelmia verkoissa. Totuutta on taidettu hieman värittää ja lukuja on kaivettu vähän miten sattuu epäjohdonmukaisesti. Sandvinen raportti näyttää 24% vuosikasvua videoliikenteessä ja 23% kasvua kaikessa internet-liikenteessä. Pandemian aikainen käyttö on jäänyt päälle. Nt yleistyvät supersovellukset, joilla voi hoitaa monenlaisia toimintoja yhdestä paikasta. Somen ja viestinnän liikennemäärät laskevat, Facebookin osuus liikenteestä on tippunut jopa 69%. Tosin syynä on se, että muut sovellukset, kuten Tiktok, vievät enemmän kaistaa. Kymmenestä kovimmasta datankäyttösovelluksesta kahdeksan on videosovelluksia. Operaattorit vinkuvat kannattavuudesta, mutta raportoitu 12% voittomarginaali ei ole mikään huono. Tilastot kertovat myös, että kuuden suuren internet-yhtiön liikennemäärä on tippunut 9 prosenttiyksikköä viime vuoden aikana. Dean Bubley muistuttaa, että alan standardeiksi muodostuneet internet-raportit mm. Ciscolta, Ericssonilta, Sandvinelta ja Akamailta ovat suurimmaksi osaksi tilaajan ja valmistajan markkinointia ja lobbausta. Vaikka raportit perustuvat oikeaan dataan, toimituksellinen sisältö on osin puutteellista ja harhaanjohtavaa. Raportteja käytetään sääntelyyn ja alan muokkaamiseen, joten vaikutukset voivat olla merkittäviä.

Markkinat

Nokia yllätti vahvalla tuloksella, kun taas Ericsson tuotti pettymyksiä. Verkko-Nokian liikevoitto ylitti ensi kertaa miljardin euron rajan ja syynä hyvään tulokseen oli 5G-tuotekehitys. Erityisen hyvä kysyntä oli reitittimillä ja optisilla verkoilla, mutta myös merikaapelijärjestelmissä on ollut kasvua. Ukrainan sota on lisännyt Nokian verkkojen kysyntää, koska asiakkaat haluavat luotettavia ja turvallisia kumppaneita. Patenttilisensoinnissa solmittiin sopimus Samsungin kanssa, mutta Oppon ja Vivon kanssa ei ole edelleenkään päästy sopuun. Kiistaa on sanottu Nokian suurimmaksi uusintaongelmaksi. Oppolle on hävitty siellä missä sillä on merkittävä markkina-asema ja missä Nokialla ei oikein ole vipuvartta. Myös sopimus Applen kanssa päättynee tänä tai ensi vuonna. Lisensointi on puhdasta voittoa ja siksi tärkeää liiketoiminnalle.

Kannattaako operaattoreita vertailla toisiinsa? Doug Dawsonin kokemuksen perusteella rankkaus ja metriikka ei kerro paljonkaan operaattorin menestyksestä tai laadusta. Numeroiden taustalla operaattorit voivat toimia eri tavalla mm. siinä miten ne sitoutuvat asiakkaiden ongelmiin, pitävät toimintoja talossa eivätkä ulkoista, hinnoittelevat tuotteet, tai investoivat työntekijöihin ja infraansa. Niinpä vertailu on vaikeaa. Varsinkin pienemmät operaattorit hyötyvät teknisten ratkaisujen, markkinoinnin ja oman asemansa vertailusta.

Valokuitusen tutkimuksen mukaan lähes puolet haluaa työnantajan osallistuvan kodin laajakaistan kustannuksiin. Yli puolet haluaa tukea netin hankintaan verotuksen kautta. Ihan perusteltua, koska etätyö on normi ja iso osa yritysten tuloksesta tehdään kotona. Liittymissä suomalaiset suosivat toimintavarmuutta, tasalaatuisuutta ja selkeitä sopimusehtoja. Noin joka kymmenennellä on sekä ongelmia että hyvin toimiva verkko. Suuri massa siis jää keskinkertaisen verkon käyttäjiksi. Veikkaanpa, että suurimmat ongelmat liittyvät langattomiin verkkoihin, joko wifiin tai mobiiliverkkoon. Park Associatesin tutkimukseen mukaan 92% amerikkalaisista talouksista käyttää wifiä kotona. Taloudella on keskimäärin 16 wifiin liitettyä laitetta, mikä on yllättävän paljon.

Verkkolaitepuolella Gartner on laittanut järjestykseen yritysverkkojen valmistajat. Kärjessä erottuvat kaksikko Juniper ja Aruba, perässä tulevat Extreme, Cisco ja Huawei. Valmistajat osuvat aika hyvin lineaariselle viivalle visionäärisyyden ja markkinavoiman välillä. Aristalla myyntikyky on selvästi ongelma. Gartner muistuttaa, että pelkkä tuote ei ratkaise arvioinnissa. Myös markkinointi, myynti, hinnoittelu, maantieteellinen ulottuvuus ja asiakaskokemus huomioidaan. Vaikka tuotteen ominaisuudet voivat olla samat, esim. Juniper, Aruba ja Cisco voittavat maailmanlaajuisella kattavuudella muita valmistajia. Eli nelikentän kärkeen päästäkseen hyvän tuotteen pitää olla saatavilla laajasti. Markkina kuitenkin muuttuu. Nyt hallittavuudelle ja automaatiolla on kova kysyntä, ja pilvi on varmasti oikea suunta. Cisco tippuu hiljalleen kärkikahinoista ja kohtaa tuoteuudistuksen tarpeen, vaikka myynti vetääkin sitä Gartnerin arviossa ylöspäin. Palomuureissa nelikentän ainoat yläkulmalaiset ovat Fortinet, Paloalto ja Checkpoint. Cisco on mureissakin siirtynyt koko ajan vasemmalle. Vaikka myyntisuorituskyky on hyvä, tuotteet alkavat jäädä jälkeen. Muurituotteetkin ovat muutoksessa kohti hybridiratkaisuja, pilveä ja SASE:a. Hajautettujen etäpisteiden muurien kysyntä on kovassa kasvussa lähivuosina.

Dell’Oron mukaan operaattoriverkkolaitteissa myynnin kasvu on pientä. Kovaa kysyntää on 400G-kykyisille reitittimille, joilla päivitetään runkoverkkoja. Pääpaino on edgessä ja aggregoinnissa. Runkoreititinmarkkina sen sijaan on laskussa. Syyksi Dell’Oro arvelee sen, että operaattorit odottavat uusia piirisarjajulkistuksia, joita olisi tulossa tänä vuonna muutamilta valmistajilta.

Pilvimarkkinan kutistumista on aavisteltu ja merkkejä siitä on. Mutta odotukset voivat olla ylimitoitettuja. Yritykset voivat säästää pilvi-investoinneista, varsinkin kun pilvi ei ole useinkaan halvin vaihtoehto. Toisaalta ne, jotka ovat jo pilvessä, eivät voi sammuttaa palveluita, vaan joutuvat muuten optimoimaan kustannuksia. Kokonaisuudessaan kulutus ei vähene, vaan paino on käytön optimoinnissa. Pilvisovelluksien tulisi olla automaattisesti skaalautuvia niin, että turhaa rahaa niihin ei pala. Pilven joustavuus on voinut pelastaa yrityksiä maailman muutosten aikoina. Pilvitoimittajat haluavat sitouttaa asiakkaat pitkällä tähtäimellä ja kustannusoptimointiin tarjotaan hyvät välineet. Pilvisiirtymän jälkeen yritykset myös hyötyvät investoinneista työkaluihin ja niiden käyttöön. Julkipilvitoimittajat eivät kovin helposti nosta hintoja, koska yrittävät olla suututtamatta asiakkaita. AWS:llä energiakustannukset tuplaantuivat viime vuoden Q3:lla. Microsoft odottaa tälle vuodelle ylimääräistä 800 miljoonan dollarin energialaskua. Toistaiseksi tämä ei ole näkynyt asiakashinnoissa. Pilvi-infran liikevaihdon 40% vuosikasvun aika on ohi, mutta tuskin mihinkään syöksykierteeseenkään joudutaan. Pilvi-infra perustuu käytettävissä olevaan kapasiteettiin, siksi laajentuminen jatkuu ja uusia palveluita tulee ulos. Irtisanomisista huolimatta AWS:llä on nyt 13000 työpaikkaa auki.

Synergy Research ennustaa kovaa myyntiä “pilvi-infralle” lähivuosina. Tosin Synergy sekoittaa tähän “julkisen pilven ekosysteemiin” kaikki konesalien ja pilven raudan, softan ja asiakkaiden ostamat palvelut. Nextplatform yrittää purkaa yhtälöä auki. Joka tapauksessa pilvi kasvaa nyt ja tulevaisuudessa nopeammin kuin muu IT, se ei ole yllätys. Pilven kysynnän myötä myös infra myy. Viime vuonna hyperskaalaajat investoivat infraan 120 miljardia dollaria, joista 81% oli ostamista ja 19% vuokraamista. Hyperskaalan konesalien määrä maailmassa on nyt 850, uusia tulee noin 100 vuodessa ja suunnitteilla on 420 lisää. Julkisesta pilvestä on tullut yleishyödyke. Myös verkkojen solmukohtia löytyy entisät useammasta paikasta. Peeringdb:llä on nyt tietokannassaan yli 5000 tilaa, joissa voi peerata eri verkkojen kesken.

Microsoft on jatkanut yritysostoja konesali-infran ympärillä napaten DPU-valmistaja Fungiblen itselleen. Ostohintaa ei kerrota, mutta AMD maksoi viime vuonna Pensandosta 1,9 miljardia. Microsoftilta on puuttunut oma piirituotanto, joka AWS:llä ja Googlella on. Fungible oli viimeisiä pieniä itsenäisiä DPU-valmistajia. Se on perustettu 2015 ja DPU tuli markkinoille 2020. Perustajina oli Juniperin synnystä tuttu Pradeep Sindhu. HPE myy pois loput Kiinan H3C-yhteisyrityksestään. HPE on omistanut 49% yrityksestä sitten vuoden 2015, jolloin se myi enemmistön Unisplendour Groupille. H3C:llä on ollut vahva sija Kiinan markkinoilla ja se on ollut sille tärkeä markkina-alue. H3C:n puolijohdeyksikkö joutui kuitenkin USA:n pakotelistalle, ja vaikka HPE on ollut tyytyväinen yhtiön tulokseen, se päätyi kuitenkin myymään omistusosuutensa.

Yrityksissä on nähtävissä muutos, jossa ei enää investoida omaan infraan ja sen vaatimaan henkilöstöön. Varsinkin amerikkalaiset startupit ovat syytäneet miljoonia oman skaalautuvan infran rakentamiseen ja pyörän uudelleenkeksimiseen, mutta nyt toiminta on keskittynyt enemmän pieniin pilveä hyödyntäviin tiimeihin. Mitä tapahtuu infra-asiantuntijoille? Työpaikat keskittyvät ja luultavasti vähenevät. Tämän kehityksen näkee erittäin hyvin Suomessa.

Alex Xu:n koostamissa hahmotelmissa pilven kustannuksissa näyttää olevan kolmen vuoden jälkeen kulminaatiopiste, jossa kulut leikkaavat oman infran kulut. Laskelma perustuu viiden vuoden takaiseen MIT:n vertailuun, joten tilanne voi olla nyt erilainen ja varmasti riippuu käytetyistä palveluista ja monesta muusta muuttajasta. Tämän laskelman mukaan pilven kulut alkavat lähes nollasta ja nousevat kuuteen vuoteen asti ja sen jälkeen pysyvät tasaisena. Onpremise-infralla on parin vuoden aloituspiikki, josta kulut laskevat tasaantuen neljän vuoden kohdalla. Jotkut yritykset kotiuttavat ympäristöjään pilvestä, mutta sekin voi olla hankalaa. Heyn kokemukset SUSE:n hinnoittelusta ja myyntitoiminnasta turhauttavat. Pitkitetty myyntiprosessi johti huikeaan 3% alennukseen, kun samaan aikaan rautapuolella Dell tarjoaa 80% alennuksia.

Cloudflaren CIO-viikot esittelevät uusia julkistuksia mm. SASE- ja zero trust-tuotteisiin. Cloudflare myös vertailee sen omia zero trust -tuotteitaan Zscaleriin. SWG:ssä Cloudflaren omien mittaustensa mukaan Gateway ja WARP on yli puolet nopeampi kuin Zscalerin ZIA. Cloudflaren SWG-toiminnolla ei oikeastaan ole vaikutusta nopeuteen, koska hidastelisä on niin pieni.  Cloudflare Proxy vastaan Zscaler ZPA on hieman tasaisempi ottelu, mutta silti CF Proxy vie selvän voiton. Blogi esittelee paljon mittausdataa.

Brutaaleista irtisanomisista on yhtäkkiä tullut normi isoissa teknologiayhtiöissä. Tapana on ollut vähentää noin 5% työntekijöistä, mikä tarkoittaa noin 5000-20000 työtekijää. Citrixin muutokset ovat nostattaneet tunteita. Tuhansia työntekijöitä joutuu lähtemään kun omistaja CSG järjestelee pienemmät asiakkaat kanavakumppanien käsiin. Citrix itse keskittyy vain 1000 tärkeimmän asiakkaan hoitamiseen. Tässä on mahdollisuus kumppaneille ottaa bisnes käsiinsä, mutta myös Citrixille näytön paikka miten kumppanitoiminta hoidetaan. Lupauksena kumppaneille on parempi ennustettavuus ja kannattavuus sekä nopeampi ja helpompi toiminta. VDI-kentän koventuneesta kilpailusta on ollut merkkinä Citrixin ja Vmwaren ostot. Kuriositeettina mainittakoon, että nykyisen Citrix-Tibco -johtajan Tom Krausen kerrotaan junailleen Broadcomin Vmware-oston.

Yleisesti teknologiayhtiöiden rajut irtisanomiset herättävät kysymyksiä. Ylireagoivatko johtajat kun kysyntä on kuitenkin vähintäänkin kohtuullista? Kuluttajamarkkina saattaa hiipua, mutta yrityspuolella on laskevista ennusteista huolimatta optimismia, mikä ei nyt näy valmistajien toiminnassa. Varsinkin Microsoftin reagointi huolestuttaa, koska se on yleensä ollut hyvin tarkka ennusteissaan. Sekä Microsoft että AWS ovat kasvattaneet liiketoimintaa reagoimalla nopeasti ympäristön muutoksiin. Microsoftilla on etuna paljon laajempi liiketoimintapohja kuin kilpailijoilla. Apple on poikkeus irtisanomisaallossa, koska viimeiset vuodet se on ollut rauhallisempi rekrytoinneissaan ja ei nyt irtisano ihmisiä niin kuin muut. Apple on kasvattanut henkilöstön määrää tasaisesti riippumatta kannattavuudesta. Yleisesit IT-alalla riittää yhä töitä niin paljon kuin jaksaa tehdä.

Kyberturva

Catharina Candolin ravistelee jälleen valtiota kyberpuolustuksen puutteista (HS maksumuurin takana). Kyberiskua tulisi verrata fyysiseen hyökkäykseen ja puolustuksen pitäisi olla enemmän valtion, kuin yksittäisten yritysten harteilla. Puolustusvoimat suojelee lähinnä itseään, vaikka vastaakin kyberpuolustuksesta. Kriittinen infrastruktuuri tuntuu olevan nyt ilmaista riistaa. Osa yrityksektoreista on hyvin valmistautuneita, osa ei. Suomi tarvitsisi valtiojohtoa lähellä olevan kybernyrkin johtamaan kyberoperaatioita. Jo 2017 tehdyssä raportissa todettiin operatiivisen johtamisen puutteet. VTV on myös huomauttanut puutteista johtamismalleissa, rahoituksessa ja häiriöilmoitusten toimittamisessa. Tilannekuvan kokoaminen, johto ja harjoitellut toimenpiteet pitäisi olla valmiina, kun hyökkäystilanne tulee. Vastatoimiakin pitäisi olla hahmoteltuna. Puolustusministeriö ja valtion kyberturvallisuusjohtaja ovat eri mieltä ja eivät innostu kybernyrkistä. Asioihin on reagoitu, pandemiasta ja Vastaamo-tapauksesta opittu, ja valtiojohdolle on alettu tuottaa tilannekuvaa kyberkentästä. Käynnissä on myös selvitys kyberpuolustuksesta osana maanpuolustusta. Vaikka ministeriöiden välillä on koordinaatioryhmä, tiedonvaihdossa on kuitenkin edelleen kehitettävää, se myönnetään. Vastatoimet ja niiden laillisuus kaipaa myös selkeyttä. Keinoja on eritasoisia diplomatiasta hyökkääjään vaikuttamiseen. Ongelmat ovat todellisia ja viranomaiset vääntelehtivät selittelyissään. Pientä kehitystä on ehkä saatu aikaan. Kansainvälisesti Suomi on hyvällä tasolla, mutta ei kuitenkaan kärjessä. ITU:n vetailussa Suomi on sijalla 22, ja NCSI:n vertailussa Suomi saa muuten täysiä pisteitä, mutta johtamisen pisteet ovat heikot ja tärkeiden toimintojen suojaamisessa ei pisteitä tipu olleenkaan.

Kybertöitä riittäisi maailmanlaajuisesti 3,4 miljoonalle tekijälle. ISC2:n selvityksen mukaan pelkästään viime vuonna tuli tarve 464000 uudelle työntekijälle. Suomessa Kyberala arvio lähivuosien tarpeeksi 8000-10000 osaajaa. Nyt Gofore lähtee mukaan kouluttamaan kyberosaajia puoli vuotta kestävällä palkallisella Hackademy-koulutuksella. Mukaan pääsee alkuun kymmenen kokeneempaa teknistä asiantuntijaa, joiden osaaminen ja motivaatio antavat pohjan tietoturvasuuntautumiseen. Koulutukseen sisältyy työskentely asiakasprojekteissa ja valmistumisen jälkeen koulutetut työllistyvät Goforelle. Haku näyttää olevan käynnissä nyt myös Linkedinissä, joten ilmeisesti hakijoita kaivataan lisää.

Kybertöihin on vaikea saada palkattua ihmisiä ja vika on yleensä enemmän palkkaajissa kuin hakijoissa. Tietoturvaroolit nähdään edelleen hakkereina, vaikka työn tarkoituksen myyminen olisi tärkeää. Työntekijät hakevat tarkoitusta ja mahdollisuutta vaikuttaa. Työnkuvat tuppaavat olemaan laaja-alaisia ja niistä kuvastuu, että yritys ei tiedä mitä se tarvitsee. Rekryvaiheessa on vaikea löytää sopivia valintamenetelmiä, ja ehkä enemmän pitäisi yrittää löytää vain tietoturva-asennetta ja uteliaisuutta teknisiin järjestelmiin. Tekijöitä voi hankkia talon sisältä ja olemassa olevaa henkilöstön osaamista pitää kuitenkin jatkuvasti päivittää, joten joka tapauksessa koulutus maksaa. Yrityksissä tarvittaisiin toimintakulttuurin muutosta ja sitä johtamaan voisi sopia uusi titteli kyberkulttuuripäällikkö. Iso juttu olisi myös tietoturvan operatiivinen johtaminen, joka loistaa poissaolollaan monessa yrityksessä. Työntekijät tarvitsevat ohjausta ja turvallista pohjaa. Oma riittämättömyys kalvaa ja jonkun pitäisi sanoa, että aina ei tarvitse tietää ja osata. Alan monimuotoisuus hiertää ja monet päätyvät perustamaan oman yrityksen. Ala voisi katsoa peiliin ja miettiä miksi työntekijöitä ei saada. No koska yritys ei kiinnosta ja kukaan ei sinne hae.

Socradar ja Paloalto ovat koonneet viime vuoden merkittävimmät kybertapaukset ja opit yhteen. Huomiota kannattaa kiinnittää säännöllisiin tietoturva-arviointeihin, kolmansiin osapuoliin ja sisäisiin uhkiin, inhimillisiin virheisiin ja rajapintojen valvontaan. Arctic Wolf listaa viime vuoden käytetyimmät haavoittuvuudet. Kärjessä on Windowsin, Apachen, Sonicwallin, Redhatin, SAP:n, Linuxin, Sophoksen, Vmwaren, F5:n ja Zyxelin haavoittuvuuksia.

Gartnerin mielestä zero trustin hype ei ole välttämättä hyväksi tietoturvalle. Tarvitaan muitakin menetelmiä täydentämään zero trust- arkkitehtuuria, varsinkin kun yritykset ovat vasta hyvin alussa sen toteuttamisessa ja odotukset saattavat olla ylimitoitettuja. Vaatimustenmukaisuus, tiedon turvaaminen, identiteetinhallinta, operatiivinen tietoturva ja muut osa-alueet ovat tärkeitä. Sipulimalli ja operatiivinen valvonta ja analytiikka ovat hyvä lisä. Gartner ennustaa, että yli puolet hyökkäyksistä kohdistuu zero trust -mallin ulkopuolisiin toimintoihin. Zero trust ei poista hyökkäyksiä, vaan rajaa vaikutuksia. API-rajapinnat ovat hankalia ja pääsy joudutaan sallimaan usein melko löysästi. Zero trustin toteuttamista vaikeuttaa pitkäjänteisyys, jossa on vaikea mitata konkreettisia tuotoksia johdolle raportoitavaksi. Vahva trendi kuitenkin jatkuu ja toteutukset etenevät.

Hakkeriryhmä Ghostsec väittää tehneensä ensimmäisen lunnashaittaohjelman RTU-laitteille, joita teollisuuden ohjauksessa käytetään. Tosiasiassa kyseessä on enemmänkin perinteinen IT-haittaohjelma, jota on sovellettu teollisuuslaitteisiin. RTU sisältää yleensä tavallisen Linux kernelin, joka vaan sattuu ohjaamaan sarjaportteja. Joten mitään mullistavaa ei ole kyseessä, vaikka hyökkäyksiä ICS-verkkoihin onkin tapahtunut. Se joka hyökkää ICS-verkkoon, tietää sen arvon, ja silloin voi olettaa valtiotaustaista hyökkäystä. Yleensä hyökkäykset kuitenkin kohdistuvat IT-järjestelmiin, joilla on vaikutusta automaatiopuoleen.

Trellixin tutkija esittelee Draytek Vigor -laajakaistareitittimien häkkäyksen ja demoaa sen käyttöä. Kiinalaiset verkkolaitteet elävät verkoissa kielloista huolimatta. Strand Consultin raportin mukaan kahdeksassa Euroopan maassa yli puolet 5G-verkon laitteista on kiinalaisia. Maiden määrä on kuitenkin puolittunut vuodessa. 11 Euroopan maassa 5G-verkon on rakennettu kokonaan ilman kiinalaisia tuotteita. Keskiarvona 41% Euroopan 5G-liikenteestä kulkee kiinalaislaitteiden läpi. Ironista kyllä Berliinissä Huaweilla on suurempi markkinaosuus kuin kotimarkkinoilla Pekingissä, jossa kilpailu on paljon kovempaa.

Briteissä tiukat ukaasit Huawein poistamisesta vuoteen 2027 mennessä ovat laimenneet ja viranomaiset ovat hyväksyneet mahdolliset riskit. Kiinalaistuotteille asetettu alle 35% markkinaosuuden vaatimus tämän vuoden kesään mennessä on vaihtunut ystävällismielisiin “missä mahdollista” -suosituksiin. O2:lla ei ollut Huaweita kuin testiverkossa. Three taas oli valinnut Huawein ainoaksi 5G-toimittajakseen, mutta vaihtoi nopeasti Ericssoniin. BT:llä on Huaweita on noin 12500 saitilla kaikista 19000:sta, ja noin puolet mobiiliverkoista on edelleen Huaweita. 3000 saittia on vaihdettu toisiin laitteisiin ja toiset lähes 3000 saittia on vielä vaihtamatta. Vodafone pelaa Open RAN -kortin korvatakseen Huawein noin 2500 saitilta, mutta sille jää sen lisäksi vielä 3000 saittia korvattavaksi muilla laitteilla. Toistaiseksi Vodafonella on vain yksi O-RAN -saitti käytössä. Riskit ovat suuret jos O-RAN ei lennä ja Vodafonen pitää ajaa kahta tekniikkaa tai verkkoa rinnakkain.

Huawei itse on vaihtanut toimitusjohtajakseen Eric Xun, joka linjaa yhtiön uuden normaalin rajoitusten keskellä. Xu nollaa viime vuoden Renin huonot ennusteet ja kannattavuuteen keskittyvät linjaukset. Huawei onnistui vetämään itsensä ylös viime vuoden kriisitilasta ja nyt se panostaa tiettyihin kohteisiin ja tuotekehitykseen, kuten pilveen. Xu kiittää ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka ovat jaksaneet etulinjassa vaikeuksista huolimatta ja ottaneet iskuja vastaan asiakkailta. Yhtiö aikoo antaa joillekin paikallisille yksiköille enemmän vapauksia ja dynaamisuutta johtoon.

Red Canary esittelee Linuxin Ebpf:n riskejä haittaohjelmille. Ebpf on oivallinen tehotyökalu sovelluskehittäjille, mutta myös hyökkääjille. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta riskit ymmärretään. Perinteisestä käppyräkuvaajatyökalusta Cactista on löydetty vakava haavoittuvuus. Lastpassin marraskuinen tietomurto on olevan laajempi ja vakavampi, myöntää omistaja Goto. Muun muassa neljän Lastpassiin linkitetyn palvelun tiedot ja osa varmuuskopioiden salausavaimista saatiin myös vietyä. Ranskalaislehti luonnehtii tapausta saippuaoopperaksi. Tapauksen myötä myös Bitwardenin toteutusta on arvioitu ja verrattu Lastpassiin. Oletusasetuksilla Lastpass ja Bitwarden ovat samantasoisia turvallisuudeltaan, mutta erilaiset kryptoiteraatiomäärät vaikutavat tasoon. Ehkä olennaisimpana erona on se, että Lastpass ei salaa kaikkea tietoa, toisin kuin Bitwarden. Keskustelua aiheen ympäriltä löytyy Hacker Newsistä. Apple on lisännyt tileihinsä mahdollisuuden käyttää fyysisiä FIDO-standardoituja MFA-tunnisteita.

Sijoittaja Thomas Bravo on hankkinut omistukseensa Magnet Forensicin, jonka se aikoo yhdistää Grayshiftiin. Ostohinta on messevä 1,3 miljardia dollaria.

Operointi ja työkalut

Viavin State of the Network -tutkimuksen päälöydöt kertovat, että käyttäjäkokemus on 70%:lle IT-tiimeistä tärkein asia. Yli puolet tiimiestä käyttää yli puolet ajastaan ratkoen verkko-ongelmia (tai muiden palveluiden). Erityisen hankalia ovat puhe- ja viestintäpalvelut. Yleensäkin ongelmien rajaaminen ja kohdistaminen johonkin osa-alueeseen on hankalaa. Pahimmat näkyvyyspuutteet liittyvät  SASE:en, etäkäyttäjiin, pilvialustoihin ja -sovelluksiin sekä käyttäjäkokemukseen. Kaikki nämä ovat oman infran ulkopuolella. Pilvellä näyttää kuitenkin olevan enemmän hyötyjä kuin haittoja.

Monipilvessä ja hybridimaailmassa verkkotiimeillä on paljon annettavaa, kertoo EMA:n kysely. Parin vuoden päästä lähes kaikilla yrityksillä on käytössä useampia infrapalveluntarjoajia. Tietoliikenteellä on iso rooli osien yhdistäjänä. Infratiimien pitää ottaa johto arkkitehtuurin ja tietoturvan määrittelyssä, mutta tietoliikenneryhmiltä puuttuu vaikutusvalta pilvikeskusteluissa. Verkkoihmiset haluavat lisää vaikutusvaltaa, mutta muut ajattelevat, että heillä on jo liikaa valtaa ja toiminta rajoittaa omaa tekemistä. Tämä johtuu vastakkainasettelusta ja yhteistyöongelmista. Jokainen ryhmä haluaa pitää omat oma järjestelmänsä ja tietonsa, eivätkä luota muihin. Prosessit, käytännöt ja vastuiden selkiyttäminen auttaisivat asiaa. Kun infra laajenee ja hajautuu, johtamista vaaditaan selvästi enemmän. Pilvivetoinen laajentuminen näyttää johtajille liian helpolta kun tietoliikenteen ja tietoturvan monimutkaisuus jää piiloon. Pilvitiimit ovat kuninkaita, ja tottuneet toimimaan yksin omien tapojensa mukaan, vaikka verkkotiimeillä olisi parhaat edellytykset auttaa. Pilvi on usein myös liiketoiminnan sisällä ja verkko infran puolella, joten yhteistyö ei toimi. Verkko ja tietoturva sen sijaan ovat tehneet yhteystyötä vuosia, vaikka vastakkainasetteluakin on paljon. Tietoturva on verkon kanava liiketoimintoihin ja johtoon. Verkko voi “varastaa” tietoturvabudjettia  esittämällä omien investointiensa tietoturvavaikutuksia. Yhtenäinen verkkotietoturvaosasto on vahvempi ja vakavammin otettava pilviosastoa vastaan ja vaikuttaminen on helpompaa. Unelmatapaus olisi yksiköiden ja ryhmien välinen keskinäinen luottamus, avoimuus ja yhdessä tekeminen, jolloin kokonaisuus toimisi. Joka tapauksessa verkon ja tietoturvan on oltava osa pilveä, muuten hommat menevät pieleen.

Pilviverkot eroavat perinteisistä verkoista suurimmaksi osaksi siksi, että verkkokortit hoitavat reitityksen.  Azuressa NIC:t hoitavat reitityksen, suodatuksen ja NAT:n. Azuressa reititystaulut konfiguroidaan aliverkoille, ei perinteisesti koko laitteelle. NIC:t on ryhmitelty saman reitityspolitiikan mukaisesti aliverkkoihin, mutta pilven aliverkko ei ole perinteinen L2 broadcast domain. Azure ei myöskään tee rekursiivista reittihakua tai opi osoitteita, koska sen ei tarvitse. Jokainen VM on käytännössä omassa aliverkossa ja kaikki liikenne menee joka tapauksessa NIC:n läpi. Pilvessä ei siis ole BUM-liikennettä, vaikka multicastille voisi olla joskus tarvetta. Sen toteuttaminen pilveen olisi kuitenkin niin hankalaa, että se ei kannata minimaaliselle käyttötarpeelle.

Twitterissä herätellään keskustelua miksi ipv6-verkossa oletusreittinä ei käytettäisi nollareitin sijaan vain allokoitua aluetta 2000::/3? Se rajaisi reitit vain julkisiin unicast-osoitteisiin, mutta jossain kaukana tulevaisuudessa allokoidaan uusi alue 4000::/3 käyttöön, ja silloin pitäisi uusi reitti lisätä joka paikkaan. Nollareitti sisältää kaikenlaisia ipv6-osoitealueita, joita ei välttämättä halua levittää verkosta ulos, mutta niinhän on myös ipv4-maailmassa. Erona on vain se, että ipv4-osoitealuetta ei voi tiivistää yhteen osoiteblokkiin.

RFC9234 on lisäys BGP-reittien vuotojen estoon. BGP:n open-viestiä laajennetaan neuvottelemaan sovittu konfiguraatio ja pakottamaan se käyttöön peerauskumppaneiden välillä. Vaihdetut reitit merkataan BGP role -parametrillä ja ne voidaan siten tunnistaa ja suodattaa. Menetelmä on suunniteltu transit-operaattoreiden käyttöön, mutta sisältää möys Only-to-Customer OTC -atribuutin, jolla estetään AS:iä luomasta vuotoja ja tunnistetaan vuodot AS-polun keskeltä. Toistaseksi tuki löytyy vain avoimen koodin reititysohjelmista.

Juniper MX204 palasi ainakin hetkeksi markkinoille, mutta IP Architechs esittelee sille vaihtoehdon disaggregoidusta ratkaisusta IP Infusionilla. IPI on operaattoritason käyttöjärjestelmä, jota voi ajaa eri rautojen päällä.  Kytkinraudoilla saa helposti ja kustannustehokkaasti paljon nopeita portteja ja käyttöjärjestelmä hoitaa muut ominaisuudet. IPI:ssä on hyvin Cisco IOS-tyylinen CLI. EVPN-tuki löytyy, mutta sen konfigurointi on erilaista. Lisensointi toimii yksinkertaisesti ominaisuuksien mukaan. Kokemusten mukaan IPI:n tuki tuntuu olevan kiinnostunut asiakasta ja haluaa auttaa nopeasti. Bugeja korjataan yleensä viikon kahden toimitusajalla. Disaggregoidut ratkaisut voivat olla nyt hyviä vaihtoehtoja, joita saa nopeasti toimitettuna. Hinta asettunee samalle tasolle perinteisten valmistajien halvemman pään integroitujen laitteiden kanssa.

“QoS is Bullshit Methodology Technology” tokaisi Geoff Huston RIPE65-esityksessään aikoinaan. Olen samaa mieltä. Internetin myötä QoS:n merkitys on vain vähentynyt. Menetelmä ei toimi käytännössä kuin hyvin rajatulla ja määritellyllä alueella. Kuitenkin jokainen mobiiliverkkosukupolvi on pitänyt sisällään lupauksen palvelunlaadusta. Miksi ihmeessä kaikki ongelmat pitää ratkoa verkossa? Dean Bubley antaa hyvän katsauksen mitä muita keinoja kuin verkon QoS meillä olisi. Sama lopputulos voidaan saavuttaa esim. ohjelmistoissa pakkaamalla tai puskuroimalla liikennettä, valitsemalla toisenlainen arkkitehtuuri tai hyväksikäyttämällä ihmispsykologiaa. Joskus fyysinen siirto on oikea ratkaisu esim. isojen datamäärien liikuttelussa. Nokkelia ratkaisuja siirtää vastuu pois verkolta on esim. AR/VR-laseista tuttu “foveated rendering” eli resoluution pienentäminen katsomisalueen ulkopuolella. Verkkopelauksessa puhutaan usein viiveistä, mutta oikeastaan tärkeintä on kohtalaisen pieni viive, ja ensisijaisesti tasainen ja ennustettava viive eli pieni jitter. Viivettä ja sen vaihtelua voidaan korjata tasoittamalla se kaikille pelaajille samaksi. Tekoäly osaa nykyään ennustaa ja korjata virheet ja puutteet. Tällainen “packet loss concealment” toimii myös audio/video-siirrossa. Yksi VR-junaverkkoon sopiva esimerkki boksin ulkopuolelta on kaivertaa junien ikkunalaseihin uurteita, jotta ne läpäisevät paremmin radioaaltoja ja nopeuttavat verkkoyhteyksiä.

Merikaapelin asennus on oma lajinsa. Kaapeliin syötetään jopa 12 kV:n jännite ja kaapeli pitää maadoittaa molemmista päistä. Yksi tapa on porata maahan tai upottaa merenpohjaan 2 m pitkä metalliputki tai halkaisijaltaan 2 metrin kokoinen teräslevy.

NSA on ohjeistanut Ipv6-turvallisuuden perusperiaatteita lyhyessä yleisohjeessaan. Daryll Swerr ihmettelee miksi ipv6 ND toimii eri tavalla eri valmistajien laitteissa. ND-pakettien kohde on aina link-local -osoite, mutta toisissa käyttöjärjestelmissä pakettien lähdeosoite on globaali unicast-osoite ja toisissa link-local -osoite. RFC4861 ei tuo selvyyttä asiaan. No, kumpikin tapa kyllä toimii, mutta kysymys kuuluu miksi asia on jätetty näin auki ja toteutukset ovat erilaisia? Ongelma tulee esille esim. palomuurauksessa.

Tietoturvan operoinnissa yksinkertaisuus helpottaa SOC:n toimintaa. SRE-periaatteista johdettuna yksinkertaisuus poistaa yllätyksiä, jotka ovat yleensä tietoturvaongelmien syynä. Sääntely saattaa ohjata yrityksiä vanhentuneisiin ja huonoihin käytäntöihin. Pahin yhtälö saadaan kun yhdistetään haavoittuvat järjestelmät ja prosessit uhkiin ja sääntelyyn. Luottavien prosessien pitäisi lisätä ketteryyttä, sanovat SRE:t. SIEM on monimutkainen tuote, koska sen tehtävä on monimutkainen. Jotkut tuotteet tekevät tehtävästä vielä vaikeampaa. Pilvipalvelut ovat yleensä yksinkertaisempia kuin omien ympäristöjen ratkaisut. Hyvään järjestelmään voi tehdä muutoksia rajattuun osaan. Huono integroitu järjestelmä on huonompi kuin kaksi erillistä toisiinsa liitettyä järjestelmää. Yksinkertaisuutta pitää vaalia. Jokainen sääntö ja rivi on painolastia, jolla luodaan lisää työtä. Yksinkertaiset järjestelmät ja prosessit tuottavat helpommin turvattavan ja valvottavan ympäristön.

Euroopan tietosuojaneuvosto on julkaissut suosituksia pilvipalveluiden käytöstä julkisella sektorilla. Suositusten taustalla on selvitys noin sadan eri EU-organisaation toiminnasta. Suomesta mukana oli kolme organisaatiota. Tietosuojaneuvosto huomauttaa, että organisaatioiden on toimittava täysin EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti, mikä on pilvessä vaikeaa.

Sosiotekninen käytettävyys on käsite, joka laajentaa järjestelmän luotettavuuden pelkkää valvontametriikkaa syvemmälle. Se katsoo ihmisiin palveluiden takana ja ottaa huomioon käyttäjäkokemuksen. Jo SRE-työkaluissa ja -metriikassa käyttäjäkokemusta johdettiin järjestelmämetriikasta. Sosiotekninen käytettävyys korostaa suunnittelun ja operoinnin merkitystä. Miten asiantuntijat selviävät ongelmista, onko ohjeet olemassa ja harjoiteltu, miten yksi palvelu liittyy kokonaisuuteen ja muihin palveluihin, tiedetäänkö miten palvelua myydään ja markkinoidaan asiakkaille ja mitä asiakkaat odottavat, kuinka väsynyt tiimi on ja miten se selviytyy, onko vastuun rajat selvät erilaisissa tilanteissa? Uusi käytettävyyden määritelmä on: järjestelmän tila + painotettu käyttäjäkokemus, priorisoituna sen hetkisillä voimavaroilla.  Parhaiten toimivaan käytäntöön pääsee käsiksi oppimalla kokemuksista eli miten häiriöt on hoidettu. Numerot eivät kerro kaikkea.

Jos toimit esimiehenä, miten säilytät kosketuksen tekniikkaan kun et tee enää töitä kädet savessa? Twitter-ketjussa esitetään muutamia keinoja. Kannattaa ainakin pysyä mukana arkkitehtuurikeskusteluissa, katselmoinneissa, häiriöiden selvityksessä ja analysoimisessa, seurata tekniikan kehitystä, tehdä omia harrastusprojekteja, dokumentoida, ymmärtää asioita, analysoida metriikkaa ja kysellä kysymyksiä.

Caretta on kevyt itsenäinen työkalu, joka visualisoi Kubernetes-klusterin palvelut. Se kerää Ebpf:llä palveluiden välisen liikenteen, syöttää sen Grafanaan, jossa tietoa voi katsella ja kysellä.

Packetvis valvoo BGP- ja RPKI-infraa. Valvontatiedon saa API-rajapinnan kautta integroitua valvontajärjestelmiin kuten esim. Nagios.

AWS:lle on löytyy Security Survival Kit, joka varoittaa ennakoivasti epäilyttävästä toiminnasta. Samanlainen kitti on luotu nyt Azurelle.

Cado Security ja Invictus esittävät blogissaan miten tietoturvatapahtuma hoidetaan AWS:ssä Cado Response tuotteella.

Steampipe on työkalu, jolla voi kysellä tietoa pilvien API-rajapinnoista SQL-muodossa. Sitä voi käyttää tietoturva-auditointiin. Steampipen valmiilla compliance modeilla voi tehdä kyselyitä erilaisia viitekehyksiä vasten.

KEHITYSTÄ JA TULEVAISUUTTA

Tutkijat ovat löytäneet tavan muodostaa kuvan ihmisruumiin muodoista wifin radioaaltojen perusteella. Sen avulla ihmisten havainnointia voitaisiin tehdä halvoilla wifi-laitteilla, anonyymisti, pimeässä ja läpi seinien. Käyttökohteita olisi mm. terveydenhuollossa.

VTT Mikes on kehittänyt pitkään uuden sukupolven optista atomikelloa. Nyt se on osoitettu koekäytössä toimivaksi. Tavoitteena on osallistua uudella kellolla maailmanajan ylläpitoon ja SI-sekunnin tarkempaan määrittelyyn, kun se uudistuu 2030-luvulla. Nykyinen kaupallinen kello vastaa SI-sekuntia 14 desimaalin tarkkuudella eli heittää yhden nanosekunnin vuorukaudessa. Optinen kello on tuhat kertaa tarkempi. Optisten kellojen vertailu on satelliittien epätarkkuuden ja välimatkojen vuoksi hankalaa. Siksi kellot tulevat välillä vierailulle vertailtavaksi paikan päälle. Ajan välittämiseen käytetään yhä enemmän kuitua, koska se on tarkempi kuin satelliitit.

Edelleen on epäselvää mikä on edgen potentiaali. Näyttää, että todellista tarvetta on vielä vähän, jos ollenkaan. Käyttökohde on lyhyen luupin reaaliaikasovelluksilla, jotka synkronoivat todellisen maailman tilan sovelluksille ja lähettävät ohjaustietoa takaisin. Näitä ajetaan toistaiseksi omissa tiloissa ja on vaikea kuvitella, että kaikki siirtyisi yhtäkkiä pilveen. Edgeä ei voi taloudellisesti tuoda joka paikkaan ja joka käyttöön. Se ei ole yleispilvi ja rajautuu maantieteellisesti pienelle tiiviille alueelle. Julkisessa pilvessä on paremmat edellytykset ajaa sovelluksia. Suurin osa sovelluksista toimii ihan hyvin pilvestä asti ja lyhyen viiveen vaatimus on jonkinlainen myytti.

NaaS eli verkko palveluna on tehnyt nousuaan. Onko se sitä mitä ajattelemme? NaaS:ia on ollut olemassa vuosikausia. MPLS VPN:t ovat verkkopalvelua ja verkon voi ulkoistaa palvelutoimittajalle. Valmistajat ovat siirtyneet myymään laitteita tilausmallilla, mikä ei juurikaan ole muuttanut verkon toimintaperiaatetta, vain talouspuolta. NaaS:n tulisi kuitenkin olla joustava muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin, siksi yritysten reunatoiminnot siirtyvät omista tiloista keskitettyyn paikkaan. Verkkofunktioiden virtualisointi NFV teki tätä vuosia sitten ja uCPE:n oli tarkoitus siirtää yritysten liittymäpalvelut keskitettyyn paikkaan, yleensä operaattorn konesaliin. Pandemian aikana pilvi räjäytti potin ja SASE/SSE-palvelut perustettiin pilveen. Nyt yhä enemmän ja enemmän verkkotoimintoja siirtyy pilveen, joten pilvi ja internet näyttää olevan NaaS:n kononaisvaltainen toteutuma. Siispä voidaan sanoa, että NaaS:n toteutuminen nähtiin jo viime vuonna.

Tulevaisuus näyttää yhä enemmän hybridiltä. Yrityksillä on entistä enemmän datalähteitä siroteltuna ympäriinsä ja jotenkin tiedot pitää kerätä käsiteltäväksi. Tämä ruokkii yhteystarpeita pilveen ja omaan konesaliin. Data hajautuu eri puolille käsiteltäväksi ja sitä pitää liikutella eri paikkojen välillä. Kokonaisuudesta tulee kaikin puolin entistä monimutkaisempi. Myös datan muoto muuttuu rakenteellisesta entistä hajanaisemmaksi. Operaattoreilla ja palveluntarjoajilla on hyvät mahdollisuudet hoitaa datan käsittely ja yhteydet, mutta kumppaneita tarvitaan yhdistämään julkiset pilvet, omat konesalit ja sovellukset.

Dell’Oro:n näkemyksissä SASE:n suunta näyttää kääntyvän tietoturvan eli SSE:n puolelle. SD-WAN -verkkopuoli ei niin kiinnosta yrityksiä nykyisessä taloustilanteessa ja investoinnit priorisoidaan tietoturvaan. SD-WAN -valmistajat joutuvat etsimään kumppania tietoturvapalveluille. Verkko- ja tietoturvakomponenttien ero on jo pysyy. Yritykset, jotka ovat jo kokonaisen SASE:n toteuttaneet, toteavat että verkko ja tietoturva ovat usein hyvin erillisiä osia. Syynä on isojen organisaatioiden siiloutunut toiminta. Myös kokonaisuuden hallinta ja isojen muutosten tekeminen on vaikeaa jos kaikki palvelut ovat samassa korissa. Valmistajien on täytynyt vakuutella asiakkaita teknologian hyödyistä, vaikka kun asiakkaat eivät ole osanneetkaan välttämättä hyödyntää ominaisuuksia. SASE-markkinassa integrointi näyttelee tärkeää osaa. Tietoturvan ja verkon täytyy toimia hyvin yhteen. Yhtenäiset SASE-ratkaisut valtaavat alaa, mutta eivät ole vielä oletusarvo. SASE-markkinassa puhutaan myös yhteensopivuudesta, jota MEF yrittää määritellä ja standardoida. Alan kypsyessä yhdenmukaistumista todennäköisesti tapahtuu joka tapauksessa.

Zero trustin tulevaisuutta ennustavat usean yrityksen edustajat Sdxcentralin kokoamassa kyselyssä. Verkot pysyvät hybrideinä pitkälle tulevaisuuteen. ZTNA siirtyy kohti yleistä internetin ja palveluiden pääsynhallintaa ZTA:ta, johon SSE yhdistyy. Toimintaympäristöstä tulee täysin reunaton ja se helpottaa yritysten hajautunutta toimintaa. Yksittäiset tuotteet eivät yleensä saavuta tavoitetta ja yhdenmukaisuuden puute hidastaa käyttöönottoa. Ala tarvitsee parempaa opastusta sopiviin ratkaisuihin ja toteutustapoihin ihan konkreettisesti. Jotain osviittaa saa esim. NIST:n, DHS:n ja CISA:n ohjeista. Zero trustista voisi jopa tehdä standardin. Tietoturvan automatisointi on pakollinen kehitysaskel ja tietoturva on rakennettava kaikkiin komponentteihin sisään. MFA oli joskus ratkaisu kaikkeen, mutta nyt se on peruspalikka taustalla. Sen käytettävyys kuitenkin puhututtaa. Zero trustissa painopiste tulisi siirtää käyttäjien toiminnan autentikointiin ja valvontaan. Monimutkaisuus ja kasvava ympäristö lisää haavoittuvuutta, ja näkyvyyden puute infraan, sovelluksiin ja laitteisiin estää kunnolliset toteutukset. Sisäinen ja ihmisten tekemien virheiden uhka on olemassa. Tietoturvajohdolla on monesti tukalat paikat ja kiittämätön rooli. Isoissa organisaatioissa voisi nousta esiin uusi rooli Chief Zero Trust Officer CZTO.

ChatGPT:n uhkia ja mahdollisuuksia tietoturvaan on pohdiskeltu. Pahimmillaan tekoäly voisi tehdä tietoturvasta mahdotonta, mutta samalla puolustus voi hyödyntää sitä omaan torjuntaansa. Taistelu siirtyy vain älykkäämmälle ja dynaamisemmalle tasolle. Tekoäly osaa esim. luoda puhetta, jolloin tunnistautuminen puhelimitse menettää merkityksensä. Token-palikat tekevät paluuta. Suojaamisen puolella tekoäly voi tehostamaan toimintaa. Tiedon käsittelystä tulee helpompaa mm. suodatuksen, korreloinnin ja luonnollisen kielen avulla, mikä voi mullistavaa työn tuottavuuden. Socradar testaa mihin ChatGPT:stä on konreettisena kyberavustajana ja Cybernews miten se avustaa hyökkääjää. Ashish Bansal esittelee ChatGPT:n tietoturvan havainnointikykyä blogissaan.

Tietoturvan myynnissä tekoäly on nyt yksi kasvun moottoreista. Palveluiden osuus koko kybermarkkinoista ennustetaan olevan lähes 65%. LAN-verkonhallinnasta tuttua tekoälyapua tuodaan nyt tietoturvatuotteisiin. Esim. Orca on lisännyt GPT-3 -tekoälyn alustaansa tehostaakseen tapahtumien käsittelyä. Tapahtumien data syötetään tekoälylle ja se luo siitä selkeät toipumisohjeet. Tekoälyltä voi myös kysellä lisätietoja ja säätää vastetta tapauskohtaisesti. Tekoälyn kanssa on tietysti aina olemassa epävarmuus ja luottamusongelma, mutta ainakin Orca näkee, että hyödyt voittavat riskit.

HS:ssä asiantuntijat pohtivat yleisesti ChatGPT:n vaikutusta työpaikoilla. Tekoäly tukee mm. näkökulmien etsimisessä ja tiedon omaksumisessa, tai voi hoitaa kirjoitustöitä ja muita rutiinihommia tehokkaasti. Työn laatua voidaan parantaa tekoälyn avulla, mutta aina teknologia ei tuo tuottavuushyötyä. Jotkut työnkuvat voivat olla vaarassa, mutta suuremmin tekoäly ei ihmisiä korvaa. Tekoäly ei tajua asioiden sosiaalisia puolia, ja ihmisen pitää osata kysyä siltä oikeat asiat ja tarkastaa luomukset. Tekoäly voi suoltaa bulkkitekstiä loputtomiin, mutta sellaista inforoskaa ei kukaan halua lisää tähän maailmaan. Alkuinnostuksen myötä yrityksetkin ottavat kantaa tekoälyn käyttöön, kunnes siitä tulee arkipäivää ja osa kaikkia palveluita.

Tekoäly todennäköisesti muuttaa ohjelmointia perusteellisesti. Suurimman osan ohjelmista tekee jatkossa tekoäly. Nykyinen Githubin Copilot -avustin on vain välivaihe, kun jatkossa ohjelmoijan tehtävä on opettaa tekoäly luomaan oikeanlainen lopputulos. Tiedonkäsittelyn perusyksikkö ei ole enää prosessori tai muisti, vaan tekoälymalli. Massiiviset ihmisen kuratoimat data-aineistot eivät ole enää tarpeellisia, vaan tekoälymallien opetus tapahtuu näyttämällä esimerkkiä. Tekniikan töistä tulee enemmän opettamista kuin insinööriyttä. Ongelma vain on se, että kukaan ei enää ymmärrä miten iso tekoälymalli toimii. Tekoäly voi luoda uutta käytöstä, johon sitä ei ole opetettu. Tekoälyn rajoja ei edes nyt pysty määrittämään, saati tulevaisuudessa, kun mallit ovat monikertaisesti suurempia ja monimutkaisempia.

Hyperskaalaajat näyttävät mihin kehitys menee ja yritykset seuraavat 6-7 vuotta perässä. Nextplatform vertailee pilven ja yrityksen infran ominaisuuksia. 800G tekee tuloaan ensin pilvialustoihini, myöhemmin muualle. Tyypillinen pilven infra on 200/400G-palvelinportit ja 800G-uplinkit. Pieni ja ennustettava viive on tärkeä tekoälykuormille. Macsec ja ipsec tarvitaan isoilla kapasiteeteilla ja kustannustehokkuus on tärkeää. Yrityksissä palvelinliitännät ovat nyt 10/25G ja suuntaavat 50/100G-kapasiteettiin kun PCIe4-väylät tulevat käyttöön. Uplinkeissä miksataan eri nopeuksia välillä 25G-400G. Työkuormat ja kapasiteetit ovat vaihtelevia, joten yhteensopivuutta tarvitaan. Laitevalmistajat ovat valmiina ja tuotevalikoimasta löytyy erilaisia laiteversiota. Arista on julkaissut uudet 800G-kytkimet 7050X4 ja 7060X5. Niissä energiankulutusta on saatu laskettua 20-40%. Kapsiteettitiheys on tuplaantunut yhdessä räkkiyksikössä kun nyt kytkimestä saa nyt 32x800G-porttia. Kytkimet tukevat neljää nopeutta, mutta liitännät pysyvät samoina SFP/QSFP-portteina.

Tutkijat ovat kehitelleet Kubernetes-palveluille Segment Rountingia SRv6:lla. Sen avulla klustereita voitaisiin skaalata ja hajauttaa eri paikkoihin samalla säilyttäen kunnollisen liikenteenhallinnan overlay-tunneleille. Testissä on kaksi toteutustapaa: BGP ja Kubernetesin ohjauskerroksen laajentaminen. SRv6:n käytöllä on päästy samaan tehokkuuteen kuin nykyisillä ratkaisuille.

L4S-ruuhka-algoritmista on ollut puhetta viime aikoina. IETF:n yhteensopivuustestissä on saatu hyviä tuloksia. Varsinkin interaktiivisessa käytössä yhteyden laatu paranee selvästi. Domosin blogi esittelee tuloksia tarkemmin.

Internetin kehityksen tapahtumakalenteri listaa alan tapahtumat tälle ja tuleville vuosille.

[FI] Tietoliikennealan katsaus 2022-12

Ongelmat

Elisalla oli valtakunnallinen katko internet-liikenteessä perjantai-iltana uuden vuoden aatonaattona. Häiriö kesti 20 minuuttia. Vika ratkesi nopeasti, mutta Elisa ei ole kertonut syytä. Ficin tilastojen mukaan Elisan kotimaanliikenne AS719 tippui 16 Gbps:ta noin 3 Gpbs:iin, ja pomppasi sieltä takaisin 24 Gbps:iin. Kansainvälinen liikenne AS6667 tipahti 6 Gbps:sta yhteen gigaan ja sieltä takaisin noin 13,5 Gbps:iin.

USA:n talvimyrskyistä ei kantautunut erityisiä ongelmauutisia 2021 Texasin talvimyrskyn tapaan. Sähkökatkoja ainakin oli jopa 1,5 miljoonalla ihmisellä ja varmasti myös internet-yhteysongelmia.

Rackspacella oli pahoja ongelmia hostattujen Exchange-palvelimien kanssa. Sähköpostipalvelut olivat pois käytöstä usean päivän tai jopa viikkojen ajan. Viikossa saatiin kaksi kolmasosaa asiakasympäristöistä palautettua, mutta kaikkien tietojen palautus kesti kolme viikkoa. Häiriön arveltiin liittyvän ProxyNotShell-haavoittuvuuteen Exchange-palvelimissa.

Kotimaassa useampi organisaatio joutui palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Kelan verkkopalveluihin ja Kanta-palveluun hyökättiin kahdessa aallossa ja palvelut saatiin tiputettua alas. Hyökkäys jatkui vielä uudelleen viikonlopun jälkeen. HSL myönsi myös hyökkäyksen verkkopalveluihinsa. Se ei kuitenkaan selittänyt Reittioppaan mobiiliversion toimimattomuutta. Erikoisempi kohde oli varuskuntakunta Säkylä, jonka palvelut kaadettiin palvelunestopommituksella.

Venäjällä VTB-pankkiin iskettiin isolla palvelunestohyökkäyksellä, joka oli luultavasti ukrainalaismielisten masinoima. Hyökkäykseen osallistui paljon venäläisiä ip-osoitteita, mikä herätti huolta pankissa. Venäläismielinen hyökkäys tai häkkäys puolestaan kaatoi Vatikaanin nettisivut sen jälkeen kun paavi oli tuominnut Venäjän hyökkäyksen.

Hedge-podcastissa Netscout-Arborin Roland Dobbins kertoo DDoS-hyökkäysten maailmasta. Hyökkäyksiä tapahtuu noin 23000 päivittäin. Heijastus- ja vahvistushyökkäys on vanha tekniikka jo 90-luvun puolelta. Kuitenkin vasta 2013 paikkeilla ne alkoivat yleistyä voimakkaasti. 25 vuotta on menty puutteellisella spoofaus-estoilla ja tilanne ei ole juurikaan parantunut. Nyt vaan uutuutena pilvi-infra osallistuu bottiverkkoihin, kun ilmaisella kokeilujaksolla voi automaattisesti luoda uusia koneita suurikapasiteettiseen alustaan. DDoS ei ole enää vain sisäänpäin tulevan liikenteen suojaamista, vaan myös ulospäin menevän. Hyökkäysresursseja etsitään läheltä kohdetta niin, että sivuttaisestoja on mahdollisimman vähän. Ukrainaan kohdistuvat hyökkäykset ovat tilastollisesti vähentyneet, mutta se johtuu osin siitä, että Ukrainan verkkopalveluita on siirretty esim. Irlantiin ja Islantiin. Netscoutin vuosittainen infraturvallisuuden raportti kertoo lisää.

Twitterin yritys blokata bottifarmit osui omaan nilkkaan kun se esti 30 aasialaisoperaattorin kokonaiset ip-alueet. Twitter joutui vetämään muutoksen pois muutaman tunnin jälkeen kun valituksia alkoi tulla. Syyn paljasti Twitterin työntekijä Slackissä. Musk vastasi sähköpostilla, jossa varoiteltiin oikeushaasteilla, jos työntekijä paljastaa yrityksen luottamuksellista tietoa. NDA:n hyväksymiselle oli aikaa noin vuorokausi ja monet työntekijät missasivat sen viikonlopun takia. Sen jälkeen pääsy järjestelmiin olikin katkaistu. Toisessa Muskin postissa vaadittiin työntekijöitä hyväksymään NDA aikarajaan mennessä, ja taas yli 100 työntekijää oli suljettu pois Slackistä.

Twitterin omassa palvelussa oli ongelmia 29.12. parin tunnin ajan. Syynä saattoi olla merkittävä taustajärjestelmien arkkitehtuurimuutos. Musk heitteli taas mehukkaita kommentteja, kuten “toimii minulla” ja “juurihan sammutin yhden herkän palvelinräkin“.

Jalkapallon MM-kisat saatiin päätökseen ja peleillä oli vaikutusta internet-liikenteeseen. Briteissä LINX-yhdysliikennepiste teki liikenne-ennätyksen ja Talktalk-operaattori raportoi  36% liikennemäärän kasvun edelliseen viikkoon verrattuna. Openreachilla liikennemäärä kasvoi 20%. Myös Google-hakujen liikenteessä tehtiin ennätys koko sen 25-vuotisen olemassaolon aikana.

Arnaud de Bermingham julkaisi kuvia IGBT-räjähdyksestä konesalin invertterissä. Heillä se oli seitsemäs räjähdys kymmenessä vuodessa. Suuremmilta vahingoilta vältyttiin, vaikka korjaus kestääkin päiviä. IGBT on suurtehokäyttöön tarkoitettu bipolaaritransistori, joka räjähtää vuodon vuoksi. Transistorin sisälle muodostuu kova kuumuus ja kaasuuntuminen, joka rikkoo kuoren. Syyt ovat yleensä liiallisessa kuumenemisessa tai väärissä kytkennöissä.

Mobiiliverkkojen toiminta on vaarassa Venäjällä, kun Nokia ja Ericsson ovat nyt viimein vetäytymässä maasta. Kaksikolla on 50% osuus Venäjän tukiasemista, mutta ne ovat myös mukana siirtoverkoissa. Nyt operaattoreilta loppuvat laitteiden ja varaosien lisäksi myös verkkolaitteiden ohjelmistopäivitykset. Odotettavissa on tiedonsiirron hidastumista, katkeilua ja toimimattomuutta. Päivittämättömät ohjelmistot altistavat myös kyberuhkille. Ongelmat alkavat maaseudulta ja kaupungit pyritään pitämään toiminnassa. Digiministeriön mukaan pulaa laitteista ei ole, eikä tule. Ministerin mukaan neljä operaattoria aikovat ostaa yli miljoonalla eurolla venäläisiä verkkolaitteita. Operaattorit itse eivät kommentoineet asiaa. Huawei on myös keskeyttänyt laitteiden myynnin Venäjälle, mutta jatkaa ohjelmistopäivitysten jakelua.

Venäjällä kuitenkin valmistellaan ulkomaisten ohjelmistojen pakkolisensointia. Hallitus haluaa lain erityisehdoista, joilla sallitaan myynnin ja tuen pois vetäneiden yhtiöiden ohjelmien käyttö, tuki ja päivitykset. Venäjä haluaa luoda suotuisat olosuhteet, joissa ulkomaisten ohjelmien käyttö yrityksille olisi mahdollista, koska liike-elämä ei ole syypää ulkomaisten yritysten lähtöön Venäjältä.

Operaattorit ja 5G

DNA:n vuosikirja Datakronikka avaa jälleen suomalaisten datan käyttöä ja se on linjassa muiden operaattorien tilastojen kanssa. DNA:n 5G-verkon kattavuus nousi 79%:iin ja noin 200 paikkakuntaan. 5G-verkossa kulkee jo yli puolet datasta ja 5G-liittymät lisäävät datan käyttöä. 5G-liittymillä käytetään lähes 1,2 GB dataa päivässä. Nuoret 18-29-vuotiaat ovat omilla luvuillaan, kun käyttöä on yli 2 GB päivässä. Striimauksella ei pääse tuollaisiin lukemiin, vaan syynä ovat Tiktokin tapaiset dataraskaat sovellukset. Dataa käytetään kuitenkin paljon enemmän dataliittymillä kuin puhelimilla. Dataliittymän keskikulutus on 8,2 GB päivässä ja kiinteissä kotiliittymissä 14 GB. Datapiikit osuvat aina sunnuntaihin ja vuoden kovin kulutus nähtiin 18.9. DNA:n 3G-verkko puretaan tämän vuoden aikana ja myös kupariverkon purku etenee.

Nokia-veteraani Erkki Koivusalo on tehnyt tietoliikenteen oppikirjan, jossa käydään läpi kiinteän ja mobiiliverkon teknologioita. Koivusalo kuitenkin kertoo myös jälleen yhden näkemyksen Nokian tuhosta. Nokia jäi kosketusnäytöissä jälkeen kun tekniikaksi oli valittu resistiivinen näyttö. Applen ja Googlen näytöt olivat jo 2000-luvulla nykyisen kaltaisia kapasitiivisia. Applen 2007 Iphone aiheutti Nokian kehittäjille järkytyksen. Sen jälkeen kova kiire johti epätoivoisiin ja sekaviin ratkaisuihin. Apple vei Nokialta käytettävyyskuninkaan tittelin. Nokia oli lukenut tilannetta väärin ja uskoi sen oman kustannuskontrollin voimaan. Sen vuoksi Nokian puhelimissa oli köykäiset suoritustehot, jolloin niitä ei voinut saada toimiviksi kosketusnäytöillä. Symbian oli paisunut liian suureksi ja alkoi aiheuttaa kehitykselle ongelmia. Vuoden 2009 N97-kommunikaattori oli pettymys. Linuxilla ja Symbian 3:lla yritettiin vielä paikata tilannetta ja kosketusnäytötkin saatiin kuntoon, mutta aika loppui kesken. Sitten tuli lupaava avoimen lähdekoodin Meego, jonka kehityksen esteenä kuitenkin oli johdon jatkuvat muutokset ja asiantuntijoiden irtisanominen. Kumppaniksi valittiin Intel, joka oli vasta aloittelija puhelinpuolella ja sopivia 4G-teknologioita ei löytynyt. Intelinkin tuotekehitys oli sekaisin ja yhteistyöstä ei tullut tulosta. Nokian johto pelästyi Googlen internet-strategiaa ja Nokian Ovi-palvelut oli surkea vitsi. Elop tuli johtoon ja Windows-päätös häämötti jo edessä. Android olisi ollut vaihtoehto, mutta Googlen ehdot rajoittivat liikaa. Microsoftin kanssa Nokia oli paljon tasa-arvoisempi. Windows-päätös 2011 oli Nokialle raskas ja ihan syystä. Nopea Lumia-linjan kasvu loppui nopeasti. Jälleen oltiin myöhässä, IOS ja Android olivat liian paljon edellä ja Windows jäi sovellusten takia aina jälkeen. Käyttöliittymä oli liian “outo”, vaikka itse kyllä tykkäsin siitä. Viimeinen toivo, innovatiivisten lippulaivatuotteiden kehitys epäonnistui ja tuotteista tuli keskinkertaisia. Elopin mukaan Windows valikoitui siksi, että Microsoft tarjosi rahaa Nokialle. Windows oli toimiva vaihtoehto, mutta vain Android olisi saattanut pelastaa Nokian. Nokian ongelma oli omasta kehityksestä luopumisen vaikeus.

Nykyinen verkko-Nokia kehittää drone-mittauksia yhdessä Rohde&Swartzin kanssa. Aiemmin droneihin on asennettu Android-puhelin, mutta nyt mittalaitteet integroidaan suoraan droneen. Näin saadaan dronesta kevyempi ja lentoaikaa pidennettyä. Mittauksia ja datankeräystä voidaan tehdä privaattiverkoissa esim. satamissa ja kaivoksissa.

Nokian tutkimuksen mukaan privaattiverkko maksaa nopeasti itsensä takaisin. Yli puolet vastaajista oli saanut kustannussäästöjä käyttöönoton jälkeen. IoT-ratkaisut antavat mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja luoda uusia toimintoja. Teknisesti IETF:n määritelmän mukaan privaattiverkko muodostuu NRP:istä (Network Resource Partition) eli verkkoviipaleista, jotka koostuvat joukosta underlay-verkon resursseja. Uusi luonnos määrittelee verkkoviipaleen IP/MPLS-verkossa. NSA, CISA ja ODNI ovat julkaisseet raportin, jonka mukaan verkkoviipalointi on haavoittuvuusrajapinta operaattorille. Suurimpina riskeinä ovat DDoS- tai MiTM-hyökkäys sekä virhekonfiguraatiot. Raportti myös antaa ohjeita uhkien torjumiseen.

Millimetriaallot ovat toistaiseksi olleet tarpeettomia, mutta onko aika uudelle yritykselle? 2010 alkanut hehkutus on kerännyt iterointikierroksia, mutta tällä hetkellä mm-aallot ovat vain noin prosentin pari RAN-markkinasta. Lupaavat hyödyt valuvat hukkaan verkon tihentämiseen vaadittaviin investointeihin. Talouspuolta on pystyttävä parantamaan ennen kuin mm-aallot voivat yleistyä. Minimakrosolut voivat olla ratkaisu etenkin kiinteälle laajakaistalle ja valotolppatukiasemille. Tukiaseman kantamaa on saatu kasvatettua yli kaksinkertaiseksi ja samalla kustannuksia laskettua puoleen. T-Mobile US on kehitellyt macro-overlayta, jolla kantamaa saisi kasvatettua olemassa olevilla saiteilla. Myös vahvistimia ja heijastuspintoja kehitellään, ja mm-aaltojen tulevaisuus näyttää nyt lupaavammalta.

ETSI on käynnistänyt tutkimuksen terahertsialueella 6G-verkkojan varten. Terahertsin aallonpituus liikkuu alueella 400-700 nm. Työryhmä pyrkii määrittelemään käyttötapaukset ja niille kiinnostavat taajuuskaistat. Käyttökohteita ovat suurikapasiteettiset sovellukset kuten VR/AR ja sateelliitti- ja ajoneuvoviestintä. Visionäärisemmät uudet sovellukset liittyvät viestintä- ja tunnistustoimintoihin, kuten holograafiseen televiestintään ja robotiikkaan.

5G PPP Architecture Working Group maalaa 6G-arkkitehtuurin kentän Euroopan näkökulmasta. Raportissa listataan sosiaaliset, taloudelliset, sääntelylliset ja teknologiset trendit, sekä 6G:n käyttökohteet, joiden avulla voidaan kehitystä ohjata oikeaan suuntaan. Arkkitehtuurissa kohti 2030-lukua esille nousevat lokalisointi ja mittaaminen, verkon älykkyys, digitaaliset kaksoset, uudenlainen avoin, skaalautuva, pilvinatiivi, turvallinen ja joustava arkkitehtuuri, uudet laitteet ja rajapinnat, sekä verkkojen yhdistäminen yhdeksi isoksi verkoksi.

6G:n myötä mobiiliverkkojen uusi hype-kierros alkaa jälleen. G-kierrokset alkavat olla Olympia-tason tapahtuma, jolla operaattorit ja hallitus voivat rummuttaa yhteistä ilosanomaa. Mutta operaattoripuolellakin aletaan olla kypsiä massiivisiin päivityskierroksiin, koska tahti kiihtyy ja rahaa palaa entistä enemmän. Varsinkin kun uusien verkkojen tulolähteitä vielä etsitään. Kun muualla IT-maailmassa kehitys tapahtuu jatkuvalla mallilla, isot G-päivitykset tuntuvat hölmöiltä ja vanhanaikaisilta. 6G-ideat vaihtelevat runollisista sekopäisiin, ja monet käyttökohteet ovat operaattorikentän ulkopuolella. Ala tuskailee miten kehittyä muuten kuin tarjoamalla enemmän kapasiteettia pienemmällä viivellä. Tämähän tapahtuu jo 5G:n myötä. Verkkotekniikan kehitys, avoimuus ja siirtyminen pilveen ei kiinnosta käyttäjiä, vaan jää operaattorien murheeksi. Lisäksi huonot USA-Kiina -suhteet pakottavat länsimaat tosissaan kehittämään, innovoimaan ja tekemään yhteistyötä, muuten Kiina ajaa ohi kehityksessä ja taloudessa, sekä jyrää standardoinnissa. Mobiilistandardit saattavat myös hajota alueellisiin lohkoihin, joiden myötä markkinat pirstoutuvat ja hinnat nousevat. Neutraaleilla markkina-alueilla Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa käydään kovat taistot länsimaisten ja kiinalaisten verkkojen välillä.

Hajautetut Dewi-verkot olivat hetken nousussa, kunnes kryptovaluutat romahtivat. Helium-verkon laitteiden pyörittämisestä saa HNT-tokeneita, joiden arvo oli aiemmin lähes 25 dollaria kappale. Nyt arvo on pudonnut 1,76 dollariin. Laitteistoon joutuu kuitenkin investoimaan omaa rahaa ja tuotto ei nyt enää ole kovin houkutteleva. Verkon kasvaessa myös liikenne hajautuu ja tuottaa entistä vähemmän yksittäiselle hostaajalle. Se vaikuttaa varmasti tulevaisuudennäkymiin. 2022 alkupuolella Helium-verkossa on 680000 tukiasemaa ja lisää tuli 75000 kuukaudessa. Helium on vaihtamassa paremmin toimivaan Solana-kohkoketjuun vuoden alussa, ja vakuuttaa kasvun jatkuvan.

Erillisverkkojen teknologiakatsauksessa visioidaan droneista ja satelliiteista Virve-verkossa. Hyödyt ja mahdollisuudet ovat kiistattomat, mutta samalla syntyy tarve sääntelyllä ja opastukselle. Suomessa Traficom on määritellyt dronejen käyttöä, ja EU:ssa U-Space -sääntöly pyrkii takaamaan droneille turvaliisen ilmatilan. Myös 3GPP tekee kehitystä dronejen parissa, mutta määrittelee myös satelliitteihin perustuvia NTN-verkkoja, joilla sateelliittiyhteydet saadaan tulevaisuudessa puhelimiin. Tämän vuoden lopussa ennustetaan satelliittiliittymiä olevan käytössä jo 25 miljoonaa kappaletta.

Kömpelöt 1990-luvun satelliittipuhelimet joutavat pikkuhiljaa romukoppaan kun NTN-verkot alkavat tehdä tuloaan. NTN-verkon on tehnyt mahdolliseksi halventunut satelliittien kustannus ja kehittyneet ohjelmalliset radiot. Apple, Starlink ja T-Mobile aloittivat pelin, vaikka ensimmäiset palvelut eivät olekaan hienoja multimedia- ja äänipalveluita. Lynkillä on sopimus 23 operaattorin kanssa ja se aikoo aloittaa kaupallisen toiminnan tänä vuonna. AST Spacemobile tähtää ensi vuoteen ja sillä on sopimukset 25 operaattorin kanssa. Satelliittiyhteyden ongelmana on vaihteleva ja pitkä viive, joka ylittää normaalin mobiiliverkon 5-10 ms aikasynkronoinnin rajat. Nokia ja Rakuten kehittävät AST:lle rautaratkaisua tähän. Avaruuden antennit ovat isoja, kun teho puhelimessa on pieni. Lynk aloittaa neliömetrin kokoisella antennilla ja AST:llä on ennätyksellinen 400 neliömetrin antennipinta.

Mobiiliverkko nähdään kattavana ratkaisuna laajakaistatarpeisin, mutta verkon laajentaminen maaseudulla on taloudellisesti vaikeaa. Aasiassa 93% väestöstä on mobiiliverkkojen piirissä, mutta vain 42% käytti verkkoa vuonna 2020. Tilanne 2025 ei olennaisesti parane, kun GSMA ennustaa 52% yhteyskattavuutta väestössä. Korona-aika räjäytti laajakaistatarpeen ja verkot eivät ole pysyneet kaikilta osin mukana. Asian Development Bank vertailee raportissaan yhteysteknologioita ja niiden sopivuutta Aasian alueelle.

Japanissa KDDI on ottanut käyttöön ensimmäinen Starlink-yhteydellä varustetun mobiilisaitin etäisellä Hatsushiman saarella. Aikeissa on laajentaa verkkoa 1200 saitilla maaseudulla. Sateelliittiyhteys sopii hyvin Japanin 16000 vuoren ja 6000 saaren maantieteelle. Starlinkiä testattiin pitkään ja se täytti backhaulin vaatimukset kuten kuituyhteys. KDDI aikoo myös tarjota Starlinkin yritysliittymiä yrityksille. Uutisen kuvassa näkyy “masto”, joka on lyhyt tolppa sateensuojassa pienen lautasen alla.

Starlinkin uusi tuote on Starshield. Se on Starlink-teknologiaa hyödyntävä palvelupaketti hallituksen turvallisuuspyrkimyksien tueksi. Konseptiin kuuluu satelliittien laukaisu ja tiedonsiirto satelliitin ja käyttäjän välillä, globaalit yhteydet ja päätelaite käyttäjille, sekä tiedon säilöminen.

Perinteinen mobiiliverkko ei ole kovin tehokas sanomanvälittäjä. Yhden merkin tekstiviesti vie uskomattoman määrän tavuja siirtyäkseen verkon yli. Yhden tavun viestiin lisätään yhdeksän headeria, joista tulee 827 tavua lisäkuormaa. Hyötykuorma on pahimmillaan 0,12% viestistä ja parhaimmillaankin vain 2%.

Pilvi ja konesali

Julkinen pilvi kasvaa, mutta edessä on vaikeuksia. Uusia palveluita ja ominaisuuksia joudutaan lisäämään kiihtyvällä tahdilla. Ne tuottavatkin paljon arvoa käyttäjille., mutta samalla kasvava monimutkaisuus on kuitenkin iso ongelma. Gartnerin ohjeena on arvioida julkipilviä kokonaisvaltaisesti ja valita vain itselle merkityksellisien ominaisuuksien perusteella. Syvempi suhde liiketoimintaan vahvistaa tarvittavien ominaisuuksien ymmärrystä kun tavoitteena on pilven kautta tuottaa entistä parempaa arvoa liiketoiminnalle. Osaamisen kehittäminen pitää varmistaa ja priorisoida joko omilla tai ulkoisilla työntekijöillä. Monimutkaisuuden kasvu ei hetkessä lopu, joten sen kanssa pitää oppia elämään.

Oraclen OCI on pilven outo menestyjä. Se aloitti takamatkalta ja myöhään, mutta on siksi poiminut itselleen kärkikolmikon ulkopuoliset diilit. Kukaan ei siirry OCI:iin AWS/Azure/GCP-alustoista. Teknisesti OCI tarjoaa PaaS- ja SaaS-palveluita, ei niinkään infraa. Oraclella on vahva sovellusvalikoima tarjottavanaan. Oracle keskittyy myös hybridipilveen kuten sen kilpailija IBM. Oracle on hyväksynyt, että jokainen IT-sukupolvi rakennetaan vanhan päälle ja historian kerrostumia jää pyörimään omiin konesaleihin. Pelkkä julkinen pilvi ei ole todellisuutta yrityksissä. Oraclella on myös strateginen liitto Azuren kanssa, joka on toinen hybridipilven ja yrityspalveluiden mestari. Oracle ei myöskään suoraan kilpaile kärkikolmikon kanssa, vaan ottaa sen mitä niiltä jää ja täydentää tarjontaa. Näin saadaan myyntisykliä pidennettyä. Pienempänä toimijana on helpompi keskittyä pienempiin kasvumahdollisuuksiin ja uusiin vaihtoehtoisiin teknologioihin. IBM kilpailee Oraclen kanssa, mutta Oraclella on laajemmat sovellusvalikoimat. Oraclen strategiaa kannattaa miettiä kun pilven kustannuspaine kasvaa ja vaihtoehtojen kovempi etsiminen alkaa.

IBM-takamatkasta vitsailee Corey Quinn: törmäsin Las Vegasin kentällä ibm-läisiin, jotka olivat menossa AWS:n re:invent-tapahtumaan pari päivää sen päättymisen jälkeen. Mieti miten totaalisesti he ovat missanneet pilven…

Seuraava julkipilven ominaisuustaistelu käydään tietoturvasta. MDR on yksi kuuma aihe ja Forrester ennustaa AWS:n ostavan jonkun toimijan itselleen tänä vuonna. AWS on tietoturvassa Azurea ja Googlea jäljessä ja sillä on paineita parantaa tietoturvan syvyyttä sen oman teknisen Nitro-toteutuksen päällä. AWS voi ostaa ison tai pienen yrityksen, ja sillä on valmiina kumppanuuksia joka suuntaan. S3-palvelun osalta on todettu, että virhekonfiguraation mahdollisuus on liian suuri ja nyt uusissa tallennustiloissa oletus on sulkea julkinen pääsy ja poistaa access-listat käytöstä. EKS-palvelun käyttöön löytyy parhaiden käytäntöjen mukaisia ohjeita tietoturvaan, käytetävyyteen, verkkoon ja automaatiskaalaukseen.

AWS esitteli myös ZTNA-muotoisen etäyhteyden Verified Access. Se toimii ilman VPN:ää pelkän selainlaajennuksen avulla. Palvelu on saatavilla 10 alueella käytön mukaan hinnoiteltuna. Palvelu on ollut AWS:llä sisäisesti käytössä muutaman vuoden. Monipilvihallintaan keskittynyt Prosimo yhdistää Verified Accessin käyttöönoton ja hallinnan omaan tuotteeseensa. AWS Security Lake on keskitetty OCSF-standardin mukainen lokien keräyspaikka pilvessä. Normalisoitu ja yhdistelty tieto tallennetaan S3:een. Tietoa voi kerätä yli 50 AWS Security Hubiin integroidusta ratkaisusta tai omista lähteistä pilven ulkopuolelta.

AWS esitteli Nitrolle optimoimansa uuden SRD-protokollan (Scalable Reliable Datagram). Tavoitteena on tietysti ollut parempi suorituskyky kuormittuneissa usean rinnakkaisen linkin fabric-verkoissa. AWS on todennut, että yhden paketin viive ei olekaan kokonaisuuden kannalta olennainen mittari, vaan 99%:n viive kuvaa paremmin verkon todellista tilaa kuormineen ja pakettihäviöineen. SRD on ethernetiin perustuva siirtoprotokolla, vaikka vaikutteita on haettu muualtakin. AWS luottaa ja investoi vahvasti ethernetiin, eikä katsele Infinibandin tai muiden perään. SRD ottaa vastaan väärässä järjestyksessä saapuvat paketit ja siirtää niiden järjestelyn ylemmälle tasolle Nitro DPU:n käsiteltäväksi. Myös uusi verkkokortti ENA osaa hyödyntää SRD:tä. Hyöty tulee esiin esim. koneoppimiskuormilla ja Lambra-funktioissa. Lambda itsessään on rakennettu pienten virtuaalikokeiden päälle, koska ne tarjoavat parhaan työkuormien erotuksen. VM:t pyritään pitämään käynnissä mahdollisimman pitkään, koska buuttiaika on sen verran pitkä, että sillä on vaikutusta käyttökokemukseen. AWS:n SRD ja DPU:t voivat asettaa pilvelle standardin, jota muiden on seurattava. Toisaalta idea ei ole uusi ja lopulta kysymys on vain missä laskentatehoa kulutetaan: CPU:ssa, DPU:ssa, verkkokortilla, vai missä, ja minkä kustannuksella.

AWS on laajentamassa privaattiverkot mantereiden välisiksi tämän vuoden aikana. Yrityksillä on toimintaa ympäri maailman ja privaattiverkon pitää toimia kokonaisuutena. AWS:llä on 40 erilaista vertikaalia ja 190 privaattiverkkoa, joista suurin osa on LTE:tä. 5G odottaa vielä tuloaan. Edge on osa pakettia ja siihen löytyy Snowball-, Snowcone- ja Outpost-laitteistot. Toteutuksiin liittyy aina operaattorikumppani, koska AWS:llä ei ole core-verkkoa, ei edes suunnitelmissa. Myös radioverkossa on kumppanit, yleensä globaalit operaattorit, joilla on taajuudet ja osaaminen.

Jiadong Chen tarjoilee listan linkkejä Azuren tietoturvan parhaisiin käytäntöihin. Azuren verkkovirtualisointi VRF:illä ei ole ihan helppoa. Virtual WAN:n custom routing on yksi vaihtoehto, jolla saa VRF-tyyppisen erotuksen toteutettua, mutta sitä ei saa laajennettua etäpisteisiin Express Routen tai VPN:ien yli. Kunnolliseen toteutukseen tarvitaan VRF-kohtaiset Virtual WAN hub ja Azure Firewall. Tämäkään ratkaisu ei ole kovin skaalautuva.

Microsoft panostaa kuituun ja aikoo ostaa onttokuituvalmistaja Lumenisityn, joka ponkaisi omaksi yritykseksi 2017 Southamptonin yliopiston tutkimusosastolta. Se kehittää HCF-kuituja, joilla saa paremman siirtonopeuden ja turvallisuuden pitkän matkan kuiduissa. Microsoft yrittää parantaa pilvi-infran siirtokapasiteettia ja auttaa myös globaaleja yrityksiä siirtämään tietonsa nopeammin ympäri maailmaa. Quantum Loophole rakentaa uuden ajan konesaleja Virginiassa. Kampuksien kuidutukseen käytetään 30-kanavaista putkinippua.

Vaasaan rakentuu Wstar-konesalitestikeskus, jossa kehitetään energiatehokkaampaa konesalia. USA:ssa Google on ajautunut oikeustaisteluun Oregonin Dallesin kaupungin kanssa vedenkäyttölukemistaan. Kaupunki sai painostettua Googlen julkaisemaan vedenkäyttömääränsä. Paljastuneiden lukujen mukaan Googlen konesali käytti vuonna 2021 puhdasta vettä 1,2 miljardia litraa. Vielä isompi luku on Iowan Council Bluffsin konesalilla, 3,8 miljardia litraa. Koko USA:n konesalien vedenkulutus on 12,4 miljardia litraa ja loppu maailma vain 4,4 miljardia litraa. Kokonaisvedenkulutus vastaa Googlen mukaan vain 29 eteläisen golf-kentän vedenkulutusta. Vedenkulutus on kuitenkin lähes kolminkertaistunut viidessä vuodessa.

Cloudflare on viettänyt vaikutusviikkoja ja julkaissut taas paljon tuotteita ja ominaisuuksia paremman ja turvallisemman internetin puolesta. Blogin lisäksi uutisia voi katsoa myös Cloudlare TV:stä. Cloudflare on mm. liittynyt AS112-projektiin, jossa yhteisö yrittää siivota internetistä privaatti-ip-alueisiin kohdistuvat reverse-DNS-kyselyt.

Kyberturvallisuus

Reboot on julkaissut taas listan maailman turvallisimmista ja turvattomimmista maista. Suomi komeilee ykkösenä turvallisimpana maana perässään Honduras, Guatemala ja Paraguay. Huonoimpina maina ovat Indonesia ja Kypros. SOC Radarin hyökkäystilaston mukaan USA on selvästi suosituin kohde, perässään Venäjä. Kohteena on selvästi yleisimmin valmistava teollisuus, sen jälkeen IT, rakennusala ja terveydenhuolto. Noin puolet varastetusta tiedosta jaetaan ja hieman alle puolet yritetään myydä. Tilasto erittelee myös hyökkäysjengien viestintää ja sen mukaan uhreina ovat yleisimmin USA, UK, Saksa, Ranska ja Italia. Aktiivisin ryhmä on selvästi Lockbit. Paloalton hyökkäyspintaraportti antaa yleiskuvaa hyökkäystilanteesta.

Nixun itsearviointitutkimuksen mukaan 39% Pohjois-Eurooppalaisista organisaatioista on kyberturvallisuudessa heikolla tasolla. Keskimäärin organisaatiot saivat 67/100 pistettä, mikä on korkeintaan tyydyttävä tulos. Tietoturvatietoisuus on vastaajien mukaan tärkein parannettava osa-alue. Riskienhallinta taas jää hyvinkin vähälle. Johtopäätös tästä on, että kyberturva nähdään teknisenä asiana, vaikka todellisuudessa se olisi ennen kaikkea liiketoiminnan riskienhallintaa. Nouseva trendi on toimitusketjun turvallisuuden roolin kasvu. Sen konkretisoiminen voikin sitten olla hankalampi juttu.

Kyberturvakeskus nostaa esiin tekoälyn roolin kyberhyökkäyksissä. Asia on tuore ja vielä kehitysasteella, mutta deepfake-manipulaatioita ainakin on jo käytetty. Hyökkäyksistä tulee helpompia ja nopeampia luoda kun tekoäly avustaa tiedon keräyksessä ja automatisoinnissa. Hyökkäykset voivat kasvaa laajamittaisemmiksi. Fortinet alkaa kouluttaa Metropolia-ammattikorkeakoulussa kyberturvallisuutta NSE-ohjelman mukaan. NSE-ohjelma ylitti miljoonan sertifioidun osaajan rajan.

Suomessa on syntynyt Zero Trust User Group, jota vetää Advania yhdessä muiden yritysten kanssa.  Ryhmä jakaa tietoa ja ideoita, sekä tukee päättäjiä modernin ja kattavan tietoturvan alueella. Michal Davidson luo blogissaan hyvän yleiskuvan zero trustiin. Suomi liittyy Europolin J-CAT-ryhmään, joka tutkii kyberrikollisuutta yhteistyössä 19 maan kanssa. Vuonna 2021 ryhmällä oli 25 operaatiota, jotka valikoituvat jäsenmaiden ehdotusten pohjalta. Traficomin tietoturvaseteli on ollut menestys ja tukirahat loppuivat kesken. Hakemuksia oli tullut joulukuun alussa jo yli 400 ja kaikille rahaa ei riitä. Suosituin oli isompi 100000 euron tuki, jota ylihaettiin 3,5-kertaisesti.

USA:ssa rahat ovat hieman eri suuruisia. Hallituksen 858 miljardin dollarin puolustusbudjetti painottuu vahvasti kyberiin. Pelkästään 44 miljoonaa menee kumppanimaiden yhteisiin puolustusoperaatioihin 35 maassa ja yli 50 verkossa. Rahan vitsaillaan riittävän puoleksi vuodeksi Virustotal Enterpriseen, muutamaan Recordedfuture-lisenssiin ja Carbonblackiin neljässä koneessa. Splunk-lisenssi vaatisi vielä 15  miljoonaa lisää. DOD on todennut, että sotilaiden kyberkoulutus ei kannata. Kattava koulutus maksaa satoja tuhansia ja kestää yli vuoden, mutta sotilaat eivät sitoudu sen jälkeen tarpeeksi pitkäksi aikaa armeijan palvelukseen. Puolet lähtee pois palveluksesta ennen kuin koulutus olisi maksanut itsensä takaisin. Meri- ja Ilmavoimissa onkin kolmen vuoden sitoutumisaika tällaisten ongelmien välttämiseksi.

Pahoja haavoittuvuuksia on ollut Fortinetilla ja Vmwarella, Sophos-palomuureissa ja Zyxel-reititimissä. Citrix ADC:n haavoittuvuutta käyttää hyväksi luultavasti APT5-ryhmä. Fortinetin ja Citrixin haavoittuvuudet ovat päätyneet myös CISA:n hyväksikäytettyjen haavoittuvuuksien listalle. Citrixin haavoittuvia laitteita löytyy netistä tuhansia. Myös Pulse Securen vanhaa haavoittuvuutta löytyy noin 4500 laitteesta, eniten USA:ssa, Japanissa, Briteissä ja Saksassa. Cisco varoittaa vuosien takaisista vanhoista haavoittuvuuksista, joita käytetään hyväksi IOS-, NX-OS- ja Hyperflex-tuotteissa.

Elastic IP hijacking on uusi tapa saada haltuun toisen AWS-tilin ip-osoiteita Elastic IP Transfer -palvelua hyväksikäyttämällä. Freebsd:n ping-ohjelmasta on löytynyt harvinainen haavoittuvuus. Zerobot-bottiverkko ottaa Linux IoT -laitteita haltuun palvelunestohyökkäyksiä varten. Venäläinen APT28-ryhmä on löydetty piileskelemästä USA:n satelliittiverkossa. Sekoian blogi valaisee Pohjois-Korean kyberaktiviteetteja. Kybervakuutukset lakkaavat kohta olemasta jos tapausten määrät jatkavat kasvuaan. Isoja vuotoja on taas riittänyt, esim. identiteetin lähteillä: Oktan lähdekoodi ja Lastpassin tietokanta varastettiin.

GCHQ:n Github-reposta lötyy työkaluja kybermaailmaan. Github osaa nyt varoittaa julkisesta reposta vuotaneista tunnuksista secrets scanning -hälytyksillä. Columbus Project on Elmasyn julkaisema työkalu, jolla voi kysellä nopeasti kaikki alidomainit tietyn domain-nimen alta. Ohjeita sähköpostidomainien suojaamiseen SPF-, DKIM-, DMARC- ja MX-tietueilla löytyy Mailhardenerin blogista. Tailscale Funnel julkaisee localhostin webbipalvelun internettiin turvallisesti.

Gartnerin trendien kärjessä keikkuu SASE sekä operatiivisilla että kaupallisilla vaikutuksillaan. Merkitys yrityksille on suuri ja kauppa käy. 650 Group jaottelee SASE:n “capable”- ja “deployed”-ryhmiin. Kovimmin kasvaa capable, joka tarkoittaa valmistajia, joilla on tarjota koko tuotevalikoima. Deployed-ryhmän valmistajat pystyvät itse tarjoamaan yhden valmistajan ratkaisun. Kärjessä on Versa, Cisco, Fortinet ja Paloalto. Capable-ryhmän johtajat ovat hankalammin tulkittavissa, mutta siellä listalla on Cisco, Zscaler ja Paloalto. Markkina on menossa yhden valmistajan ratkaisuihin, joten yhdistymistä on tapahtumassa. Lisäksi ostajat haluavat palveluita, joten tuotteista siirrytään enemmän palvelumalleihin. Palveluntarjojat voivat joutua väliinputoajiksi, kun valmistajat vievät palveluita itse pilveen suoraan yritysten ostettavaksi.

Tekniikka ja operointi

Yrityspalveluiden aika on ohi. Suurin trendi verkoissa on kuluttajistuminen, joka valtaa väistämättä jatkossa myös yrityspalvelut. Syynä on yksinkertaisesti numerot: yrityksiä on vain niin vähän verrattuna kuluttajiin. Kuluttajapalveluista on tullut hyvälaatuisia, ne ovat helposti saatavia ja halvempia. Ne kelpaavat yrityksille hyvin. Internet ja pilvi on nykyään lähtökohta kaikelle, mutta näkökulmat jakautuvat sukupolvien ja valmistajien välillä. Nuoremmat, visionäärisemmät ja strategisemmat henkilöt ja valmistajat uskovat nopeaan muutokseen, vanhemmat henkilöt ja perinteiset tuotetiimit näyttävät jumittavan vanhaan.

Teknologian kehitys näyttää muodostavan aina uusia abstraktointikerroksia, mutta miksi tarvitsemme toinen toisensa päälle rakentuvia overlay-verkkoja? Runkoverkot halutaan pitää tehokkaina ja vakaina, joten sinne ei laiteta turhaa päätelaitetietoa roskaamaan laitteita. Overlay-verkon avulla voidaan muodostaa oma topologia fyysisestä verkosta riippumatta. Tunneloimalla voi verkon yli ajaa melkein mitä vaan, joten yhteensopivuus ja joustavuus säilyy. Silti voi käyttää järkeä mitä kannattaa tunneloida ja mitä ei. Lisäkerros tuo yleensä lisää protokollia ja ohjauskerroksen käsittelyä ja sitä kautta monimutkaisuutta verkon toimintaan, mikä taas vaikuttaa mm. hallintaan, valvontaan, näkyvyytteen ja yhteenliittämiseen.

Russ White pohdiskelee vanhaa Microsoftin tutkimusta kytkinhäiriöistä konesaleissa. Rinnakkaiset linkit eivät välttämättä paranna käytettävyyttä, kun noin 3% kytkimistä vikaantuu ensimmäisen 80 päivän aikana. Isossa tuhannen kytkimen verkossa se tekee jo kymmeniä kytkimiä. Suurin osa vioista (32%) johtuu raudasta, tarkemmin ottaen yleensä kuiduista ja optiikasta. Palvelimista johtuu vain 5% verkkovioista. Vasta toisena on sähköongelmat 28% osuudella. Voisi kuvitella, että isoja sähkövikoja on enemmän, mutta tutkimuksen mukaan yksittäinen laite menettää virrat useammin. Ohjelmisto aiheuttaa paljon ongelmia, mutta on vasta kolmanneksi yleisin syy 17% osuudella. Avoimen koodin Sonic-käyttäjärjestelmä toimii paremmin kuin muut ohjelmistot raudasta riippumatta. Ominaisuuksien määrä ja koodin monimutkaisuus vaikuttaa. Reitityspinon koodimäärä oli aiemmin alle 100000 riviä, mutta nyt pelkkä BGP-toteutus voi olla helposti yli 250000 riviä koodia.

Google esittelee Sonicin käyttöä omassa SDN-toteutuksessaan. Sonicin PINS eli P4-integrointipino käyttää vakioitua rajapintaa, jolla voidaan ohjelmoida kytkimet yhdenmukaisesti. Näin saadaan helpompi liikenteenohjaus ja parempi näkyvyys verkkoon. “Pakollinen” SRv6-tuki on tulossa Sonicille. Nokia on päivittänyt uuden 1.4-version ilmaisesta Segment Routing -kirjastaan ladattavaksi. Valter Popeskic kertaa blogissaan Googlen uuden optisen Jupiter-verkon toimintaperiaatteet.

Kenneth Finnegan on avannut vuorostaan Finisarin 100G-LR4-optiikan. Se sisältää mikrokontrollerin, jossa on Cortex M3 -prosessori. Sitä käytetään OOB-hallintaan täysin ethernet-linkin ulkopuolella. Mutta uudemmissa optiikoissa voi olla jo linkillä prosessori nopeuden vaihtamiseen ja neuvotteluun. Joka tapauksessa firmware on ohjelmoitava. Serve The Home esittelee FS:n uutta 400G-SR8 QSFP-DD -optiikkaa, jolla palvelinliitynnän voi päivittää 400G:ksi. Tämä optiikka käyttää 16-kuituista MPO-liitintä ja sillä pääsee 100 m OM4-kuidussa. Hintaa on 500 dollaria. Kuiduissahan on kaksi erilaista hiontaa, jotka eivät käy yhteen, kuten kuvasta selviää. Vihreä APC on parempi vaimennukseltaan ja sininen UPC on muuten yleisempi. Liittimen pää on fyysisesti erilainen, joten ne eivät ole yhteensopivia.

Kuukauden puhutuin julkaisu oli Openai:n Chatgpt-tekoälybotti, joka osaa jutella ihmismäisesti. Sillä kesti viisi päivää saada miljoona käyttäjää! Botti luo ja suoltaa monisanaisesti luontevaa tekstiä, mutta ei välttämättä ole aina oikeassa, vaikka vakuuttava onkin. Se toimii ilmaisena apurina erilaisissa asioissa ja mullistaa monen alan tekemistä. Käyttökohteita on listattu monilla esim. tällä sivulla. Chtgpt osaa koodata, etsiä vikoja ja neuvoa käyttäjää. Esimerkiksi se voi ohjeiden mukaan laatia konfiguraatiota, Jinja-malleja tai Ansible playbookeja, koodata P4-ohjelmia kytkimille, tai analysoida tietoa tai vertailla konfiguraatioita. Se osaa toimia reitittimenä tai Linux-virtuaalipalvelimena. Siitä saa hyvän kaverin koodaukset etsimään virheitä ja selittämään niitä. AWS:n serttikokeessa Chatgpt sai 800/1000 ja sai sertin, yliopiston mikroekonomian kokeessa ei mennyt yhtä hyvin 12/100-pisteellä reputtaen. Chatgpt tekee Stackoverflow:sta tarpeettoman ja haastaa Google-haut. Microsoft onkin kärppänä integroimassa Chatgpt:n Bing-hakuun ja kenties myös Office-tuotteisiin. Google reagoinut hätätilaan kohdistamalla lisää resursseja tekoälyn kehitykseen. Jatkossa tekoälylle opetetaan myös hyvin monimutkaisia jopa 20000 liikkeen hiiri-näppäimistösarjoja esim. Minecraft- ja Youtube-videoiden avulla.

Tekoälyn voima on säännöttömässä toiminnassa ja uusien tuntemattomien asioiden havaitsemisessa. Verkon operoinnissa kuitenkin on tarpeita myös säännönmukaisuudelle ja säännöille, hyvin määritellyille ongelmille. Säännöt tuovat tehoa toimintaa, mutta vaativat ylläpitoa. Tekoäly on itsenäisempi toimija. Michael Kashin esittelee CUE-automaation ja sen voiman Ansiblen täydentämiseksi. CUE:n avulla pystytään syötetty tieto validoimaan ja muuntelemaan. Slack kertoo miten se käyttää Terraformia omassa infrassaan. Päivitetty Linuxin komentoriviopas löytyy ilmaiseksi ladattavana 555-sivuisena opuksena. Corcamin Github-reposta löytyy mm. erilaisia visuaalisia esityksiä koodauksista ja tiedostoformaateista.

Cisco uudistaa sertifikaattikokeiden versiopäivityksiä. Kun aiemmin sisältöä on uusittu 3-4 vuoden välein, nyt siirrytään nopeampaan vuosittaiseen ja järjestelmälliseen päivityssykliin. Uudistunut sisältö kerrotaan 3-6 kuukautta etukäteen. Daniel Dib antaa vinkkejä Microsoftin AZ-700 -kokeen (Designing and Implementing Microsoft Azure Networking Solutions) läpäisyyn. Lisää Vuen online-testien nöyryyttävyyttä voi lukea Ethan Jacksonin viestiketjusta.

Yritykset ja tuotteet

Ethernet-porttien myynti ei suostu lamautumaan lamassakaan. Sekä kytkimet että reitittimet myyvät hyvin. ja hurjinta on kasvu konesalin ulkopuolella. Mutta halvemman hintaluokan porteissa liikevaihto jää kuitenkin lähelle konesalimarkkinaa. 200/400G-porteissa portin hinta on 215 dollaria ja gigabittihinta 72 senttiä. Vain 40G on sitä halvempi suhteelliselta hinnaltaan, mutta 40G:tä myydään erittäin vähän. Gigaportin hinta on reilut 20 dollaria, mikä on myös gigabitin hinta. Siirretyn gigabitin hinta on siis 28 kertaa kalliimpi kuin nopeissa porteissa. Yllättäen 100G-portti ei näytä nyt kovin houkuttelevalta, koska se on selvästi kalliimpi kuin 200/400G-portti. Valmistajapuolella Cisco juhlii, ehkäpä Silicon Onen ansiosta. Ciscon kovin reititinhaastaja Juniper tippui kytkimien kärkinelikosta ja HPE voi olla seuraava. Aristalla menee lujaa ja Huaweillakin kivasti. Pilvijättien ansiosta kytkinmarkkinasta puolet voi olla niiden ostoksia, kuten on palvelimistakin.

Juniper peruu MX204:n EOL:n ja palauttaa tuotteen myyntiin. Virallista kirjallista tietoa ei näytä löytyvän, mutta uutinen on kuultu monen Juniper-edustajan suusta. HCM-piirejä on onnistuttu ostamaan jostain ja nyt laitetta voidaan taas valmistaa jonkin aikaa. MX10003 ei tiettävästi palaa myyntiin. Juniper ottaa jälleen kärkipaikan Gartnerin Wired and Wireless LAN Infrastructure MQ:ssa. Kärkikaksikko Mist ja Aruba ovat aivan lähekkäin, samoin koko kärkivalmistajien kaarti on melko tiiviisti kasassa. Markkinan haltuunottamisessa Fortinet ja Arista jäävät jälkeen.

Palvelinmarkkina on yleensä seurannut nopeasti talouden muutoksia. Toki pilvijättien palvelinkulutus on niin suurta, että se tekee oman markkinansa ja voi luoda oman taantumankin yleisin talouden suunnasta huolimatta. Nyt kuitenkin palvelinmyynti alkaa kokonaisuudessaan hidastua ja näyttää, että iso osa myynnin kasvua tulee hintojen korotuksista. Valmistajista Dell ja HPE jatkavat kärjessä. ODM-valmistajista Foxconn, Quanta, Wiwynn ja Inventec ja tekevät isoa liikevaihtoa myymällä rautaa pilvijäteille. ODM-valmistajat yhteensä edustavat noin 40% markkinaosuutta.

Pilvijättien palvelimista 80% valmistetaan Taiwanissa ja isojen konesaliprojektien peruutukset ja viivästykset ovat alkaneet näkyä maan palvelintuotannossa huolestuttavasti. Siruteollisuudessa USA otti selvän 46% markkinaosuuden ennen Koreaa. Perässä seuraavat tasaisena nelikkona Japani, Eurooppa, Taiwan ja Kiina. Mutta nousussa ovat mm. Intia, Meksiko, Thaimaa, Vietnam. Investoinneissa Kiina on omilla lukemillaan, mutta USA ja Euroopan suunniteltu investointirahoitus on yllättävänkin samoilla tasoilla. SIA:n raportti kuvaa alan tilannetta tarkemmin. Edessä on kuitenkin vaikeuksia, joita pohtii SIA:n toinen suunnittelujohtajuuteen paneutuva raportti. USA on ollut johtaja piirisuunnittelussa, mutta asema pitäisi säilyttää jatkuvasti nousevien tuotekehityskulujen, pahenevan osaamisvajeen ja sotaisan globaalitalouden keskellä.

Joulukuun alussa huhut kertovat, että HPE aikoo ostaa Nutanixin. Muutaman viikon päästä sisäpiiriläinen kertoi, että keskustelut on lopetettu. Viime lokakuun ostokiinnostuksen jälkeen Nutanix on joka tapauksessa katsellut myyntimahdollisuuksia. HPE on markkina-arvoltaan yli kolme kertaa suurempi ja liikevaihdoltaan yli 15-kertainen Nutanixiin verrattuna. HPE:llä on 100000 asiakasta, viisinkertaisesti Nutanixin asiakasmäärä. Liitto voisi olla hyödyllinen molemmille ristiinmyynnin ja lisälaskutuksen kautta, mutta myös operatiivisten kulujen säästämisen vuoksi. Toisaalta Simplivity ja Nutanix ovat kovia kilpailijoita hyperkonvergenssissa. HPE käyttää nyt Vmwaren virtualisointia ja siirtyminen AHV:hen voisi tuoda säästöjä, mutta ehkä toisi asiakkaille muita operatiivisia ongelmia. Asiakkaat voisivat odottaa parempaa tukea, mutta myös kalliimpia hintoja. Historia opettaa, että yrityskauppojen jälkeen hinnat nousevat 20-30%.

HPE:lle Greenlake-palvelumalli on ollut tärkeä suunta kolmen vuoden ajan. HPE lähti palvelumyyntiin ensimmäisenä ja on laajentanut valikoimaa voimakkaasti. Nyt asiakkaita on 65000 ja uskollisuus on suurta. Se on merkki siitä, että yrityksistä on tullut pilvitietoisia ja hybridipilvi on paras ratkaisu monelle. HPE:n mukaan puolet yritysten tiedosta syntyy pilven ja konesalin ulkopuolella. Eli edge-malli kasvaa ja yritykset joutuvat miettimään tiedon siirtelyä, tallennusta ja hallintaa. Monet yritykset myös haluavat optimoidumpaa suorituskykyä, tietoturvaa, paikallisuutta yms. mitä pilvi ei välttämättä pystyy järkevästi tarjoamaan. Siksi kokonaisuutena privaattipilvi on houkuttelevampi vaihtoehto. Vmwaren tulos oli pettymys. Lisenssi- ja palvelumyynnissä oli pudotusta, jota korvasi SaaS-tilausten liikevaihdon 20% kasvu. Omistajapuhelut ja tulevaisuusennusteet lopetettiin kun Broadcom-kauppa julkistettiin. Explore-tapahtuma kuitenkin pidettiin elokuussa.

Tietoturva-alalla raha liikkuu, mutta nyt monella valmistajalla on alkanut talous tiukentua. Isoilla valmistajilla on isot taskut, mutta silti on näkynyt tulospettymyksiä, osakkeiden arvon laskua ja irtisanomisia. Mega-valmistajat ovat satsanneet alustamalliin ja integroineet kaiken mahdollisen yhteen pakettiin. Pienemmät startupit voivat nyt innovoida ja kehittää tuotteita nopeammin ja paremmiksi. Viime vuonna odotettiin monia pörssilistautumisia, mutta Snyk, Cybereason, Netskope, Lacework ja Illumio peruuttivat aikeensa. Sen sijaan on nähty irtisanomisia ja kannattavuuden tarkkailua. Viesti tuntuu olevan, että taantuma on huono listautumishetki ja aikeita on siirretty eteenpäin.

Tietoturvamarkkinaa johtaa Canalysin mukaan Paloalto 8,4% markkinaosuudella, jota se on kasvattanut reippaasti vuoden aikana. Cisco tulee toisena 6,9% osuudella ja aivan perässä Fortinet 6,7% osuudella. Kovimmin kasvava tuotealue on päätelaitetietoturva, mutta isoin markkina on verkon tietoturvassa. Suurin markkina-alue rahallisesti on tietysti Pohjois-Amerikka lähes 54% osuudella ja EMEA seuraa kaukana perässä. Yli 90% myynnistä tehdään kanavakumppanien kautta. Tietoturvatuotteiden tilausmallit ovat auttaneet valmistajia suojautumaan talouden suorilta vaikutuksilta. Seuraavat vuodet näyttävät miten malli toimii pidemmällä tähtäimellä.

EK ja inhouse-yhtiöt ovat ajautuneet kiistaan julkishankinnoista. EK ei hyväksy nimellistä osakkuutta inhouse-yhtiössä ja sen myötä tehtäviä suorahankintoja. EK pitää käytäntöä laittomana ja on tehnyt asiasta toimenpidepyynnön KKV:lle. Omistajaksi inhouse-yhtiöön on päässyt esim. 0,04% osuudella tai 2200 euron sijoituksella. EK näkee tämän vastuuttomana julkisten varojen käyttönä. Inhouse-yhtiöt puolustavat asemaansa keskitetyillä kilpailutuksilla ja osaamisella, jota asiakasyritykset tarvitsevat ja arvostavat. Hyvinvointialueita ei olisi saatu mitenkään käyntiin jos malli olisi ollut toinen. Inhouse-yhtiöt myös näkevät, että tilanteessa on kyse säännöllisestä vaalien alla tapahtuvasta poliittisesta kuviosta. EK on oikeassa siinä, että kilpailutuksista muodostuu niin isoja, että vain harva organisaatio Suomessa pystyy niihin osallistumaan. Ja näin kilpailu vähenee ja laatu luultavasti huononee. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Mikko Hokkanen on asian ytimessä ja sanoo, että “tehokkuutta kyllä syntyy, kun aluepäättäjät sitä vaativat ja organisaatiossa on kulttuuri, jossa julkisten varojen käyttöön suhtaudutaan tarvittavalla vakavuudella”.  Suurimmat ostajat olivat HS:n tietojen pohjalta 2M-IT, Istekki, Deloitte, Sarastia, Tiera, Gofore, Sofigate ja CGI.

Valoo tekee valokuiturakentamiseen sopimuksia monien osapuolien kanssa. Taustayhtiö Adolalla on 220 miljoonaa käytettävänä kuituverkkoon ja se tarvitsee kumppaneita rakentamiseen. Isoja sopimuksia on tehty TLT-connectionin, Netelin ja Konepalvelu Kuivaksen kanssa.

Salesforcen Marc Benioff on tökkinyt työntekijöitä palautekyselyllä, jossa kysytään syitä miksi uusien työntekijöiden tuottavuus on ollut heikompaa kuin muiden. Sama ongelma voi olla monessa muussakin yrityksessä. Tietysti kysely on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan, mutta hyviä vastauksia on kuitenkin tullut satoja. Etätyöntekijät eivät välttämättä ole tulleet vähemmän osallistuviksi, vaan osallistumistavat ovat muuttuneet. HBR:n tutkimuksen mukaan etäkokouksista on tullut pandemian aikana valtavirtaa ja kokouksien määrä on lisääntynyt 60%. Etäkokoukset ovat lyhentyneet keskimäärin noin puolituntisiksi ja osallistujamäärä on laskenut keskimäärin kymmeneen. Kahdenkeskisiä kokouksia on jo melkein puolet kaikista ja suurin osa järjestetään aikatauluttamatta. Näiden faktojen pohjalta voisi sanoa, että etätyöläiset osallistuvat enemmän. Ne jotka feikkaavat työssään, osallistuvat myös vähemmän kokouksiin. Parempia tuloksia saa kun järjestää kokoukset yhtäaikaisesti kaikille ja synkronoi työtä tiettyyn yhteiseen aikaväliin. Osallistumisesta kannattaa tehdä helpompaa ja videokuvan käytöstä valinnaista, koska pelkän äänen on todettu parantavan keskustelun aitoutta ja sosiaalisia suhteita. Syrjäytyviä on syytä houkutella mukaan kokouksiin pehmein keinoin ja tarkastella myös kokonaisuutta mihin kokouksiin yleensäkään tarvitsee osallistua.

Vanhemman asiantuntijan palkkaaminen on hankalaa, mutta niin on hänen pitäminen talossakin. Jotta vältytään molemminpuolisilta pettymyksiltä, kannattaa asiantuntijalle antaa osaamista vastaavia töitä heti alusta lähtien. Kaikki rakastavat keskitason osaajia, jotka tekevät suurimman osan “oikeista töistä”. Mutta senioria ei palkattu raakaan suorittamiseen, vaan antamaan panosta hankaliin ongelmiin, arkkitehtuuriin, tutkimukseen, kehitykseen yms. Ketterän tiimin koostumuksesta ja rooleista kirjoittaa Kalle Happonen blogissaan. Superadmin on kiva tyyppi kun hän osaa hoitaa kaikki tehtävät suitsait sukkelaan. Mutta kaikkea ei voi rakentaa yhden ihmisen varaan. Tiimiä ei kannata rakentaa palveluiden ympärille, vaan kunnollisten toimintamallien ja rakenteen. Virtuaalitiimi eli ihmisten jakaminen moneen, ei kannata. Virtuaalitiimeistä tulee keskustelukerhoja ja niille ei voi antaa vastuuta. Tehtävänvaihtoa ja kommunikaatiota tulee aivan liikaa ja työstä tulee käytännössä mahdotonta. Tiimin tehtävä on optimoida työtä. Kun ihmiset toimivat tiiminä ja tiimi tietää vastuunsa, vastuu siirtyy yksilöiltä tiimille. Tiimin koko on 3-9 henkilöä. Tiimille ei välttämättä kannata aina heittää lisää hommaa, vaan joskus voi olla tarpeen jakaa tiimi tai vastuut osiin. Tuoteomistaja on osa tiimiä ja omistaa kaikki tiimin operoimat palvelut.

Internet

TCP täytti 40 vuotta 1.1.2023. Keski-ikä lähestyy 80-luvun lasta. Tekstipohjainen IETF:n Datatracker on siirtynyt 80-luvun formaatista “moderniin” html-käyttöliittymään. Nythän on päästy jo 2000-luvun alkupuolen kehitysasteelle!

Cloudflare kertaa viime vuoden internet-ilmiöt liikenteestä palveluihin ja häiriöistä tietoturvaan. Myös Kentik listaa vuoden 2022 tapahtumat, joista muistetaan mm. Tongan tulivuorenpurkaus ja Rogersin massivinen katko Kanadassa.

RPKI ROV on yleistynyt hyvin, mutta pelkkä käyttöönottoprosentti ei välttämättä kerro vaikuttavuutta. Nlnetlabs on tutkinut miten ROV vaikuttaa oikeasti pakettien määränpäähän. Noin 25% paketeista ei päädy tavoiteltuun kohteeseen. Fyysisellä sijainnilla ei ole juurikaan vaikutusta tuloksiin, mutta operaattorien suodatuksella on. Itse voi vaikuttaa asiaan käyttämällä useaa upstream-operaattoria. NTT kertoo oman tarinansa RPKI ROV:n käyttöönotosta. Käyttöaste saatiin 80%:iin reititetystä ip-alueesta. Näkyvyys ja valvonta on olennaista, joten samalla kehitettiin oma BGPalerter-ohjelma. Cloudflaren tilaston mukaan suurin osa ASN:stä validoi reitit kokonaan tai ei ollenkaan. Välimallia on vähän. Adoptiokartan mukaan Suomessa on maailmanlaajuisesti hyvä tilanne muutaman muun maan kanssa. Muuten maailmassa tilanne on huono, vain 6,5% mitatuista ASN:stä validoi reitit.

Ihmisten pako Twitteristä on johtanut Mastodonin käytön kasvuun. Mastodon edustaa federoitua verkkoa, jonka pitäisi olla hyvin hajautunut toisin kuin nykyinen internet-infra. Erään laskelman mukaan näin onkin. Palvelu hajautuu ainakin 30000 instanssiin. 15 suurinta hostaaja-ASN:ään ovat jakautuneet melko tasaisesti ja Cloudflarekaan ei ota yli 10% osuutta. Eurooppalaisia palveluntarjoajia on ilahduttavan paljon mukana. Tiedoista ei voi kuitenkaan päätellä CDN:ien osuutta.

USA:n oikeusministeriö on kieltänyt kahta amerikkalaista operaattoria rakentamasta merikaapelia Kuubaan, koska se ei ole internetin tavoin avoin, turvallinen ja luotettava valtio.

Tapahtumat

Marraskuinen Vantaan nog.fi -tapaaminen löytyy kokonaisena Youtubesta.

AWS re:invent -sisältöä löytyy katsottavaksi paljon eri osa-alueilta. Tässä Networking and Content Delivery -soittolista.

Netdev 0x16 -esitykset kertovat Linuxin verkkomaailmasta.

Blackhat USA -videot elokuulta on julkaistu.

Kuukauden muoto

Forrest Brazeal muotoilee insinöörityypit T:n, i:n, L:n, &:n ja W:n muotoon. Itse hän sanoo olevan W eli olankohauttelija, joka on suurimman osan ajasta pihalla kaikesta. Redditin keskustelussa esiin nousee myös muita kirjaimia ja ajatuksia. T, i ja L ovat akateemikkoja ja & ja W opiskelijoita. X tietää kaksi konseptia hyvin, mutta sitten tajuaa, että ne ovat sama asia. T_T osaa syvällisesti kaksi asiaa, mutta ylikuluttaa niitä. Näyttää sattumalta myös itkeviltä kasvoilta. Wq! -tyyppi käyttää Vi-editoria. B eli bouroboros luo koodia, joka vaatii lisää koodia. B myös bugeille. A_ ei tiedä mitään, mutta niin monella eri tapaa. Nyt voitkin käyttää regexiä löytääksesi sielunkumppanin. Jonkin selittämättömän astrologisen ilmiön mukaan voisit olla mikä tahansa muoto, joka vain tapahtuu. Asteriskin * asiantuntemus kolmesta aiheesta kohtasi täydellisesti niin, että se pystyi seisomaan kaikkien insinöörien keskellä. Oikeasti se heitteli paskaa seinille ja katsoi mitä tarttuu. Siitä lempinimi villi kortti.

Ja lisänä vielä Pertti Jarlan harvinainen kunnianosoitus Ciscolle: ciscon ja ciscon, mutta ei aucia.

[FI] Tietoliikennealan katsaus 2022-11

Ongelmat

Venäjän vetäydyttyä Hersonista, myös alueen internet-liikenne alkaa palautua takaisin Ukrainan verkkoihin samaan tapaan kuin se reitittyi sieltä pois Venäjän miehityksen mukana. Venäjän Killnet-ryhmä on pommittanut EU-parlametin palvelimia muutaman tunnin sen jälkeen kun Venäjän todettiin harjoittavan terrorismia. DDoS-isku oli kaikkien aikojen edistynein hyökkäys parlamenttia kohtaan. Haitta jäi tässä kuitenkin vähäiseksi. Kyberturvallisuuskeskus kehottaa kansalaisia valppauteen erityisesti vakoilun, vaikutusyritysten ja haittaohjelmien kanssa. Myös ohjelmistopäivitykset pitäisi jaksaa hoitaa ajan tasalle. Palvelunestohyökkäyksiä satelee Suomessa kymmeniä tuhansia vuodessa, mutta niiden vaikutus on lähinnä hetkellistä kiusantekoa ja yritysten tieto ei niissä vaarannu.

Politiikka ohjaa palvelunestohyökkäyksiä. USA:n välivaaleissa dossattiin nettisivuja ja sielläkin taustalla sanotaan vaikuttaneen venäläisten. Cloudflare on analysoinut vaalien aikaisia hyökkäyksiä tarkemmin. Pohjois-Koreassa ohjusten laukaisun jälkeen neljä maan verkkoblokkia tippui reitityksestä ja samalla meni maan ccTLD-nimipalvelimet, joten koko maa tipahti internetistä.

MM-jalkapallo taas aiheuttaa “häiriöitä” normaaliin internetin liikennekäyrään. USA-Iran -pelin aikana Iranin internet-liikenteen määrä tippui selvästi normaalista.

Googlen SRE:t kertovat tarinoita häiriöiden takaa. Usein fyysinen vika aiheuttaa kummallista toimintaa sovellustasolla. Esim. palvelimen reititysongelma näkyi CPU throttling -viesteinä, mutta todellinen ongelma olikin räkkien jäähdytyksessä ja kuumentunut palvelin sitten sekoili toiminnassaan. Tyylikkäitä ongelmia riittää kerrottavaksi. Asentaja oli korjannut räkin puuttuvat peitelevyt takaisin paikalleen ja näin laittoi kytkimen imemään kuumaa ilmaa. Onneksi kytkin oli Dellin kestävää mallia, joka selvisi yli 100-asteisesta lämpötilasta ilman virheilyä. Kerran konesalista löytyi räkki, joka oli mennyt läpi korotetusta lattiasta. Kaikki toimi ongelmitta ja tilanne paljastui vasta kun joku sattui käymään konesalissa paikan päällä. Pilven ja sovellusten myötä kaikki tällainen fyysinen puoli pääsee unohtumaan, mutta se on kuitenkin pohja kaikelle.

Free julkaisee jälleen kuvia tuhoista, tällä kertaa poltetusta mobiilisaitista. Ulkomaanmatkalla voi törmätä vaikka merikaapeliin, kuten Trondheimissa vierailleelle Ingrid Burringtonille on käynyt. Kaapeli saattaa olla rakenteilla oleva N0r5ke Viking -kaapeli.

Operaattorit ja 5G

Telian tuskailu energiakustannusten kanssa jatkuu. Suomessa Telian energian hinta on nyt kolminkertainen viime vuoteen verrattuna ja sen myötä Telian käyttökate tippui 7%. Sekavasta uutisoinnista on vaikea hahmottaa mikä nyt oikeastaan on tilanne energiakustannusten kanssa. Allison Kirkbyn haastattelu kääntyy nopeasti 5G-jargoniin. Telia on keskittynyt verkon turvallisuuteen, siis Huawein poistamiseen verkosta, varsinkin kun yksityisverkot tekevät tuloaan. Liettuassa on vielä Huaweita, muuten mobiiliverkot on saatu siivottua kiinalaisista. Yhteistyö viranomaisten kanssa ja verkon valvonta on ihan normaalitoimintaa, ei mikään turvallisuuslisä.

Kansainvälisesti operaattoreita puhututtaa liikennemäärien kustannukset. Brittiläiseen vertailuun on kerätty 5000 mobiilidatatilausta 233 maasta. Suurimmassa osassa gigatavun hinta on tippunut hiljalleen, joissakin maissa kuitenkin muutamassa vuodessa lähes kymmenesosaan. On myös poikkeuksia, kuten Suomi ja Espanja, joissa datan hinta on noussut. Suomessa gigatavun hinta on yli viisinkertaistunut, mikä selittyy rajattomilla datapaketeilla. Tällainen holtiton anteliaisuus tappaa operaattorin, tai ainakin niin jotkut operaattorit antavat ymmärtää. Liikennemäärät kasvavat, mutta liikevaihto ei kasva samaan tahtiin. Nyt on energian hinta ja henkilöstön palkkojen nostopaineet ovat tuoneet lisää ongelmia. Siksi energian suojauksesta paljon puhutaan. Liikennemäärä ei kuitenkaan vaikuta energiankulutukseen juurikaan. Vodafone on kertonut uskovansa, että samoilla nykyisillä kuluilla pystytään siirtämään mikä tahansa liikennemäärä. Energian osuus on ollut perinteisesti noin 5% kokonaiskustannuksista. Tehokkuuden lisäämiseksi operaattorien on investoitava rajusti uuteen tekniikkaan. BT:llä investointien osuus on jopa 25% ja se rakentaa kuitua hulluna. Lähinnä operaattorit investoivat vastatakseen kilpailuun, eivät niinkään kapasiteettikysyntään. Siksi on vaikea hyväksyä valitusta epäreilusta OTT-liikenteestä verkoissa. Totuus on enemmän se, että kysyntä vastaa kustannuksiin.

5G on vienyt tai tulee viemään operaattorit ahdinkoon. Vahvasti näyttää, että 5G:n vaikutus ei vielä edes täysin näy ja tilanne vielä pahenee. Verkot eivät ole vielä valmiina ja asiakkaiden into maksaa mobiilipalveluista vähenee. MVNO-mallissa investoivan infraoperaattorin kate laskee kun se tarjoaa virtuaaliverkkoa muille. Myös kiinteän laajakaistan kannattavuus on laskenut jatkuvasti, mutta miksi laajakaista eroaa muista perushyödykkeistä, kuten vedestä ja sähköstä? Tietoliikenteessä teknologia kehittyy ja verkkoja pitää uudistaa jatkuvasti, kilpailun samalla painaessa hintoja alas. Mobiilissa fyysinen kaapeli ei rajoita ja kilpailu on helpompaa. Operaattorien kaupallistuminen ja kilpailu on vienyt niiltä aseman perushyödykkeen tuottajina ja samalla niiltä on hävinnyt varma tuotto.

5G:n kehityksen kannalta elintärkeäksi luokitellut mm-aallot ovat osoittautumassa pettymykseksi. Etelä-Koreassa operaattoreilta on peruuntumassa 28 GHz -luvat, koska ne eivät ole niitä ottaneet käyttöön toimilupien mukaisesti. Ennennäkemättömässä episodissa KT ja LG menettävät luvat, jos eivät saa rakennettua 15000 tukiasemaa puolen vuoden sisällä. Ja miksi taajuuksia ei oteta käyttöön? No kun ei kannata, ei edes Koreassa. Ainoa järkevä käyttö mm-aalloille on hyvin paikallisissa käyttökohteissa, kuten stadioneilla, lentoasemilla, kampuksilla ja yleensäkin rakennuksien sisällä. Korkeat taajuuden vaativat uudenlaista käyttöä ja sitä ei vielä ole. Lisätystä todellisuudesta leivotaan 6G:n käyttökokemusta ja sen myötä puettavat laitteet yleistyisivät. Aijaa, tämähän piti tulla jo 5G:n mukana. Sama pyörä pyörii ja operaattorit vaativat nyt jälleen uusia lyhyen kantaman Ku-taajuuksia 5G/6G-käyttöön. Ku-alue on kuitenkin elintärkeä satelliiteille. Nokia on tehnyt ennätyksen mm-aaltojen uplink-nopeudessa. Australiassa TPG Telocomin testissä päästiin 2 Gbps -nopeuteen.

Starlinkin tehostusohjelmassa, tai omien sanojen mukaan reiluusohjelmassa, on vuorossa datakatto, jolla liittymän kohtuukäyttö rajataan tasolle 1 TB/kk. Sen jälkeen nopeus hidastuu tai normaalinopeudesta joutuu maksamaan 0,25 dollaria gigatavulta. Automaattisen päivityksen voi myös tilata, jolloin nopeus säilyy koko ajan. Yöliikennettä välillä 23-07 ei kuitenkaan lasketa mukaan datarajoitukseen mukaan. Yritysliittymien puolella on kovemmat rajoitukset ja maksut. Starlink RV:ssä ei ole datakattoa ja Maritimeen kuuluu 5 GB dataa kuukaudessa. Apple on kertonut, että sen SOS-satelliittipuhelut maksoivat sille 450 miljoonaa dollaria. Rahat tulevat Applen rahastosta ja menevät pääosin satelliittioperaattori Globalstarille, jolla on taivaalla 24 satelliittia.

USA on kiristänyt kiinalaistuotteiden maahantuontia ja myyntikielto koskee nyt myös valvontateknologiaa. Uusia kiellettyjä valmistajia ovat mm. ZTE, Hytera, Dahua ja Hikvision. Näiden yhtiöiden valmistamia laitteita ei voi tuoda maahan edes white-label -tuotteina. Kun USA ja Eurooppa sulkevat ovensa Huaweilta, Afrikan maissa kauppa käy. Huaweilla on 70% markkinaosuus Afrikan mantereella. Maat haluavat parantaa verkkojansa, mutta uhkat on myös ainakin osittain tiedostettu. Autoritääriset valtiot voivat Huawein erikoisominaisuuksin saada liikenteen hallintaansa, kuten esim. Burundissa, Nigeriassa, Egyptissä, Senegalissa ja Etelä-Afrikassa on käynyt.

Uusi teknologia tuo mukanaan uudet hankaluudet operaattorien hyvin karsittuun organisaatioon. Nokian tutkimuksen mukaan suurin osa operaattoreista on törmännyt useampaan tietoturvahäiriöön viime vuoden aikana. Operaattorit myöntävät, että uudet verkot ovat liian vaikeita heille puolustettavaksi. Uusi toimintaympäristö vaatii uudistumista myös sääntelyltä. Kun verkot kehittyvät, perinteinen sääntely on entistä tärkeämpää. Sääntelijältä vaaditaan kuitenkin uudenlaisia datalähtöisiä taitoja ja välineitä, sekä yhteistyökykyä.

Valokuitusen mukaan kuitulaajakaistamarkkinat ovat kuumentumassa. Valokuitusen tutkimuksessa 37% arvioi kuidun olevan paras ratkaisu. Korona-aikana kuidun arvo kuitenkin alkoi kasvaa ja nyt kuitu on saatavilla puoleen Suomen kotitalouksista. Suomi on kuitenkin hankala markkina, mobiiliusko on kova ja rajattomat datapaketit tekevät biteistä kuluttajalle halpoja. Kuitumarkkinalla on vielä aika matka kuljettavana ennen kuin siitä tulee kuluttajalle helppoa ja arkipäiväistä.

DNA on lyöttäytynyt yhteen Edzcomin kanssa privaattiverkkojen rakentamiseksi yrityksille. Edge computing olisi luonnollinen pari privaattiverkoille, mutta näin ei näytä todellisuudessa olevan. Analysys Masonin selvityksessä vain 16% uusista privaattiverkkototeutuksista sisälsi paikallista laskentakapasiteettia. Edge-ekosysteemi on selvästi epäkypsempi kuin privaattiverkko. Edgen tulo kestää odotettua kauemmin ja liikevaihtoa alkaisi tulla aikaisintaan ensi vuoden loppupuolella. Privaattiverkko sen sijaan kiinnostaa ja toteutuksia käynnistyy jatkuvasti. Suurin osa tulee kehittyneistä maista ja Kiinasta, missä IoT ohjaa kysyntää. Privaattiverkot ovat kuitenkin pääosin 4G:tä ja vasta nyt uusista toteutuksista valtaosa alkaa olla 5G:tä.

Pilvi ja konesali

Edge ei siis suostu kypsymään, vaikka sitä on nyt vuosia hehkutettu. Varsinkin operaattorit ovat olleet etunenässä toitottamassa ilosanomaa ja se on niille yksi toivo uusiin liiketoimintoihin. Isoja investointejakin on tehty, esim. Verizon on laittanut hurjan määrän paukkuja seitsemän vuoden ajan edge-infraan voimatta vieläkään kertoa miten se sillä tekee liiketoimintaa. Verizonilla on nyt yhteistyössä AWS:n kanssa n. 25 edge-paikkaa USA:ssa. Kaiken järjen mukaan edgen aika koittaa joskus väistämättä, mutta miten ja milloin, sitä ei kukaan tiedä. Tilapuolella vuokramäärät ovat viime aikoina nousseet 10%, joten siitä voi päätellä, että hyvin yhteyksien varustettu konesali on haluttu paikka.

Suomikin saa oman AWS-edgensä kun local zone avautui Helsingissä. Local zonesta saa paikalliset palvelut alle 10 ms viiveellä. Gartnerin julkipilven nelikentässä AWS johtaa yhä 12 vuoden jälkeen, mutta Microsoft on mennyt visionäärisyydessä jo ohi ja Google henkäilee niskaan. AWS:n valttina on kattavat ominaisuudet ja sovellusekosysteemi. Asiakkaita kuitenkin häiritsee AWS:n tavoite saada lyhyen tähtäimen voittoja. Lisäksi muutokset johdossa ja prioriteeteissa sekä alueelliset erot vaikeuttavat tulevaisuutta. AWS:n on heikko monipilvessä ja suvereniteettipilvessä. AWS:n markkinaosuuden lasku on väistämätöntä kun Azure vie markkinaa yhä enemmän. Azuren etu on hyvä kokonaisnäkemys hybridi- ja monipilvestä. Azure Arc yrittää vastata tähän, vaikka käyttö on toistaiseksi vähäistä. Tietoturvassa Microsoftilla olisi parannettavaa ja lisensointimallit ja hintojen nousu hiertävät asiakkaita.

Yleisesti ottaen julkisen pilven täytyy tehdä kovasti töitä, että se säilyttäisi vuosikymmenen jatkuneen 30% kasvun tason. Kilpailu kovenee ja kärkikolmikko joutuu tekemään kovia investointeja tekoälyyn, analytiikkaan ja muihin premium-palveluihin erottuakseen joukosta. Näillä palveluilla haetaan uutta ostajakuntaa perinteisen IT-jengin ulkopuolelta. Silti peruskapasiteetti on kysyttyä ja suurin osa liikevaihtoa. Standardi-Kubernetesin ympärillä riittää innovoitavaa pinossa korkeammalle. Tavoitteena on enemmänkin sitoa käyttäjät alustaan ja tarjota kalliimpia palveluita, kuin tuottaa nopeita voittoja. Infrainvestoinnit ovat niin valtavia, että pienemmät kilpailijat ovat jo luovuttaneet.

Gartner ennustaa tasaista pilven kasvua Euroopassa ja myös yritysten budjettien oletetaan kasvavan. Yritykset ovat yleisesti haluttamia solmimaan pitkiä sopimuksia tai kumppanuuksia epävarmassa tilanteessa, mutta tämän ei pitäisi heijastua pilvibudjetteihin. Infrapuolen investointipiikin jälkeen ensi vuonna olisi softainvestointien vuoro nousta kärkeen. Pilvikärjellä mennään, mutta omat järjestelmät kuitenkin pidetään edelleen käynnissä.

Cloudflare nostaa hintoja ensimmäisen kerran koko 12 vuotisen olemassaolonsa aikana. Korotus on reipas 25%. Batteryn pilviraportti opastaa pilvitoimijoita miten luovia myrskyisässä toimintaympäristössä. Supercloud-termi on lanseerattu pilvien pilvenä, mutta Cloudflare käyttää sitä oman alustansa abstraktointikäsitteenä. Superpilven avulla ei tarvitse miettiä montako virtuaalikonetta tarvitsee tai mihin niitä pystyttää. Serverless, funktiot ja edge tekevät alustasta internet-skaalautuvan ja joustavan kehittäjille. Tehokkuus on myös kohdallaan kun kapasiteettia käytetään vain se mitä tarvitaan. Developer week tarjoilee päivitystä Cloudflaren kehittäjäpalveluihin.

DPU:t tekevät tuloaan CPU:n rinnalle, vai tekevätkö? Next Platform on laskenut numeroita ja todennut, että 15% säästö TCO:ssa tulee jo investointien ja energiansäästön jälkeen, huomioimatta tehonkasvua ja sitä kautta palvelinmäärien vähentymistä. Verkkoa, tallennusta, tietoturvaa ja virtualisointia ei tehdä tulevaisuudessa CPU:lla. Heiluri on nyt hajauttamisen puolella ja palvelin alkaa levitä pienempiin osiin. DPU:t voivat olla myös itsenäisiä laitteita kun CPU-socketien välinen väylä saadaa kehitettyä. CPU jää ison ja hitaan muistin käsittelijäksi. Packetpushersin Heavy Networking -podcastissa käydään läpi DPU-kenttää. Se ei olekaan ihan niin selkeä kuin kuvitella saattaisi. Valmistajilla on omat ominaisuudet, lisensointimallit, kehitysrajapinnat, hallintavälineet, yhteensopivat raudat, hyvin rajatut käyttökohteet, yms. ja niiden kanssa pitää todella olla tarkkana. Käyttö on tasapainoilua kustannuksen ja hyödyn välillä. Vaikka parhaimmillaan puhutaan 100-kertaisesta tehosta, riittävää hyötyä voi olla vaikea saada. Intel yrittää kuitenkin avoimempaa ja valmiimpaa ekosysteemia, josta voisi tullakin jonkinlainen menestys.

AWS on julkaissut kuvauksen Nitro-järjestelmän tietoturvasta. Siinä kerrotaan syvällisesti AWS:n virtualisoinnista ja avataan sen tietoturvaa. Intel on vienyt lisensoinnin piiritasolle. Xeon Sapphire Rapids CPU tulee nyt on-demand -ohjelmaan, jossa prosessorin ominaisuuksia ja kapasiteettia ostetaan lennossa käytön mukaan. Se miten järjestelmä käytännössä toimii, jää auki. Tämä saattaa kuitenkin tarkoittaa monille käyttäjille tuttua lisensointipalvelimen pystytystä tai pilvipalvelun käyttöä, ja sitä myöten taas lisää hallittavaa ja mietittävää.

Netmaker on uusi tuloskas pilviverkkotyökaluihin. IBM:n ja Y-Combinatorin pohjalta nouseva yritys tekee Wireguard-VPN:n päälle mesh-verkkoa, joka toimii dynaamisesti ja turvallisesti eri pilvien ja osapuolten välillä. Verkon pystytyksen luvataan olevan 15-kertaa nopeampaa kuin muilla vastaavilla tuotteilla. Ilmainen yhteisöversio on julkaistu viime vuonna  ja sillä on  jo yli 1200 käyttäjää. Kattavampi yritysversio on tullut nyt 1.0-version myötä ulos.

Sääntely leviää myös konesalien puolelle ja niiden energiankulutusta aletaan suitsia kovemmin ottein kun omat toimet eivät vakuuta. Sehän herättää tunteita. Saksassa viranomaiset ehdottavat energiatehokkuuslakia, joka pakottaisi konesalit mm. hukkalämmön hyötykäyttöön. Alan toimijat kuitenkin ovat sitä mieltä, että tällä tapetaan kaikki uudet konesalihankkeet. Vastapalloon isketään myös sillä, että hukkalämpö annettaisiin vaikka ilmaiseksi, mutta kaukolämpöverkkojen kyky ottaa lämpö vastaan on puutteellinen. Energiayhtiöt pitäisi pakottaa ottamaan hukkalämpö vastaan. Konesalialalla on kovat puheet modernista tekniikasta ja hyötysuhteista, mutta vähän konkreettista näyttöä ympäristöystävällisyydestä. Samaa näkyy muuallakin Euroopassa. Amsterdamin palvelinnukutussodassa paikallisia konesalioperaattoreita pyydettiin sammuttamaan turhat käyttämättömät palvelimet, mutta teollisuus ei siihen pysty, koska ala ei toimi niin. Siispä todennäköistä on, että viranomaiset puuttuvat asiaan ja asettavat rajat kuten kunnon vanhempi lapsilleen.

Kyberturvallisuus

EU:n NIS2-direktiivi hyväksyttiin ja sen myötä kyberturvallisuusvaatimukset laajenevat. Mukaan tulee uusia toimialoja yhteiskuntakriittisiltä osa-alueilta ja vaatimuksia on lisätty mm. riskienhallinnan, raportoinnin ja tiedonjaon osalta.

Terveydenhuoltoala harjoitteli KYHA22TH-harjoituksessa JAMK:n RGCE-ympäristössä. Traficom on keskittämässä infrastruktuurin sijaintitietoja yhteen rekisteriin. Ficom ja sen jäsenet näkevät ison kyberriskin tällaisessa keskitetyssä kaapeli- ja putkitietokannassa, ja vastustavat hanketta. Tiedot olisi kuitenkin tarkoitus säilyttää kunkin toimijan omissa järjestelmissä ja koota yhteen näkymään Traficomin palveluun. Hanke on myöhässä sen laajuuden ja vaativuuden takia, osittain varmaan myös yhteistyöhaluttomuuden takia. Ficomin ehdottama Ruotsin-malli eli yhden luukun välityspalvelu ei kuullosta kovin toimivalta ratkaisulta.

Valtioneuvosto jakaa tietoturvaseteleitä yritysten tietoturvan kehittämiseen. Pienemmällä 15000 euron setelissä ei ole omavastuuta ja isommassa 100000 euron setelillä voi kattaa 70% parannusprojektin kuluista. Loihde on tehnyt hyvän markkinointikampanjan seteleiden hyödyntämiseksi ja maalaa ideoita mitä palveluita rahalla voisi ostaa.

Cisco kouluttaa ilmaisella 160 tunnin kurssipaketilla kyberosaajia. Kurssi sopii aloittelijoille ja suorituksesta saa sertifikaatin. Kyberkenttä on laaja, kuten DoD:n määräyskartasta voi nähdä. DoD on julkaissut kahden kuvan zero trust -viitekehyksen toteutusten tekemisen avuksi. Valmistajat kiittävät julkaisua. Se tarjoaa riippumattoman ja yleisluontoisen arviointimallin, ja perustuu enemmän todellisiin tuloksiin, jossa vasta vihollisen pysäyttäminen on se lopullinen tavoite. Siinä on myös huomioitu vanhat järjestelmät ja niiden yhteensopivuus. GAO on arvioinut USA:n salaisen palvelun zero trust -siirtymää raportissaan. Siitä voi itsekin arvioida oman ympäristön kehitysvaiheita perinteinen-kehittynyt-optimaalinen -akselilla.

Myös EU on laatinut toimintasuunnitelman kybervalmiuden parantamiseksi. Jäseniltä pyydetään yhtenäisyyttä ja yhteystyötä. Ranskan strategisessa katsauksessa on julkisesti todettu maan karu kybertilanne: nykyinen toiminta ei riitä ja parantaa pitäisi. Pelote ei enää riitä, vaan vaste pitäisi olla riittävän kova ja kallis hyökkääjälle. Vaste voisi olla laajamittainen valtiollinen, EU-tasoinen ja maailmanlaajuinen toimenpide. ENISA on selvittänyt kyberinvestointeja ja todennut, että budjetit ovat nyt laskussa. Samaan aikaan keskimääräinen isku maksaa kohteelle 200000 euroa, mikä on kaksinkertainen summa viime vuoteen verrattuna.

Packetpushersin podcastissa Cyberstupid käydään läpi alan typeryyttä. Kybervastuu kasvaa jatkuvasti ja silti moraalinen turmio valtaa alaa. Raha vetää ja tyhmyyksien tekeminen on mahdollista, jos typeryyksistä ei joudu vastuuseen. CISO:issa on enemmän sosiopaatteja kuin muilla aloilla, jopa 25-30%. Kyberoppaiden neuvot antavat kuvan, että pienillä tviikkauksilla tietoturva hoituu kuntoon, mutta todellisuudessa on kyse monimutkaisten asioiden vyyhdistä ja jatkuvasta kehityksestä. Kyberin hoitaminen kuntoon vaatii pääsyä liiketoimintapöytiin, ja se taas vaatii parempaa asioiden artikulointia ja uskottavuutta, joka on ansaittava. Mielenkiintoinen ajatus on pysyä mukana kyberuhkien vauhdissa, joko hidastamalla tai koventamalla tahtia. Hidastamalla voi perehtyä kunnolla asioihin ja hoitaa ongelmat kuntoon perusteellisesti. Nopeuttamalla taas voi ratsastaa uuden kenties turvallisemman ja paremman teknologian aallolla ja hypätä nopeammin aina uuteen aaltoon.

MIT Cyber Defense Index rankkaa kyberin 20 suurinta maata. Suomi ei ole listalla, vaikka varmaan olisi päässyt kärkikahinoihin. Johdossa on Australia, Alankomaat, Etelä-Korea, USA ja Kanada. Atlasvpn:n tutkimuksen mukaan 9% amerikkalaisista ei ole koskaan vaihtanut wifi-verkon salasanaansa. Käyttöönoton yhteydessä kuitenkin 37% on vaihtanut salasanan. 23% vaihtaa salasanan vuosittain ja kovimmat 22% jopa kuukausittain. Luvut ovat yllättäviä, koska salasanan säännöllinen vaihtaminen on melko työlästä. Kaspersky on päättänyt lopettaa VPN-palvelun Venäjällä, koska toiminta on tehty mahdottomaksi. Azure alkaa estää domain frontingin, jolla yritetään kiertää internet-estoja. AWS ja GCP ovat estäneet tämän jo 2018 lähtien.

Ethernet ghosting on menetelmä, jolla voi ujuttaa oman laitteen toisen laitteen verkkoyhteydelle. Näin voi sitten kuunnella liikennettä ja lähettää sekaan omaa dataa. 802.1x-autentikoinnin kiertäminen onnistuu huomaamattomasti oikean koneen avulla samaa mac-osoitetta käyttäen. Sharprdphijack-työkalulla voi kaapata RDP-istunnon. Microsoft neuvoo miten DC-palvelimet suojataan hyökkäyksiltä. Eset Researchin APT Activity Report listaa hyökkäyskampanjat, osalliset maat ja kohdesektorit.

Tailscalen Windows VPN-clientin haavoittuvuudella voidaan suorittaa luvattomia komentoja. Tailscalen tuotekehityksestä kerrotaan, että kaikki eivät voi ostaa sen VPN-tuotetta, koska se ei täytä MFA-vaatimuksia. Kybervakuutusten ehdoissa sanotaan, että MFA pitää tehdä aina kun VPN-yhdistää verkkoon. Jos verkko vaihtuu lennossa alla, niin Tailscale ei tee uudelleenautentikointia MFA:lla ja siksi se ei ole yhteensopiva vakuutusehtojen kanssa.

Softajakelussa Redhat lisää zip-paketteihin allekirjoitukset. Github tuo palveluunsa yksityisen haavoittuvuusraportointiominaisuuden. Docker Hubista on löytynyt 1600 haitallista imagea. Linux-jakeluiden repojen sisältöä on havainnollistettu pakettimäärän- ja tuoreuden kuvaajalla. Hajontaa on eri versioiden välillä paljon.

FBI oli lähellä ottaa käyttöön Pegasus-vakoiluohjelman pari vuotta sitten, mutta se vetäytyi hankkeesta kun hurjat tarinat ohjelman väärinkäytöstä maailmalta levisivät mediassa. Forbidden Storien kertoo lisää Pegasus-projektista.

SD-WAN on pois muodista, mutta tuoterintamalla tapahtuu kuitenkin. Vmware on julkistanut SD-WAN -clientin, joka tarjotaan palveluna. Se perustuu Ananda Networkin kehittämään tuotteeseen. Vmware laajentaa myös SASE-alustaansa 16 uudella POP:lla ja lisää SD-WAN -edgeen uusia tekoälyoperaatioita. Cloudbrink on uusi tulokas haastamaan SD-WAN -markkinaa. Softana toimiva HAaaS-palvelu (Hybrid Access as a Service) lupaa parantaa sovellusten suorituskykyä jopa 30-kertaiseksi ja korjata SD-WAN:n virheet. Tämä tapahtuu fast edge -pisteiden avulla, jotka ovat aina 7-20 ms päässä käyttäjästä. Sovellukset voivat käyttää eri polkuja verkossa, ja niiden pakettihäviöt voidaan ennnustaa ja korjata tekoälyn avulla. Lisäksi palvelu tarjoaa tietysti zero trust -mallista turvallisuutta ja nopean käyttöönoton. 

Fortinet haukkuu Microsoftin palomuurit riittämättömiksi. Pilvessä voi olla valmiit rakennuspalikat, mutta ne ovat ominaisuuksiltaa kevyitä ja ne on itse osattava ottaa käyttöön. Palomuurauksen kannalta kuitenkin Azuresta puuttuu mm. IDS, TLS-purku ja URL-suodatus. Voi tietysti kysyä onko pilvi oikea paikka tehdä näitä toimintoja, jotka enemmän liittyvät käyttäjäpäähän. Jos kaipaa täyttä kokonaisratkaisua Fortinetin muurilla security fabric ja SASE hoituu. Paloalto on ilmoittanut ostavansa jälleen yhden israelilaisen yhtiön Cider Securityn. Se tekee sovellustietoturva-alustaa koko CI/CD-ketjulle. Paloalto teki myös ison diilin DoD:n kanssa. Kauppa sisältää Cortexin eli XDR:n, XSOAR:n, XSIAM:n ja Xpansen. Loput uudet neljännen sukupolven muurit on julkaistu pieneen ja isoon päähän tuotereppua. Uusi PAN-OS -version 11 “Nova” tuo yli 50 päivitystä softaan. Lisäksi Paloalto kertoo miten se itse tekee zero trust -ympäristönsä, jossa on 15000 käyttäjää ja yli 200 sovellusta. Siihen sisältyy vähimmän oikeuden periaate, jatkuva luottamuksen vahvistus, ympäristön havainnointi, sekä tiedon ja sovellusten suojaus. Politiikat pyritään muodostamaan todellisen käyttötarpeen mukaan ja käyttäjän toimia valvomaan IAM- ja endpoint-tuottein. Transaktioiden tutkimista myös pyritään parantamaan.

Kvanttisalaus tekee tuloaan ja ensimmäiset toteutukset on jo tehty. MDI-QKD -demo nähtiin jo 2021 Alankomaissa Delftin ja Haagin välisellä linkillä. Mutta kubittien sovittaminen klassiseen bittisignalointiin ei ole ihan helppoa. Nyt Eurofiber ja Juniper ovat aloittamassa laajemman testausohjelman, jossa päätepisteitä on useissa konesaleissa Utrectin alueella. Digicertin ennustuksissa kvanttisalaus onkin yksi ensi vuoden kohteista. Lisäksi listalla on koodiallekirjoituksen siirtyminen pilveen, SBOM-softalistauksien yleistyminen, eSIM:ien tulo, digi-identiteetin ja -lompakoiden maailmanvalloitus, DNS:n merkityksen kasvu ja hyökkäykset zero trustia vastaan. Viimeinen kohta onkin mielenkiintoinen jos hyökkääjät voivat hyödyntää tekoälyä löytämään zero trustin porsaanreiät. Siksipä zero trust ei ole lopullinen ratkaisu, vaan kehittyvä ja kehitystä vaativa jatkuva projekti.

Tekniikka ja operointi

DE-CIX vaihtoi yhdysliikennepisteiden tekniikkaa EVPN:ään ja sen myötä BUM-liikenteen määrä putosi kymmenesosaan. Videolla Bernhard Hahn kertoo tarkemmin muutoksesta ja sen suunnittelusta. Hyvin suunniteltu muutos meni läpi kuudessa sekunnissa.

Nvidia on kikkaillut optisella järjestelmällään Infinibandin siirtokyvyn 400G:llä 40 km mittaiseksi. Juniperin Express 4 -piirin suodatusominaisuudet kuvataan perusteellisesti artikkelissa, joka auttaa ymmärtämään monimutkaisuutta filtterien taustalla. Aristalla on kätevä käännettävä tuuletin, jolla voi lennossa vaihtaa kytkimen ilmankierron suuntaa. Tämä on saatava pakolliseksi kaikkiin konesalilaitteisiin! Arista on julkaissut verkkoautomaatioratkaisun koko CI/CD-ketjulle. Taustalla on Netdl-tietokanta, josta muutokset liipaistaan testauksen kautta tuotantoon ja dokumentaatioon. Muutokset ajetaan automaatiolla koko verkkoon.

BGP:n reitinvalinta on pitkä prosessi. Yleiset tavat vaikuttaa sisään tuleviin reitteihin on laittaa local-preferenceä isommaksi primäärireiteille ja ulospäin AS-prependiä huonommalle reitille. AS-prependin riskinä on kuitekin helpompi reittien kaappaus ja parempi tapa olisi käyttää communityjä, jos naapuri-AS niitä vaan tukee. Communityjä käyttämällä voi ohjelmoida naapurin local-preferenceä ja vaikuttaa sen kautta reitinvalintaan oman AS:n ulkopuolella. Cloudflare esim. määrittää reittien painon omassa verkossa niin, että transitin reitillä arvo on 100, runkoverkolla 150, IXP-peereillä 200 ja privaattipeereillä paras 250. BGP:ssä on myös  cost-community, joka on vapaaehtoinen AS:n sisäinen community. Useinhan BGP:n reitinvalinta ajautuu tasa-arvoisilla reiteillä IGP-metriikkaan tai jopa sitä pidemmälle reitittimen ip-osoitteisiin. Cost on tapa vaikuttaa reittien tässä välissä.

Cloudflare kertoo miten se toteuttaa CDN-palveluiden liikenteen. Sisäänpäin käytetään anycastia, mutta miten taustaliikenne palvelimista ulospäin toimii? Globaalisti tarvitaan eri ip-osoitteita eri alueiden liikenteelle ja eri palveluille. IP-osoitteita kuluu ihan liikaa, joten niiden käyttöä pitää jotenkin jakaa palveluiden kesken. Internetissä ei kuitenkaan voi reitittää host-osoitteita, vaan pitää operoida /24-verkoilla. Siksi yksi aliverkko allokoidaan yhteen konesaliin ja liikenne välitetään anycastina lähimpään sijaintiin, josta se sitten ohjautuu Unimog-kuormanjakajan määrittämänä todelliseen fyysiseen sijaintiin. Siellä oikea palvelin tunnistetaan ip-osoitteen ja protokollan portin mukaan. Menetelmälle on annettu nimi soft-unicast.

Netflixin viimeisin CDN-palvelinkokoonpano on esitelty. Huima kapasiteetti 731 Gpbs tuotetaan Dellin palvelimella, jossa on Nvidian verkkokortit ja NVMe-levyt. Softalla on iso rooli suorituskyvyssä. Zoomin suljettua omaa header-formaattia on ihmetelty ja se on vaikeuttanut Zoomin toiminnan ymmärtämistä. Tutkijat ovat nyt mitanneet Zoomin käyttöä ja suorituskykyä sekä selvittäneet sen toimintaperiaatetta.

Kuten on todettu aiemmin, internetin ruuhka-algoritimit eivät ole tasa-arvoisia. Jokainen tähän mennessä ehdotettu algoritmi BBR, Copa, PCC, FAST ja Vegas, toimivat viiveperustaisesti ja ovat alttiita nääntymiselle. Ongelmia tulee kun kaksi erilaisen viiveen flowta laitetaan samaan FIFO-jonoon. Viiveen tulkinnasta tulee vaikeaa kun algoritmit osaavat mitata vain päästä-päähän -viivettä. Siksi siinä välillä välillä verkon pitäisi pystyä tarjoamaan tietoa viiveistä. Perinteinen ECN on ratkaisu, mutta myös uusia tapoja on olemassa, kuten Microsoftin SWAN ja Googlen BWE. Jatkossa voi olla mahdollisuus kehittää viiveriippumaton algoritmi, jolla vältettäisiin ylimääristen temppujen toteutuksen aiheuttamat kustannukset. L4S on uusi standardi ruuhka-algorimiksi. Se tarjoaa liikenteelle lyhyen viiveen, pienen hävikin ja skaalautuvan läpäisykyvyn. Testauksissa on saatu lupaavia tuloksia wifi- ja 5G-verkoissa. Tämäkin algoritmi on saanut inspiraatiota konesalin DCPTCP-määrityksistä ja se käyttää ECN-bittejä ruuhkien signalointiin. Sen avulla lähetysnopeutta voidaan säätää nopeasti ja kohdistetusti. ECN:n käyttöönotto internetissä ei kuitenkaan oli ihan suoraviivaista yhteensopivuuden vuoksi. L4S ja klassinen liikenne pitää laittaa eri jonoihin, joilla on eri ominaisuudet. Ensimmäinen toteutus on Low Latency DOCSIS. L4S ei kuitenkaa ole edelleenkään reilu ja se ei korjaa ongelmia erittäin vaihtelevissa linkeissä, kuten radioverkoissa.

SI-järjestelmä on saanut lisää etuliitteitä isoihin ja pieniin numeroihin. 10^27 on ronna, 10^30 kvetta, 10^-27 on ronto ja 10^-30 kvekto. Tekoäly voi olla hyvä apuri yhdistelemään ja analysoimaan tietoa, ja muodostamaan dynaamisia peruslinjoja. Mutta se ei riitä. Verkko hajoaa todennäköisesti juuri eri tavalla kuin olisit osannut kuvitella ja siinä auttaa vain silmäparit ja aivot, jotka osaavat ajatella dynaamisesti ja mukautuen.

Netbox on käynnistänyt suunnittelukumppanuusohjelman. Se julkaisee myös yhteisöpuhelua, jossa kerrotaan kuulumiset tuotteen ympäriltä. Myös Network to Code julkaisee Nautobotilleen roadmappia ja kertaa missä mennään tuotteen kanssa.

Grafana on suosittu työkalu kehittäjien, ja nykyään myös yritysten keskuudessa. Tuotteesta yritetään rakentaa laaja-alainen, mutta modulaarinen kokonaisuus, jota on helppo käyttää. Viime vuosina siihen on lisätty metriikkaa (Mimir), lokia (Loki) ja jäljitystä (Tempo). Grafanan liikevaihdosta alle puolet tulee Grafanan käyttöliittymästä. Grafanalla on nyt 2000 maksavaa asiakasta ja miljoona yritystä käyttäjinä. Se haluaa kasvattaa käyttäjämäärää ja SaaS-vaihtoehdolla on siinä iso osa. Pilvialustaasta tulee jo yli puolet liikevaihdosta. Konsultointia ja tukea on hyvin vähän. Avoin koodi markkinoi itseään ja käyttäjäkunta on pääasiassa SRE-tyyppistä. Tuote on kuitenkin päässyt myös isojen yritysten tuotantoon, joten brändi- ja laatupuoli tuntuu olevan kunnossa. Grafanan erottaa kilpailijoista datan avoimuus ja yhteensopivuus. Muilla on tapana sitoa käyttäjä datan kautta omaan tuotteeseensa.

Yritykset ja tuotteet

Elisan selvityksen mukaan maailmantilanne on muuttanut infran kehittämistä. Omat konesalit ovat häviävää perinnettä, kun hybridipilvi on ottanut vallan, osittain maailmantilanteen epävarmuuden vuoksi. Palveluntarjoajissa arvostetaan tietoturvallisuutta ja häiriöiden hoitokykyä. Toisenlainen näkemys tulee Timo Haapavuorelta, joka latelee palvelutoimittajille madonluvut. Sopimusehdot ovat vain sanoja paperilla ja kaikki leikkivät mukana itsepetoksessa. Vastuunkanto jää lopulta aina asiakkaan harteille. Projektit epäonnistuvat samojen tekijöiden tekeminä yhä uudelleen ja uudelleen. Eikö meillä ole valinnanvaraa? Vai olisiko aika kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuuta?

Suomen tietoliikennekentälle on syntynyt uusi toimija Reformo Networks, jonka takana ovat Kai Vuokko ja Aki Anttila. Saa nähdä mihin tämä uudistuksia lupaava yritys lähtee kehittymään ja miten se muuttaa markkinaa.

Valtio on jakanut 100 miljoonaa lisää rahaa ICT-ratkaisuihin ja useat hyvinvointialueet keräsivät miljoonien lisäavustukset. Raha on tarkoitettu välttämättömiin muutoskustannuksiin, palveluiden jatkuvuuteen ja vaatimuksiin mukautumiseen. Istekki puolustaa inhouse-yhtiöiden roolia hankinnoissa yhteiskunnan edulla. Aiemmin itsenäiset ostajat ovat olleet pulassa hankintojen kanssa, mutta inhouse-yhtiöt ovat tuoneet järkeistystä hankintoihin. Keskitetyllä kilpailulla on säästetty 15% kuluissa. Vaikka inhouse-yhtiöiden idea on hyvä, tuntuu että niiden toiminta väistämättä pöhöttyy ja asiakkaan hinnat alkavat salakavalasti nousta.

Ruotsissa IT-palveluiden hinnat ovat nousset ennätyksellisiksi. Tähän asti hinnat ovat aina laskeneet. Pilvi ei ole enää keino säästää rahaa ja hintojen nousulle ei näy loppua. Palveluntarjoajille pilvi on kuitenkin se, mikä tuottaa rahaa. Aiemmin tehdyt pitkät sopimukset voivat nyt säästää rahaa ja entistä vahvempi suositus on olla lukitsematta itseään tiettyyn alustaan. Laskusuhdanne näkyy myös palvelinmyynnissä, vaikka kokonaismarkkina näyttääkin kasvavan. Myyjän on entistä vaikeampi päästä läpi markkinahömpällä oikeisiin liiketoimintapäätöksiin ja ostotarpeisiin asti. Ostajalla taas on tässä rooli artikuloida paremmin tarpeensa, jotta myyjä osaa tarjota oikeaa tuotetta. Osto ja myynti on siis yhteispeliä, jossa pitäisi tavoitella yhteisesti ymmärrettyjä tuotoksia.

Myynnin saloja avaavat huippumyyjä ja tutkija (HS Visio maksumuurin takana). Huippumyyjä on tavoite- ja tulosorientoitunut ja nöyrä. Ennakointi ja oma-aloitteisuus on tärkeää. Asiakasta pitää haluta aidosti auttaa, mutta myös sopivalla tavalla haastaa. Faktat on oltava hallussa ja nopeudesta on hyötyä. Myyjä on yrityksen menestyksen takana ja myyntityötä tehdään monessa roolissa. Siksi myyntiosaamiseen kannattaa panostaa laajemminkin. Myyjällä täytyy olla asiantuntemusta ja asiakaslähtöisyyttä. Myyjä myy tuloksia ja siksi yksityiskohtiin ei pidä mennä. Huonot myyjät esittelevät tuotteita ja tekevät nopeita ratkaisuesityksiä, jolloin he eivät pääse syvempään suhteeseen oikeiden ihmisten kanssa. Hyvä myyjä etsii itse aiheet, aloittaa keskustelut asiakkaan kanssa ja pääsee määrittämään tarvetta. Tarjouspyyntö merkitsee sitä, että joku muu on jo määritellyt tarpeen ja pääset vain myöhässä mukaan kilpailuun, jossa on paljon pienemmät mahdollisuudet voittaa. Hyvä myyjä kartoittaa asiakkaan tarpeet ja ymmärtää mihin kannattaa lähteä mukaan. On kaksi tapaa voittaa: voittaa kauppa tai osata luovuttaa ennen kuin on tehnyt liikaa töitä. Nykymyyjä on kuin johtaja tai konsultti, joka osaa kuunnella, motivoida ja rakentaa. Agressiivisuudella ei pärjää, mutta myöskään ystävystyä asiakkaan kanssa ei tarvitse. Monelle myyjälle virhe on aloittaa liian alhaalta organisaatiossa. Mitä isompi kauppa, sitä ylemmäs pitää tähdätä. Ostopäätöksille pitää löytyä valtuudet, prioriteetit ja sitoutuminen, ja ne on syytä varmistaa ylemmältä johdolta. Silloin tähdätään myös oikeaan paikkaan: strategiaan ja liiketoimintaan. Hinnoittelussa suurin virhe on pistää hinta tiskiin heti. Parhaat myyjät eivät kerro hintaa, vaan varmistavat, että tuote tuottaa arvoa ja asiakas ymmärtää sen. Hinnalla ei ole merkitystä jos asiakas ei ymmärrä sen arvoa. Lopullinen klousaus on vain paperien täyttämistä kun varsinainen myyntityö on tehty ennen sitä.

Isoja irtisanomisia on maailma täynnä. Cisco uudelleenjärjestelee toimintaa ja 5% 83000 työntekijästä saa lähteä. HP leikkaa saman verran 4000 työpaikkaa kolmen seuraavan vuoden aikana. Twitterin uskomaton häröily tarkoitti irtisanomisia 7500:lle eli puolelle työntekijöistä. Sen myötä Euroopan toiminnot on pitkälti ajettu alas ja GDPR-vaatimuksten täyttäminen on mahdotonta. Sääntelyhelvetti odottaa. Lisäksi tietoturvajohto lähti ja yritys ajelehtii tietoturvauhkien ryöpytettävänä. Teknisellä puolella Twitter horjuu hajoamisen partaalla, joka ehkä alkaa näkyä vasta pidemmällä aikavälillä jos tilannetta ei saada käännettyä. Valehuhuja liikkui, että koko verkkotiimi olisi irtisanottu, mutta näin ei ollut. SRE:eistä kuitenkin jopa 80% irtisanottiin ja takaisin ei välttämättä moni enää halunnut Muskin oikuttelun jälkeen. Työilmapiiri tuhottiin parissa viikossa täysin. Potkuja on saanut asiaperusteisen some-kommentoinnin perusteella. Musk on heitellyt absurdeja kommentteja teknisistä ratkaisuista. Puolitotuus voi olla The Onionin satiirisessa heitossa: mitä ihmeen virkaa kaapelella konesalissa on? Kaapelit veisivät Muskin mukaan turhaan tilaa ja eivät vaikuta käyttökokemukseen mitenkään. Tai huhut aikomuksesta sammuttaa 80% mikropalveluista turhana bloatwarena. Yksi sammutetuista turhakkeista osoittautui MFA-palveluksi, joka sitten jouduttiin palauttamaan takaisin päälle. Muskin idiotismille on perustettu oma sivu.

Miksi Twitter ei siirrä infraan pilveen? Joidenkin arvausten mukaan Twitterillä voisi olla 500000 palvelinta palvelemassa 500 miljoonaa twiittiä päivässä, mikä tekisi 86,4 CPU-sekuntia jokaiselle twiitille. AWS:ssä tämän pyörittäminen voisi maksaa 300 miljoonaa kuukaudessa. S3-tallennus toisi päälle kymmenen miljoonan laskun. Pilvestä ei edes saisi 50000 palvelinta kovin nopeasti, vaan tilauksia pitää tehdä pienemmissä erissä.

Solarwindin tapaus on sovittu 26 miljoonan dollarin hintaan osakkeenomistajien kanssa. Broadcomin Vmware-kauppa on joutunut arviointiin sekä EU:ssa että Iso-Britanniassa. Broadcomin toimitusjohtaja Hock Tan kertoo oman versionsa blogissaan. Tavoitteena on päästä mukaan monipilveen ja pilvinatiivien sovellusten markkinoille. Hinnoittelussa Tan kiistää riistävänsä olemassa olevia asiakkaita ja keskittyvänsä jatkossa asiakaslähtöiseen kehitykseen. Tärkeintä on integroida Vmware täysin Broadcomiin. Henkilöstöhuolet ovat hieman helpottaneet työntekijöille esitetyn roadmapin myötä. Nutanix näkee tässä markkinaraon ja keskusteluita on käyty moneen Vmware-asiakkaan kanssa.

Yandex haluaa eroon Venäjästä ja alankomaalainen emoyhtiö suunnittelee liiketoimintojen myyntiä. Myyntilistalla olisi mm. ruokakuljetus ja taksitoiminta. Yandexin toiminta on vaikeaa kun johtajat ovat pakotteiden alaisia ja länsimaista teknologiaa tarvittaisiin kehityksen ylläpitämiseksi. Suunnitelmaa on Kremlissä junailemassa entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin, jolle on pedattu johtopaikka yrityksessä. Venäjä on saavuttanut haluamansa It-itsenäisyyden kun kansainväliset yritykset ovat lähteneet maasta. Tosin vain 20%:lle käytössä olevista ohjelmismkokotoista on olemassa toimiva venäläinen vastine.

Cisco laajentaa Digitaliza-keskustaan Barcelonassa puolijohdesuunnitteluun. Hanke tulee EU:n pyrkimyksiä omavaraisuuteen piirituotannossa. Tom Nolle vertailee Ciscon ja Juniperin tulevaisuudennäkymiä. Ciscolla on kuusi tuotekategoriaa ja kolmessa niistä se kasvoi, Juniperilla on neljä ja kasvua oli kaikissa. Cisco on myyntikone, joka keskittyy tekemään ja varmistamaan kauppoja häiritsemällä muiden valmistajien aikeita. Juniper on tehnyt älykkäitä yritysostoja ja yrittää nyt Ciscon taktiikalla buustata myyntiä. Kumpikaan ei oikeastaan viesti strategista sanomaa kovin hyvin. Ciscon visio ei näy webbisivulla, Juniperilla hieman paremmin. Ciscolla ei ole erityistä mallia tai visiota tavoitteiden saavuttamiseksi. Juniperilla on parempi malli, joka on linjassa markkintrendien kanssa. Juniper myös positioi tuotteensa paremmin. Asiakkaat sijoittavat Juniperin innovoijaksi ja Ciscon toimeenpanijaksi. Cisco osaa hoitaa asiakassuhteen ja vaikuttamisen, Juniper sopii ostajien teknologiatarpeisiin paremmin. Juniperilla on paremmat lähtökohdat tulevaisuuteen ja ostajien uudistuviin tarpeisiin. Uusi markkinavaihe käynnistyy agressiivisella markkinoinnilla ja positioinnilla. Sitä ei ole nyt nähty viiteen vuoteen, joten sitä odotellessa… Sekä Cisco että Juniper ovat molemmat olleet nuoruudessaan haastajia ja taistelleet silloisia mammutteja vastaan. Ciscolla se oli IBM. Haastaja käytti helposti ymmärrettävää kritiikkia johtajaa vastaan ja nousi sen myötä menestykseen. Onko tällainen edes nykyään mahdollista? Kenttä on paljon pirstaleisempi ja softatoimittajat vievät kehitystä eteenpäin.

Kalle Happonen kirjoittaa ketterien palveluiden työstä, mitä työ oikeastaan on ja mistä se koostuu. Työssä on suunniteltua ja suunnittelematonta työtä, ja työn arvo kasvaa mitä suunnitellumpaa se on. Toisaalta suunnittelematon työ vie prioriteetin. Rinnalla pyörii tasapaino kehityksen ja operoinnin välillä. Odotan mielenkiinnolla seuraavaa blogia, jossa kuvataan työn organisointia. Töiden organisoinnissa on tärkeää ymmärtää, että tehokkainta suoritusta tekee tiimi, jolla on joku prosentti toimettomuutta. Täysin työllistetty tiimi on altis häiriöille ja pienikin viivästys aiheuttaa koko projektissa tai organisaatiossa ketjureaktion. Tähän voi tietysti myös itse vaikuttaa antamalla realistisia aikatauluja ja työmääräarvioita. Pienempi työmäärä tekee töistä ennustettavampia ja tuottavampia. Selkeällä ilmaisulla ja kielellä on myös merkitystä. Moni asia menisi paremmin perille tai moni virhe vältettäisiin, jos jätettäisiin jargonit pois ja puhuttaisiin selkeästi ja konkreettisesti niin, että kaikki ymmärtäisivät mistä on kysymys.

Rekrytrendeissä prioriteetit ovat nyt Linkedinin tutkimuksen mukaan työntekijän kannalta kompensaatio, tasapaino, joustavuus ja osaamisen kehittäminen. Ylikuumentunut rekrymarkkina on nyt rauhoittunut ja kääntynyt jopa laskuun. Työntekijät varautuvat taloustilanteen muutoksiin. Jos joudut irtisanotuksi, sen kertominen somessa ei ole enää häpeä, vaan voi olla viisasta sekä työuran että oman mielenterveyden vuoksi. Universum listaa suosikkityönantajat maittain. Suomen top10:ssä on vain yksi teknologia-alan yhtiö Google, yllättäjiä ovat Nordnet ja Business Finland. Muuten mennään perinteisillä Finnaireilla ja Fazereilla.

Myös rekrytoinnissa vähemmän on enemmän. Ihmiset, ennemmin kuin roolit, pitäisi mätsätä työtehtäviin. Ihmisiä haetaan kulttuuriin, ei pelkkiin työtehtäviin. Jos ei ole perehdytyskapasiteettia, ei kannata rekrytä. Parhaat osaajat eivät ole vapaana, vaan heitä pitää jahdata. Asiat eivät tapahdu hetkessä ja kärsivällisyyttä pitää olla. Rekrytointia pitäisi harrastaa jatkuvana toimenpiteenä ja nuoria ottaa mukaan kasvamaan. Myös yrityskuvan ja todellisuuden sen takana, pitää olla kunnossa. Jos saat huippuosaajan taloon, niin hänelle kannattaa antaa paljon vastuuta, mutta kohdistettuna olennaisiin asioihin. Suurin ongelma yrityksissä on, että ne rekryävät vääriä ihmisiä. Kyselyjen mukaan aina alle 20%, kuitenkin yleensä vain 10%, tiimin jäsenistä tuottaa 80% työn arvosta.

Internet

Tavallaan hurjaa, että nykyiset internet-palvelumenestyjät ovat 2000-luvun alun webbihuuman peruja. Web Design Museumin sivulta voi ihailla ensimmäisiä Netflixin, Robloxin, Steamin ja Spotifyn webbisivuja. Internet-tekniikan pikakatsauksessa kerrotaan ytimekkäästi mitä tapahtuu kun urlin syöttää selaimeen.

Wired kertaa maailman haavoittuvimman internet-paikan eli Egyptin tilanteen. Asiantuntijat ovat huolissaan 16 kaapelin ja 178 Tbps -kapasiteetin keskittymisestä alueelle. Niiden läpi kulkee 17% maailman internet-liikenteestä. Punainen meri on matala ja siellä tapahtuu paljon kaapelikatkoja. Maailmanlaajuisesti tapahtuu yli 100 kaapelikatkoa vuodessa. Osa reiteistä kuitenkin on hajautettu Egyptin maaperälle. Vaihtoehtoisia reittejä on vaikea löytää kun kiertäminen Syyrian, Irakin, Iranin tai Afganistanin kautta ei houkuttele. Paras yritys on Googlen Blue-Raman, joka kulkee Intiasta Ranskaan Israelin läpi. Se houkuttelee myös muita investointeja Israelin reitille. Mutta vain todella isoilla pelureilla on mahdollisuus toteuttaa uusia maanosien välisiä kaapeleita. Reittien osalta halutaan toisaalta kaapelien läheisyyttä ja yhdistettävyyttä, toisaalta hajautettua varmuutta ja edullista hintaa. Todellisuus on tasapainoilua näiden välillä. Egyptin lisäksi muita internetin solmukohtia, ja myös pullonkauloja, ovat Brittein saaret, Ranska ja Singapore.

Kentikin blogissa kerrataan internet-estojen historia. Laajat estot alkoivat arabikevään 2011 myötä ja laajenivat Afrikan maihin, Myanmariin, ja viimeisimpänä Iraniin. Internetin sulkeminen on nykypäivän ulkonaliikkumiskielto. Koko internetin tai viestintäpalveluiden sulkeminen kuuluu jokaisen autoritäärisen johtajan palettiin.  Mutta estoilla on kova hinta maan taloudelle ja toimintakyvylle. Siksipä jatkossa estot kohdistunevat tarkemmin tiettyihin some-palveluihin ja muihin ei-toivottuun internet-käyttöön. Intiassa operaattoriliikenteen valvonta on jo arkipäivää, sanoo paikallinen operaattorien yhdistys. Kaikki liikenne annetaan keskitettyyn valvontajärjestelmään reaaliaikaisesti. Epäselvää on miten hallitus tätä tietoa käyttää. Intiassa on myös keksitty uusi idea verkkomaksujen hoitamiseen. Laajakaistayhdistys ehdottaa, että jos verkkomaksuja kerran maksetaan, niin operaattorien pitäisi maksaa myös OTT-alustoille.

BITAG on julkaissut oman raporttinsa internetin reititysturvallisuudesta. Ongelmaksi nostetaan kollektiivisen vastuuseen ja ekosysteemiin liittyvät asiat. Turvallisten ratkaisujen toteutusta häiritsevät ristiriitaiset motiivit. RPKI-ekosysteemi on jakautunut RIR:ien alaisiin toteutuksiin. Markkinoilla on viisi yleisesti käytettyä sovellusta, kaikki avointa koodia. Niistä vain paria ylläpidetään säännöllisesti. Routinatorilla on arviolta 2000 käyttäjää ja Krillillä 1400. Operaattorit haluavat toimintavarmuutta ja jatkuvuutta, mutta eivät itse osallistu sovellusten kehitykseen. Teknisesti haluja voisi olla, mutta yritysten sponsorointi voi olla lakiosastojen mielestä ongelmallista. Siispä internet-infran rahoitusmalli on rikki. Myös vanhat ARIN:n alueen ip-osoitealueet ovat ongelmallisia, koska ne on jaettu ennen RIR-mallin tuloa ja ne pitäisi saada rekisteröityä ensin RIR:lle. Afrikassa on käynnissä hyökkäys RIR:iä kohtaan, kun Afrinicin toiminta on saatu lamautettua jo kahden vuoden ajaksi oikeushaasteilla ja varojen jäädytyksillä. Mikä avuksi? Suosituksina on automatisoida operaattorin reititystietojen käsittely ja lisätä näkyvyyttä reitityspolitiikan todentamiseen. Reititysturvallisuus on otettava omaksi ohjelmaksi toiminnassa. Hallinnollisen internet-yhteisön puolella on kannustettava kehityksen monimuotoisuuteen ja yhteistyöhön. Sääntelyssä on annettava vapautta toteutukselle, sen sijaan että määriteltäisiin teknologioita. Operaattoreiden motivaatiota toteuttaa suojauksia pitää ruokkia. Rahoitusta kaivataan pitkäkestoisille valvontaprojekteille, jotka takaavat internet-infran läpinäkyvyyden.

BGP-reittikaappauksia on käytetty kryptohyökkäyksissä. Se onnistuu syöttämällä vääriä route-objekteja RIR:n IRR-tietokantaan. Route-objektin AS-polkua muutetaan niin, että reitti näyttää tulevan halutusta AS-numerosta, esim. AWS:ltä, ja näyttää siis RPKI-validilta. Näin reitti leviää ja kaappaa liikenteen, kunnes oikea omistaja mainostaa paremman reitin. Toinen tapa on käyttää DNS:ää ja ohjata käyttäjä väärille DNS-palvelimille, ja sitä kautta huijaussivustolle. Nyt kuitenkin AWS ja Google ovat allekirjoittaneet DNS-osoitteidensa verkot ja niiden kaappaaminen on melkeinpä mahdotonta. Reittien validointi on toimiva tapa kunhan invalid-reitit hylätään ja ROA:t määritellään tarpeeksi tiukoilla prefixien pituuksilla. BGP- ja DNS-valvontaa tarvitaan, jotta muutokset havaitaan ja ongelmat saadaan korjattua.

Geoff Huston tutkii onko DNS liian keskittynyt palvelu. Resolver-puolella Google on yksittäisten palveluiden johtotähti 14% markkinaosuudella. Kakkonen Cloudflare saa vain 3,2% osuuden. Suurin osa käyttää oman operaattorinsa nimipalvelimia. Kuitenkin Google ottaa avoimien nimipalveluiden markkinasta lähes 69%. Neljällä suurimmalla on hallussaan lähes 92% avoimien resolverien markkinasta. Resolverimarkkina ei siis ole kovin keskittynyt, mutta avoimissa palvelimissa on keskittymisen merkkejä, joita operaattorien omien palveluiden kova käyttö laimentaa. Autoritatiivisissa palvelimissa AWS:llä on 35,7% osuus ja neljän kärki AWS, Cloudflare, Google, Akamai ottavat 57% osuuden. Markkina on kohtalaisen keskittynyt. Keskittymisen riskinä on tietysti monopolin ja kartellin kaltaiset tilanteet, mutta myös tietoturva-aspekti jos tietyllä haavoittuvuudella voi iskeä laajaan infran osaan. Ilmaiset nimipalvelut ovat markkinavirhe, koska kukaan ei maksa palvelusta. Toistaiseksi malli kuitenkin toimii.

USA:n uudet laajakaistakartat on saatu julkaistua ja tarkuudessa on tapahtunut pientä parannusta. LEO-satelliitit ovat uusi tulokas laajakaistamarkkinoilla ja niille pitäisi saada samat toimintamallit ja säännöt kuin muillekin tekniikoille. Internet Society herättelee näkemyksiä reilusta ja tasa-arvoisista pelisäännöistä. Satelliittioperaattoreilta pitäisi vaatia tietyt tekniset toiminnot ja yhteensopivuus, kuten maanpäällisissä verkoissa. Niiden myötä avautuisi mahdollisuus myös uusille tulokkaille. Ongelmana vaan voi olla, että satelliittibisnes on rahakasta touhua ja harvojen mahdollisuus. Jos avoimet internetin mallit saadaan käyttöön, voidaan satelliitit saada paremmin osaksi koko internetiä. Käyttäjien mukaan Starlink on lisänyt Ipv6:n käyttöön verkossaan.

Tapahtumat

Security Field Day 8 esitteli Fortinetin, Criblin, Hashin, Micronin ja Swimlanen tuotteita.

Denog14-videoissa käydään läpi operaattoriasioita. LINX117-videoissa kerrotaan yhdysliikennepisteen toimintaan liittyvistä asioista. Netldn#37-esityksissä käydään läpi odottamaton ipv6-matka ja Project Loon.

Grafanan ObservabilityCON2022-materiaalia pääsee katsomaan rekisteröitymällä. Yhteenveto uutuuksista on julkaistu blogina.

Kuukauden käyttäjäkokemus

Moni on varmaan korona-aikana tehnyt Pearson VUE -sertifikaattitestejä etänä kotoa tai toimistolta. Idea oli hyvä ja alkuun toteutuskin jotenkin siedettävä. Nopeasti käytännöt kuitenkin tiukentuivat ja testeistä tuli stressaavaa painajaista ja absurdia taidetta. Peruslähtökohta on se, että huoneessa ei saa olla mitään epäilyttävää, kartat ja kalenterit pois seiniltä, printterit tyhjäksi paperista, johdot irti monitoreista ja tekstilliset hiirimatot ja muut esineet mäkeen. Joku on keksinyt ripustaa lakanan seinälle peittämään tavaroita, itse naamioin tietokoneen ja lisälaitteet verhojen ja viherkasvien taakse piiloon. Epäilyttävät äänet ulkoa voivat tuhota suorituksen. Linnut voivat pomppia katolla tai lirkutella ikkunalaudalla, lumiaura tai roska-auto voi kolistella kadulla, lapset ja lemmikit ovat suorastaan varmoja kokeentappajia. Suomalainen ratkaisu on tehdä koe saunassa. Itsekseen ei saa puhua tai mumista, saati kosketella itseään. Katse ei saa harhailla, vaan tuijotus pitää pitää tiukasti ruudussa. Sisäänkirjautuminen on oma kokemuksensa asiakirjojen tarkistuksen ja koneen ohjelmien ja prosessien säätämisen kanssa. Koeohjelma saattaa hidastella ja itsellä kerran hiiri oli jumalattoman hidasliikkeinen ja käytännössä käyttökelvoton. Onneksi näppäimistöohjaus toimi. Hullut tilavalmistelut, kokeen tekijän pompotus ja kokeen aikana jatkuva paine pieneenkin virheeseen ja hylkäämiseen, ovat ajaneet monet tekemään testin virallisessa testikeskuksessa, jossa testin tekeminen on tosi rentoa ja vapauttavaa. Kunhan vaan niitä testikeskuksia ja vapaita aikoja löytyisi jostain.

Prince Philip, me, and the midlife crisis

Some time ago I watched Netflix series The Crown. In season 3 episode 7 “Moondust” Philips struggles with his midlife crisis after Apollo 11 space shuttle has landed on the moon. This scene hit me hard because there was something to strongly relate to on a personal level.

In this episode, one Sunday Philips is tired of his life and he’s going to challenge the church to find more productive doing than sitting and discussing with priests. In the discussion session, priests tell that now we know what is on the moon: nothing but dust and silence. Philip gets angry and condemns their views as nonsense. He preaches to the priest that action is what defines our lives, desire to achieve something.

Later Philip gets a chance to meet his idols, the astronauts. He thinks that the offered 15 minutes discussion is a too short time to cover the biggest achievement of mankind. He prepares thorough technical questions for astronauts. When the meeting starts, Philip thinks that these questions are not the ones he wants to get answered. He reflects on the disappointment of his life and wants to hear what astronauts thought on the moon. Astronauts behave like kids, are astonished, and don’t understand the question. They tell that they had a protocol to follow and there was no time to think.

Afterward, Philip talks to Elisabeth that he “expected astronauts to be giants, gods. In reality, they were just three little men, pale-faced, with colds. They were the right ones to do the job. But they totally lacked flair or imagination, originality or spontaneity. They were totally anticlimactic in person.”

Indeed! This immediately linked to my experience in the IT and networking industry. Like astronauts, many engineers are enthusiastic about hard technology and implementation details. Engineers like to configure the wildest configurations, try every nerd knob, and build the most complex setups, just to prove to themselves that you can. Action is the driving force. I have been there too, and I think this is a mandatory transient development phase for all engineers to grow. People also study and certify for vendor’s products and are usually very attached to their pet-vendor. But the more you have played in the networking field, you start to realize that every vendor and their products are eventually pretty much the same. If you understand principles and know what you are trying to achieve, a senior engineer should be doing well with any vendor’s products.

Many engineers are operators who follow predefined orders and protocols, be that company processes, rules, vendor design, best practices, old habits, or something else. They need instructions to start working, implementing the protocol, but they lack the vision of the whole system. This might be a safe, comfortable, and easy way to do the job without bothering the brain too much. We need operators and executors, and protocol is absolutely crucial in many industries and jobs. The problem with operator persons is that they do only what they are told to. In the IT industry management, business, and leaders can make use of that. Tasking engineers with various micro jobs and ever-changing priorities and goals lead to hustling around without any focus on bigger outcomes. 

Some people find it comfortable to work only when told what to do. Some people are very self-driving and can form their own plans and targets supporting a common goal. Self-driven work needs a good vision of what you should achieve. And this comes to architecture. The architect is the person who understands the bigger picture, how components make a system, but also combines business and other perspectives to technical solutions. Forming architecture needs creativity and a larger understanding of different aspects. And I would like to emphasize the business side because that’s what really matters. Technology only gets meaning when it is used for something, it fulfills the user’s needs. Technology is a servant and needs a master. When you grow to senior, you should become a master. In networking, and especially in security, we still need to convert the paradigm far more to business terms to succeed.

Now, in my midlife and mid-career point, it’s obvious that the meaning of professional life comes into question. I’m not disappointed with my career like Philip, but after decades in the networking industry, finding my place has been churning in my mind for recent years. Technology has lost some of its glory and I need more than just hard tech. I have tried to ask what to do in the future, where’s the meaning of work, and how can I find it. Soft skills, creativity, anticipation, and seeing the bigger picture are what I like to utilize. I have found that the understanding larger context of things is an attractive and interesting thing. I like to dig deeper into technology, business, and operational culture, their context, backgrounds, and stakes. Because, if you can understand technology, you can apply it to your use case and purposes in a proper way. Vendors and specific technologies become more and more irrelevant. Other things around count more, and they are also harder to harness.

Like Philip’s thoughts on astronauts, I regularly bump into similar shallow and straightforward executor people in the IT scene. People are narrow-sighted and push forward without seeing what happens around their bubble. People have no time to stop, slow down, and think. The action seems to drive the current world. I really enjoy it when I find someone open-minded to discuss larger perspectives and backgrounds in IT. Sometimes it’s just chitchatting, sometimes it gives new ideas and context to things. You start to see nothing is black and white but more grey. The more you know, the more you also know that you don’t know. There are always two sides to the story and choices to make. Understanding why things are the way they are gives me satisfaction because I’m curious by nature and want to find out the reasons. If you understand the bigger plan, it’s usually easier to move forward to design or implement things without limiting choices to one specific solution. Also understanding the rationale behind mindless decisions makes them somehow easier to accept. At the best, you can have a chance to influence the right place and the right stakeholders.

I think many senior engineers face this mid-career question, especially after working in the same workplace for a decade. Some don’t change and stay as they were, some need more radical changes and improvements. Today’s IT industry means the harder the pace, the crazier the work-life. It might be hard to find a place where interesting, meaningful, and well-organized work meet. For those who look for change, I can only suggest finding a wider view of network engineering outside the traditional scope. That could include tasks in business, marketing, service development, operational, project, or other roles. There also exists a lot of internal teamwork where senior engineers can have great influence to help an organization succeed. Eyvonne Sharp’s The work we want and Nick Scialli’s 10x engineering for the rest of us are excellent posts about that.

Back to Philip’s disappointments. They are mine too. Technology wasn’t everything, former heroes and idols collapsed, uncertainty stresses, work-life is in crisis, and expectations don’t fill up. What to do? I don’t have exact answers. Clear yourself what you really want and what makes you happy. Keep chasing that new role and also remember to be satisfied with what you already have. The perfect place is not going to find. I still have the desire to achieve something, but it’s now more on the personal life level. In my career, I want to do smart and useful things, not dumb. I’ll try to utilize my strengths, and find versatile tasks that I enjoy. These may be little, sometimes silly, things that give me satisfaction and hopefully something to other people too. That’s the best that I can have now.

[FI] Tietoliikennealan katsaus 2022-10

Ongelmat

Whatsappin palvelinongelma 25.10.2022 näkyi myös verkon puolella noin puolentoista tunnin ajan. Whatsappin internet-liikenne tippui selvästi normaalikäyrästä ja vastaavasti piikkasi ylöspäin palvelun palauduttua. Katkon ajan vaihtoehtoinen viestittely näkyi selvänä piikkinä tekstiviestien määrässä. Tosin skaalasta ei ole selvyyttä, joten pienikin muutos määrissä voi näyttää radikaalilta. Italialaiselta TIM-operaattorilta nähtiin outo purkaus, jossa syytettiin häiriön aiheuttaneen operaattorille kustannuksia ja liikennemäärän lisääntymistä, samalla laskien sen oman asiakaskokemuksen laatua. Whatsappin olisi ilmeisesti pitänyt informoida tilanteesta paremmin, jotta asiakkaat eivät olisi kääntyneet operaattorin puoleen ongelmatilanteessa. Tunteisiin taisi mennä.

Merikaapeleita on katkeillut epäilyttävän paljon viime aikoina. Zscaler raportoi Ranskassa Marseillen alueelta lähtevien kaapelien katkoista. Korjausporukka oli paikalla nopeasti, mutta poliisin todistusaineiston keräämistä piti odotella. Ongelmat korjattiin alle vuorokaudessa. Samoihin aikoihin Shetlandinsaarten kuitu katkesi sekä Skotlannin että Färsaarten suuntiin, jättäen saaren eristyksiin internetistä useammaksi päiväksi. Ongelmien aiheuttajaksi on arveltu kalastusaluksia. Vaikka kaksi yhtäaikaista katkoa on harvinainen tapaus, mikään ei tässä tapauksessa kuitenkaan viitannut sabotaasiin.

Ukrainassa yhteydet ovat katkeilleet sähkökatkojen vuoksi. Harkovassa liikenne tippui 80%:iin ja Lvivissä 60%:iin normaalista, Kievissä vähemmän. Suomessa media joutui palvelunestohyökkäysten kohteeksi. Almamedian lehtiä  ja Yle Areenaa pommitettiin hetkellisesti.

Etelä-Koreassa konesalin tulipalo aiheutti paikallisille internet-yhtiöille Naverille ja Kakaolle suuria ongelmia ja hankaloitti niihin luottavien kansalaisten toimintaa vuorokauden ajan. Pangyon konesalia Soulin ulkopuolella on kuvattu viimeisen teknologian ekosaliksi. Sen koko on 67000 neliömetriä. Palon sytyttyä sähköt katkaistiin turvallisuussyistä ja palo saatiin sammumaan noin kahdeksan tunnin jälkeen. Valvontakamerasta selvisi, että palo alkoi akun kipinästä. Automaattinen halogeenisammutus lauksesi.

Ranskassa operaattori Free on erikoistunut julkaisemaan tietoa verkkonsa ongelmista. Kuvista selviää miltä näyttää poltettu DSL-jakamo. Aika masentavan näköistä korjattavaa tuollainen sulanut puhelinkaapelispagetti.

Operaattorit ja 5G

Suomi on noussut entistä enemmän mobiilidatan käytön ykköseksi maailmassa. Data-SIM:t luovat 60% kaikesta liikenteestä, vaikka niiden osuus kaikista SIM:eistä on 20%. Keskimääräinen datankulutus per data-SIM on lähes 100 GB, kun puhelimissa se on vain 19 GB. Silti kiinteät liittymät ovat ottaneet johdon Suomessa niukalla 52%:n markkinaosuudella ohi mobiiliin.

Mitä mobiilidata tarkoittaa operaattorille rahassa? Esim. DNA:lla on 2,7 miljoonaa puhelinliittymää, joiden keskilaskutus on 17 euroa kuukaudessa. DNA saa siis liittymistä tuloa reilut 47 miljoonaa kuukaudessa. Mobiililiittymät ovat noin kaksi kolmasosaa yrityksen liikevaihdosta. Prepaid tuottaa paljon vähemmän ja niiden osuuskin on vain alle 10% liittymistä. Parhaiten tuottavat vanhat kiinteät puhelinliittymät, joita on jäljellä vielä 21000. Niistä saa 40 euroa kuukaudessa.

Operaattorilla kiinteät kulut muodostavat yleensä suurimman osan menoista ja investoinneista. Pieni operaattori tekee palvelua rakkaudesta lajiin ja joutuu elämään säästeliäästi. Isommat investoinnit tai äkilliset muutokset voivat heilauttaa taloutta kohtalokkaasti. Amerikan konsulttien mukaan minimi asiakasmäärä täysiveriselle operaattorille on 2000-3000 asiakasta. Suuruuden ekonomia alkaa purra kun asiakasmäärä saadaan nostettua 20000:een. Tällä skaalalla voi toteuttaa parasta operaattoripalvelua. Tietyn rajan jälkeen tehokkuus alkaa laskea, byrokratia hiipii sisään ja johto menettää kosketuksen todellisuuteen. Huonoina esimerkkeinä ovat yli 200000 asiakkaan jättioperaattorit. Koko ei kuitenkaan oli kuin yksi tekijä, toimintafilosofia ratkaisee. Ihan pienille operaattoreille neuvoksi kerrottakoon, että toiminta on paljon helpompaa yli 10000 asiakkaan kanssa.

Elisa alkaa poistaa 3G-verkkoa Hämeenlinnasta tämän vuoden aikana. Projekti etenee vaiheittain ja verkko ajetaan alas ensi vuoden loppuun mennessä.

Pilvinatiivi 5G ja verkon funktiot avataan Robin.io:n videolla. Se on hyvä teknologiakatsaus mitä verkko sisältää.

Boingo Wireless on ottanut ensimmäisenä TIP-jäsenenä avoimen Wifi6E-verkon kaupalliseen käyttöön. Openwifi on 2021 aloitettu avoimen koodin projekti , jolla erilaisia tukiasemarautoja voi käyttää samalla avoimella käyttöjärjestelmällä ja hallinnalla. Facebookin entinen insinööri aikoo rakentaa oman mobiiliverkon. Ukaman laitteilla voi jakaa oman kotiyhteyden LTE:nä muille käyttäjille. Peruspalikka on 799 dollarin Tower node, jolla voi lähettää signaalia kilometrin säteelle omalta katolta.

Suomen ja Cinian sinnikkäästi ajama arktinen kaapeli Euroopan ja Aasian välillä on taas aktivoitu Venäjän kanssa tapahtuneen takapakin jälkeen. Nyt Cinian, amerikkalaisen Far North Digitalin ja japanilaisen Arterian yhteisyritys alkaa haalia asiakkaita ja sijoituksia kaapelille, jonka uusi reitti kulkee luoteisväylää Grönlannin ja Kanadan ohi Japaniin. Hintalappu on erittäin kova 1,1 miljardia euroa ja kaapelin on suunnitelma valmistuvan 2026. Pääsuunnittelijaksi on valittu Nokian Alcatel Submarine Networks. Reitti on nyt 15% pidempi kuin koillisväylän kautta, mutta uuden reitin varrella on parempia rantautumispaikkoja ja enemmän mahdollisia asiakkaita. Asiantuntijat kuitenkin huomauttavat, että arktisen kaapelin ylläpito on vaikeaa jäätiköiden keskellä ja geopoliittisesti jännittyneellä alueella. Suomella tuntuu olevan päähänpinttymä, että kaapelin pää tekee meistä kansainvälisen liikenteen solmukohdan. Saa nähdä miten käy. EU on myös tukemassa hanketta ja haluaa hajauttaa Aasian kaapelireittejä ohi Suezin kanavan keskityspisteen. Arktinen kaapeli on alettu nähdä strategisena investointina ja se sopii välineeksi transatlanttiseen yhteistyöhön. Kaapeleista on tullut osa sotilaallista toimintaa ja se voi myös olla riski internet-infralle. EU:ssa kaapelit on otettu osaksi hybridiuhkien torjuntaa, jossa olennaisena osana on mm. laivaliikenteen satelliittivalvonta. Ja silloin myös Euroopan satelliittijärjestelmälle tulee isompi rooli puolustuksessa.

Laajakaistapuolella kuituhulluus jatkuu. Rahaa syydetään kuidun rakentamiseen, mutta riskinä on kuitenkin kulujen odottamaton kasvu ja rakentamisen viivästyminen. Kuitu nähdään ylivoimaisena tekniikkana, mutta kuidulla on kuitenkin joku elinikä noin 30 ja 100 vuoden välillä. Kaikki verkot pitää uusia joskus. Fyysisesti lasi vanhenee, samoin kuin kaapelin kuori. Huomaamattomat vauriot asennusvaiheessa voivat aiheuttaa ongelmia myöhemmin, varsinkin kuumuuden ja veden kanssa. Kuitu on kaikkein kallein ja työläin rakentaa. Hintaluokka on n. 25000 euroa/km. Pandemia näytti miten yhteystarve voi äkisti muuttua ja siihen ei kuiturakentamisen tahdilla vastata. Siksi muitakin yhteystapoja on hyvä harkita ja valita niistä kuhunkin kohteeseen ja käyttötarkoitukseen sopivin.

Omalla asuinalueella partioi nyt Valokuitunen lähes päivittäin käännyttämässä ihmisiä kuidun tilaajiksi. Asiakkaita on näköjään vaikea saada riittävästi. Elisa kuitenkin tuli ja nokitti halvimmalla tarjouksella. Rakennusaikataulu siirtyisi sen myötä  taas puoli vuotta eteenpäin. Malli on nyt selvinnyt: kuluttajan pitää liittyä ennakkotilaajaksi kaikille tarjoajille. Riittävän asiakasmäärän kerännyt toimija saa alueelle rakennusluvan ja asiakkaat. Muut ennakkotilaukset raukeavat lopulta kun rakennuspäätöstä ei tule. Kuluttajan kannalta vain on epämukavaa kun ei tiedä mitä saa ja millä hinnalla.

Starlinkin satelliittien käytöstä Ukrainassa nousi haloo kun Musk kertoi, ettei voi enää rahoittaa palvelua, jonka hinta on 400 miljoonaa dollaria vuodessa. Musk pyysi rahaa USA:n puolustusministeriöltä ja sanoo jo maksaneensa 70% parhaista 4500 dollarin kuukausiliittymähinnoista. Kieltämättä näyttää, että hyväntekijänä esiintynyt Musk on lypsänyt rahaa valtioilta ja joukkorajoituksesta. Muutamaa päivää myöhemmin Musk kuitenkin taipui ja heittäytyi marttyyriksi luvaten jatkaa rahoitusta. Ukrainaan on toimitettu 20000 terminaalia ja niitä on pyydetty vielä 8000 lisää. Starlink on ollut Ukrainalle tärkeä väline sodassa, mutta se kuitenkin jopa liian riippuvainen satelliittiyhteyksistä, koska niiden häiriöt ovat vaikeuttaneet joukkojen toimintaa “katastrofaalisesti”. Yhteyskatkot ovat olleet yleisiä varsinkin Venäjän haltuunottamilla alueilla. Ongelmat saattavat johtua siitä, että Starlink on yrittänyt estää Venäjää käyttämästä yhteyksiä. Ukraina on käyttänyt Starlinkiä lennokkien ohjaamiseen, tiedottamiseen ja joukkojen väliseen viestintään. Venäjä taas on uhonnut, että Starlinkistä ja sen provosoivasta käytöstä tulee sodan kohde.

Myös suomalainen Iceye on toimittanut kuvamateriaalia satelliiteista Ukrainan käyttöön. Aalto-yliopiston startupista on tullut valtioiden turvallisuusteknologian edelläkävijä (HS-maksumuurin takana). Puhelimissa toimivalla Eppo-sovelluksella ukrainalaiset voivat raportoida lentävistä ohjuksista tai droneista armeijalle ja näin auttaa ilmapuolustuksessa. Loon-ilmapallonetin tekniikkaa ja toimintaa esitellään perusteellisesti Micah Lernerin blogissa.

Starlinkin uusi lentokonenetti Aviation on kehitysvaiheessa ja toimitukset alkavat ensi vuonna. Rahoittaakseen Starlinkiä Musk saattaa irrottaa sen Spacex:stä omaksi yhtiökseen ja tehdä listautumisannin. Kasvun myötä liikevaihdon ennustettavuus paranee ja pääoman kerääminen on luonteva seuraava askel. Spacex:stä haetaan apua myös avaruusteleskooppi Hubblen laskevan kiertoradan korjaamiseen. Hubble on kuvannut avaruutta jo 32 vuotta, mutta sen rata madaltuu jatkuvasti. Spacex:än Dragon-kapseli voisi työntää Hubblea ylös ja astronautit voisivat myös huoltaa teleskoopin laitteita. Näin saataisiin Hubblelle 20-30 vuotta lisää elinaikaa.

Nokian strategia Lundmarkin johtamana näyttää toimivan ja se on nyt tasavertainen Ericssonin kanssa. Panostus yritysverkkoihin on tuonut 22% kasvun liikevaihtoon ja 30 uutta asiakasta tällä kvartterilla. Merkittävää menestystä on tullut Intiassa. Kilpailukyky on parantunut ja toimitusketjun ongelmat ovat helpottaneet, mutta kannattavuus jäi tavoitteesta. Heikko kohta on pilvi – ja verkkopalvelut, joissa on menossa uudistusten ja isojen investointien kausi. Sen vuoksi kannattavuus on heikko. Talouden näkymät operaattoreilla voivat kuitenkin vähentää investointeja, mikä näkyy laitevalmistajien tuloksessa.

Sähkön hinta painaa erityisesti suurtehoisissa radion pitkäaaltolähetyksissä. RTL Luxembourg on lopettamassa LW-lähetyksen vuoden lopussa ja säästää sillä 6000 MWh vuodessa. AM-masto toimii maasta eristettynä kokonaisvärähtelijänä, joka luo ympärilleen kuolleen pisteen. Siksi operaattorit ovat välttäneet näitä mastoja ja niiden ympäristöä. Käyttämättä jääneille ja hyljeksityille AM-mastoille voisi kuitenkin löytyä käyttöä mobiiliverkossa, jos maston ominaisuuksia pystytään hyödyntämään niin, että antennit saadaa eristettyä maasta samalla AM-taajuudella.

Telia syyttää huonosta tuloksestaan kallistuvaa energiaa. Kustannusten ennustetaan nousevan 900 miljoonaa kruunua eli 600 miljoonaa ennakoitua enemmän, kuin kolme kuukautta sitten osattiin ennakoida. Melko huonoa ennustamista. Operaattorit ovat suojanneet sähkön hinnan tälle vuodelle lähes täysin, joten hintojen nousun ei pitäisi nyt aiheuttaa ongelmia juuri nyt. Tilanne voi olla toinen pidemmällä tähtäimellä. Vodafonen tilaston mukaan energiankulutus ei nouse liikennemäärän kasvaessa, vaan pysyy tasaisena. Tehokkuuden lisääntyessä tietysti suhteellinen energiankulutus per bitti laskee.

Pilvi ja konesali

Sähkön hinta nostaa myös pilvipalveluiden ja konesalipalveluiden hintoja jopa 30%:lla. Euroopassa hintojen nousu on suurempaa kuin USA:ssa. Pilvi-investoinnit ovat IT-alan kaikkien aikojen suurin ilmiö, joka vain jatkaa kasvuaan. Julkipilven kärkiseitsikko on investoinut tänä vuonna 140 miljardia dollaria pilvialustoihin. Pilvisiirtymä alkoi halvan rahan aikana, mutta nyt tilanne muuttuu. Yrityksissä paine kustannussäästöihin pilven osalta kasvaa. Wancloudsin tutkimuksen mukaan 81% johdosta ohjaa säästämään pilvikustannuksissa. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Pilviasiakkaat on vahvasti lukittu valittuun pilveen ja osaajiin, näkyvyys ja hallintavälineet eivät riitä ja hajautunut hybridi- ja monipilvi ei helpota asiaa.

Pilvijättien tulokset on koottu kivasti puroista joeksi App Economy Insightsin tekemissä kuvissa. Google yllätti suurimmalla 38% liikevaihdon kasvulla. Azurella ja AWS:llä on pienoista kasvun laskua nyt alle 30% lukemilla. Markkinaosuudet ovat pysyneet samoina eli AWS johtaa 34% osuudella. Microsoftin ennusteista herää kysymys miten yritysmarkkina voi. Googlen mukaan pitkäaikaset trendit pilvisiirtymässä ovat nyt entistä tärkeämmässä asemassa kun maailmatilanne on epävarma. Kasvun hidastuminen on väistämätöntä, mutta silti pilvijättiläiset jatkavat konesalien laajentamista. Erityisesti Meta panostaa investointeihin tekoälysovelluksiansa varten. Intel ei kuitenkaan niistä hyödy, vaan Nvidia ja AMD ovat ottaneet nyt 50% osuuden prosessorimyynnistä.

Teknoedelläkävijät luopuvat julkipilvestä, mutta silloin usein puhutaan IaaS- ja PaaS-palveluista. Modernit sovellukset olisi pitänyt jo siirtää serverless-funktioille, eikä pyörittää virtuaalikoneiden päällä. Konesalin ja pilven infrainvestointi on vain noin 20% kaikista kuluista. Suurin osa tulee mm. tiloista, sähköstä, työstä ja osaamisesta, joita voi olla vaikea arvioida. Simon Wardleyn kuva pilvimalleista esittää miten niillä ratsastetaan.

Charles Rosenbauer esittää ennustuksia tietokoneiden tulevaisuuteen. Mooren laki on uhannut päättyä jo pitkään, mutta kehitys jatkuu aina vaan. Mutta nopeasti se johtaa entistä kummallisempaan rautaan. CPU:t nopeutuvat vielä pitkään, mutta jatkossa tutut arkkitehtuurit x86, ARM ja RISC-V hylätään. Kvanttilaskenta inspiroi perinteistä laskentaa. Laskennassa vaikuttavat myös Amdahlin ja Gustafsonin lait. Kvanttilaskennassa, kuten supertietokoneissakin, softalla on väliä. Siksi kvanttikoneille pitää rakentaa sovelluskehitysrajapinnat, kuten Intel on tehnyt.

Intel on julkaissut yhdessä Googlen kanssa uuden Mount Evans E2000 DPU/IPU:n. E2000 tekee verkkoliikenteen paketoinnin CPU:n puolesta ja tuo tietoturvaa jaettuihin CPU:ihin. Yhteiskehityksen tuotosta Intel voi kuitenkin myydä muillekin asiakkaille. Kortti on esittelyssä Serve The Homella.

AWS:llä on kattava lista käytännön oppaita eri palveluiden käyttöön. John Savillin Azure-opasvideot on mainittu ennenkin.

Google avaa ensi vuonna ensimmäisen konesalin Japaniin, joka on ollut sen ensimmäinen Amerikan ulkopuolinen toimisto jo yli kymmenen vuoden ajan. Chiba Datacenter on osa 730 miljoonan dollarin investointia ja se liittyy Topaz-merikaapeliin. Suomessa Ficolon konesalit vaihtavat nimeä Verne Global -brändiksi.

Equinix lopettaa muiden kuin yksimuotokuitujen käytön ristikytkennöissään 2024 maaliskuuhun mennessä. Eipä tämän vaikutus ole kovin suuri, muuten kuin ehkä konesalikampuksen sisäisissä kytkennöissä, jos niissäkään. Siirtymäaika on ainakin pitkä.

Konesalien sähkönkulutus on luokkaa 1-5% maailman sähköstä. 2030 osuus olisi kasvunut 3-13%:iin. EU:ta kiinnostaa nyt digitaalisen teollisuuden energian ja veden kulutus. Metan ja muiden jättien konesaliprojekteja on torpattu Euroopassa ja EU suunnittelee nyt energiamerkkiä konesaleille. Ongelmat kärjistyvät kun lämpötilat nousevat ja vedenpinta laskee. Tänä kesänä nähtiin ensi kertaa konesalien suunnitteluarvojen ylitys ja sen myötä on siirrytty tuntemattomille vesille. Jokainen lisäaste lämmössä tarkoittaa 10-15% kapasiteetin menetystä.

Kyberturvallisuus

Tietoturva Ry on jakanut vuoden tietoturvatunnustukset, joista nostetaan jalustalle Traficomin ja operaattorien yhteistyö, Generation Z Hack Challenge, Women4Cyber Finland, kansalaisten kiinnostus maanpuolustusvalmiuden kehittämiseen, asiantuntojoiden jakama tilannetieto ja Flubot-ryhmän alasajo. Vuoden tietoturvapalvelu on JAMK:n kehittämä kyberturvallisuuden harjoitusympäristö (RGCE).

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa kyberturvan maistereita ensi keväänä. Painotus on teknisessä osaamisessa eli järjestelmien, ohjelmistojen ja laitteiden suunnittelussa, kehittämisessä, testaamisessa ja arvioimisessa. Koulutus sisältää kuitenkin myös laajojen ja monimutkaisten järjestelmien tutkimista ihmisten ja prosessien näkökulmasta.

Protocol-media on julkaissut Securing Enterprise -otsikon alla sarjan artikkeleita yritystietoturvaan. Peter Welcher vertailee blogissaan zero trustin vaatimaa pääsynhallintaa verkossa ja päätelaitteessa. Näkyvyys IT-ympäristöön johtaa joka tapauksessa parempaa turvallisuuteen, toteavat tutkimukset. Verkko ja tietoturva pitää saada yhteisiin työkaluihin ja siinä perustyökalut, kuten DDI, ovat paikallaan. DDI-tuotteen metatietoja kannattaa myös hyödyntää. Tämän päivän pirstaloitunut kokonaisuus ei ole enää hallittavissa manuaalisesti, vaan siihen tarvitaan automaatiota. Ja automaatio on välttämättömyys myös valvonnassa ja havainnoinnissa.

Nato-hakemuksen jälkeen Suomeen kohdistuvat hyökkäykset ovat lisääntyneet. Määrä on tuplaantunut viime vuodesta, mikä tarkoittaa 1324 hyökkäystä viikottain. Koulutussektori kerää yli kaksinkertaisen määrän hyökkäyksiä muihin toimialoihin verrattuna. Kiristyshaittaohjelmilla isketään nyt erityisesti terveydenhuoltoon.

Ukraina on tehnyt kybertaistelussa yhteistyötä jo pitkään USA:n, Viron ja Microsoftin kanssa. Harjoittelua on saatu vuosien mittaan ja siksi se selviää nyt yllättävän hyvin kybersodassa. Tosin Venäjäkään ei ole ollut parhaassa iskussa ja toiminta on ollut vaisua. Vaikuttavin isku on ollut KA-SAT-häirintä, vaikka sekään ei tainnut ihan täydellisesti onnistua. Venäjän iskut USA:n vaaleihin ja Ukrainaan 2015 olivat virhe, koska se johti monissa valtioissa ja organisaatioissa mittaviin kyberturvaparannuksiin. USA lähetti jo 2015 tiikeritiimejä Puolaan tukemaan kybersotaa. Ukraina on mm. siirtänyt palveluita pilveen ja muihin maihin, jolloin Venäjällä on korkeampi kynnys hyökätä palveluihin.

Microsoftin tuotteilla on vahva rooli Ukrainassa ja yleensä muutenkin IT-järjestelmiä rakentavilla yrityksillä on luonteva osa kyberturvallisuuden varmistamisessa. Näyttää, että yritykset ovat nyt näkyvästi mukana rakentamassa valtiollista tietoturvaa, mutta valtioiden pitää myös muistaa, että yritysten palveluilla on hinta ja kaikkia kuluja ei voi sysätä yritysten harteille. Valtioiden puolesta taistelevat myös hakkeriryhmät.

Jatkuvaa haavoittuvuusvirtaa tuottaa In The Wildin haavoittuvuusfiidi. Pahoja haavoittuvuuksia on ollut taas liikkeellä. Fortinetin tuotteissa autentikoinnin ohituksella pääsee suosittamaan komentojaOpenssl-kirjastossa ollut puskuriylivuotohaavoittuvuus on korjattu. IOS16 näyttää kommunikoivan Applen omiin palveluihin ohi VPN-tunnelin ja se vuotaa myös DNS-kyselyt. Samanlainen ominaisuus on Androidissa. Saksan BSI on kuitenkin sertifioinut IOS:n ja sen natiivit sovellukset tietoturvallisiksi korotetun tason tiedonkäsittelyyn. Avoimen koodin Zeekurity NDR on nyt osa Windowsin Defenderiä.

Hashicorp Cloudiin on lisätty Boundary-tuote, jolla ZTNA-toiminnot saa käyttöön helposti monipilven kanssa. Ilmainen projektiluonteinen mysocket.io on nyt muuttunut Border0-yritykseksi, joka tarjoaa kitkattoman ja turvallisen pääsyn infraan etänä.

Saksalainen kyberturvatalo Protelion kyntää kriisissä kun selvisi, että se on ex-KGB-agentin perustama. Huhujen mukaan yrityksen skannaustuotteella olisi ollut mahdollisuus välittää käyttäjäorganisaation tiedot suoraan Venäjälle ja antaa pääsy verkkoon.

Vaikka SSH on hyvin salattu protokolla, sessiota voi kuitenkin vakoilla hallussa olevalla hostilla strace– ja script-sovelluksilla tai EBPF:ää väärinkäyttämällä.

Tekniikka ja operointi

Aloituslainaus Marinanne Bellottin kirjasta Kill It with Fire: Manage Aging Computer Systems (and Future Proof Modern Ones): “rakennamme tietokonejärjestelmät samalla tavalla kuin kaupungit: ajan mittaan, suunnittelematta ja raunioiden päälle”.

Teknistä velkaa kertyy, vaikka miten yrittäisi estää. Googlella oli sanonta “juosta paikallaan”, jolla tarkoitettiin sitä kun kaikki kapasiteetti menee riippuvuuksien päivittämiseen ja kehitystä ei päästä tekemään ollenkaan. Velkaa voi yrittää korjata migraatioilla, jotka taas vaativat yhteisiä ponnistuksia eri osapuolten kesken. Migraation tekemiseen on tarjolla kaava, jossa ensin poistetaan riskit suunnitteludokumentilla ja sen katselmoinnilla. Sen jälkeen mahdollistetaan muutos työkaluilla ja ohjeilla. Lopuksi finalisoidaan muutos poistamalla vanha järjestelmä käytöstä.

Historian oppitunnilla on tänään Ethernet-enkapsulointi ja sen monet versiot. Historiallista TCP:tä haastetaan jatkuvasti ja QUIC tuntuu olevan moneen sovellukseen ratkaisu. Roku kehitti omaan videokäyttöön paremmin toimivaa siirtoprotokollaa, jolla uudelleenlähetyksien käisttelyä ja luotettavuutta saatiin parannettua. QUIC:n etuna on tehokkuuden lisäksi käyttöjärjestelmäriippumattomuus, jolloin sitä voidaan tuunata suoraan sovelluksessa ja päätelaitteissa.

Klassinen ISC DHCP Server on ajettu EOL-tilaan ja viimeiset päivitysversiot on pukattu ulos. Suositus on tainnut olla jo pitkään siirtyä Kea Serveriin. IETF määrittelee nyt NTPv5:sta ja siihen liittyviä toimintoja.

Tracketpacer koosti mainion listan mitä on käytännön laiteasennnus ja kaapelointi. Sormet verille, selkä kipeäksi ja hermot kireälle. Siinä unohtuu haaveet kaapelipornosta. Onneksi asennukseen löytyy apua mm. kokemuksesta, varautumisesta, näppäristä työkaluista ja tarvikkeista.

Pete Lumbiksen tarina TAC-keikasta taas kuvaa mitä valmistajan tukiprosessin taustalla tapahtuu. Asiakkaalla oli hankala satunainen ongelma. Labrassa reittiohjelmointiin liittyvä ongelma saatiin toistettua ja kohdistettua laitteen CPU:hun. Mutta kun asia vietiin kehitystiimille, viesti oli että CPU tekee tehtävänsä kuten pitää. Alustatiimi vahvisti, että CPU laskee, mutta se ei selitä pakettihäviöitä. Selvisi, että softa ja rauta eivät toimineet synkassa, siksi osa ping-testeistä toimi jo ohjelmoiduille reiteille, osa ei. Kuinka pitkä katko reittimuutoksesta siis tulee? No se riippuu reittien määrästä ja järjestyksestä, alla olevasta raudasta ja softan suorituskyvystä. Ja mikä oli lopputulos? Klassinen kommentti: “odotettua käytöstä”.

Ciscon Nexus 9300 -kytkimiin on eksynyt 2020 loppupuolella viallisia DIMM-muisteja, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia laitteen toimintaan. Cisco on käynnistänyt vaihto-ohjelman.

VXLAN-verkossa pakettikoko saattaa aiheuttaa kinkkisiä ongelmia, koska lähtöpään VTEP:llä ei ole mitään keinoa kertoa lähettäjälle mikä on suurin sallittu koko. VXLAN aiheuttaa 50 B lisää paketin päälle ja RFC:n mukaan VTEP ei saa fragmentoida pakettia. Niinpä liian isot paketit tippuvat hiljaisesti matkalla, laskurit saattavat kertoa asian, tai sitten ei. Isoissa IXP:eissä BUM-liikenteen taustamelu on valtavaa, ja sen levitystä ympäri verkon pyritään minimoimaan kehittyneemmällä verkkotekniikalla. DE-CIX on ottamassa käyttöön ensimmäisenä IXP:nä EVPN-MPLS -peering lanin. Lisäksi mukaan laitetaan ehkä hieman vanhahtava RSVP-TE, jolla voidaan tehdä liikennesuunnittelua.

Sonic-käyttöjärjestelmän ympärille on syntynyt uusi startup Hedgehog, joka tuli nyt julkisuuteen. Tavoitteena on olla verkon Redhat eli avoimen koodin kaupallistaja. Tarkoitus on tuoda Sonic massoille lisäämällä sille paremmat hallintatyökalut ja helpottamalla sen käyttöä myös yrityksissä. Sonic pyörii nyt yli 100 eri kytkinmallilla ja yhteisössä on 850 jäsentä. Hedgehogin takana ovat ex-ciscolaiset Marc Austin ja Mike Dvorkin, sekä ex-apstra/cumuluslainen Josh Saul.  Dvorkin tunnetaan Ciscon ACI-stragian arkkitehtina. Aiemmin avoimia verkkoja on vaivannut pettymykset, mutta nyt Hedgehogilla on selkeä näkemys liiketoimintastrategiasta: mahdollisimman paljon avointa koodia jakoon, helppo käyttöönotto ja päälle kaupalliset hallinta- ja automatisointituotteet. Sonicin mahdollisuutena yrityspuolella nähdään pilven kotiuttaminen ja vaikeammat työkuormat, joita pitää ajaa omassa infrassa. Sonic perustuu pilvimaailmaan, jossa toimitaan eri tavalla kuin perinteisessä verkossa. Siksi on kiinnostavaa kuulla “uuden verkon” periaatteet: sovellus määritellään YAML-tiedostoina ja verkko muodostuu sen mukaan. Sovellukset siirtyvät enemmän Kubernetesin päälle ja siten myös enemmän puhtaaseen L3-verkkoon. Hinnoittelumalli perustuu klusterien nodejen määrään, ei kytkinten määrään tai ominaisuuksiin. Myynti tapahtuu nyt pilviarkkitehdeille, ei perinteisille verkkokavereille. Hedgehog on testausvaiheessa ja automaatiotuote on tulossa ulos ensivuoden alussa.

Marvell on hyödyntänyt Sonicia tallennusverkkoratkaisussaan. EBOF-käytössä suorituskykyä on saatu parannettua vaihtamalla CPU, RAM ja Smartnic Ethernet-kytkimeksi. Sonic toimii myös ARM:lla, joten sitä voi käyttää halvemman luokan sulautetuissa laitteissakin. Ja tietysti myös DPU/IPU/Smartniceillä. Sonicilla saa laajemman telemetrian ja näkyvyyden palvelunlaatuun ja vianselvitystä helpottamaan. Ebayn Isaac Aldrin esittelee omia kokemuksia Sonicista yritysverkossa. Kokemus on ollut pääasiassa hyvä, mutta teeseitse-henkeä ja yhteisön tukea näissä hommissa vaaditaan.

IETF on saanut määriteltyä viiden vuoden jälkeen Intent-based Networkingin konseptit ja termit. Ne löytyvät nyt RFC9315:sta.

Marvell on pukannut tuotekehityksestä ulos 400/800G-AEC-kaapelit. PAM4-modulaatiota käyttäen aktiivikuparikaapelilla päästään muutaman metrin pituuksiin kustannustehokkaasti. Käyttökohde on palvelinkytkennöissä.

BGP:stä ja reititysongelmista on tullut yhteiskunnallinen asia. Nyt jopa OECD on julkaissut selvityksen BGP-häiriöistä ja reitityksen suojaamisesta. Ongelma on tuttu, kuten myös välineet sen hoitamiseen: reittien oikeellisuuden varmistusta ja suodatusta. Ongelma vaan on se miten saada kaikki mukaan, koska internetissä yksin ei pysty koko ketjua suojaamaan. Myös täysin uudenlainen akateeminen kehitelmä SCION on nostettu esiin, mutta se tuskin tulee ratkaisemaan mitään. ASPA taas on vaihtoehtoinen RPKI:n päällä toimiva AS-polun autorisointiobjekti, jota operaattorit voisivat käyttää reittimainostuksissaan.

RPKI:n julistaminen rikkinäiseksi on herättänyt närää internet-yhteisössä. Töitä on tehty asian eteen ja RPKI:n 40% kattavuus on kuitenkin kohtalaisen hyvä. Salliva “fail open” -toimintamalli takaa toimivuuden siirtymäaikana. Pääosa internetin liikenteestä suuntautuu kuitenkin RPKI-valid -reitteihin. Reittimainostuksen toteaminen RPKI-invalidiksi leikkaa mainostukset puoleen, joten vaikutus on merkittävä. Job Sniders ja Doug Madory avaavat blogissan miten RPKI-validointi vaikuttaa reittien leviämiseen ja Madory vielä havainnollistaa asiaa lisää. Vaikka BGPsec on ollut paperilla jo pitkään, se on toteutukseltaan vielä tuore ja vasta tulossa käyttöön seuraavien vuosien aikana. Ciscon BGP Zero to Hero osa 8 esittelee perus suodatusmenetelmiä Cisco-laitteilla.

BGP:ssä AS-polun pituus on yksi bugeja triggeröivä ominaisuus. Quaggassa 500 AS-prependiä aiheutti virhetoimintoja, mutta bugi korjaantui 1.2.4-versiossa. BGP:n historiassa RFC1105:ssa määriteltiin, että saman AS:n sisällä reitittimillä pitää olla yhteinen näkemys reiteistä. Toteutustapa jätettiin auki. Ensin BGP reititit redisdtribuutattiin IGP:hen, jotta kaksi protokollaa toimivat synkassa. Oikeastaan IBGP:tä ei silloin tarvittu ollenkaan jos reitit redistribuutattiin molempiin suuntiin BGP:n ja IGP:n välillä. Tämä ei ollut kovin toimiva ratkaisu ja vaihtoehtoinen tapa oli IGBP full mesh -peeraus kaikkien reititinten kesken. Isommalla reititinmäärällä sekin oli huonosti skaalautuva malli. 1996 esiteltiin route-reflector ja confederation. Confederation oli todella kömpelö ja huonosti mukautuva ratkaisu, jota harva ikinä käytti. Route-reflector jäi elämään ainoana toimivana ratkaisuna. Tosin nyt EVPN:n myötä mukaan luupinestoon on tulossa myös D-PATH -attribuutti, joka toimii kuitenkin minkä tahansa osoiteperheen kanssa.

Työkalupuolella Packetvis on RPKI:n reaaliaikamonitori, jolla voi valvoa BGP- ja RPKI-tapahtumia. Netboxin forkki ja kilpailija Nautobot sisältää nyt useita malleja BGP:n dokumentointiin ja seurantaan. Ranskalaisoperaattori Freen kehittämä flow-keräin ja visusualisointityökalu Akvorado tulee kilpailemaan avoimen koodin markkinoille perinteisen pmacct:n rinnalle. Wiresharkista on julkaistu 4.0.0-versio. Näyttöfilttereissä voi käyttää emojeita. Erilaisia verkkopalveluita saa palveluna pilvestä yhä enemmän. RADIUSaaS tarjoaa radiusta ja Netyce Network Compliance as a Service -palvelua. Jos palvein- ja konfiguraatioautomatisointi kiinnostaa, Ansible for Devops -kirjaa voi nyt ladata ilmaisesksi.

Yritykset ja tuotteet

Greg Ferro keskustelee quiet quitting -ilmiöstä ja hääräämiskulttuurista Packet Pushersin Heavy Strategy -podcastissa. Resursseja kybertyönhakuun löytyy Offensive Securityn Twitter-ketjusta, jossa vinkataan CV:n laadintaan, haastatteluun valmistautumiseen ja muuhun orientoitumiseen. CV:n rakentamiseen löytyy netistä ilmaisia työkaluja.

Saksalainen rahasto panostaa digitaalisen infrastruktuurin teknisen suvereniteetin rakentamiseen avoimen koodin ympärille. Pilottirahoitukseen ovat päässeet mm. Openssh, Openpgp, Curl, Wireguard ja Openbgpd.

25G-verkkokorttien toimitusmäärät ovat ylittäneet 10G-korttien määrän. 25G-korttien myynnin kasvu on ollut kovaa 60%:n vuosikasvulukemilla. Palvelinpuolella 50G ja 100G ovat myös nousussa ja siksipä 25G:n kasvuluvut tuntuvat vieläkin vaikuttavimmilta. Vastaavasti kytkinpuolella 25G-portit ovat ohittaneet 10G-portit toimitusmäärissä. Tosin yleensä konesalikytkimissä portti tukee molempia nopeuksia.

Tietoturvayhtiö Crowdstrike haluaa laajentaa tonttiaan IT-kentällä. Yhtiön tuotteen pohjana on pilvinatiivi sovellusalusta, johon voi helposti lisätä ominaisuuksia. Tällä ratkaisulla Crowstrikestä voi tulla ensimmäinen täysin integroitu sovellusalusta kyberalalla. Integroitu ratkaisu tehostaa toimintaa sekä yhtiön että päätelaiteagentin päässä. Nyt kasvava alue on tiedon havainnointimoduli, joka perustuu Humiolta ostettuun tuotteeseen. Havainnointia voidaan tehdä laajemmin kaikentyyppiseen IT-dataan ja toiminnot eivät rajoitu vain tietoturvaan. Kiva nähdä, että alalla aletaan nyt tajuta tietoturvan olevan tiedonsaanti- ja käsittelyongelma, ja että koko IT-kenttä linkittyy tietoturvallisuuteen ihan perustasolta asti. Crowdstriken toinen panostuskohde voi olla sovellusturva, jota asiakkaat kaipaavat. Crowdstrikella ei  kuitenkaan ole haluja lähteä verkon puolelle tekemään tietoturvaa, vaan se keskittyy päätelaitteisiin ja työkuormiin.

Fortinet on yhdistänyt pilvi-SSE:n palomuureihin integroiduksi ratkaisuksi ja markkinoi itseään ainoana tällaisen yhden kokonaisuuden tarjoajana. Uutta on pääsy yksityisverkkoon FortiSASE:n, SD-WANin ja ZTNA:n avulla. Lisäksi FortiSASE:n SaaS-palveluiden käytön valvontaa ja kontrollointia on laajennettu.

Loihde osti pilviyhtiö Onregon ja vahvistaa sillä digiprojektien ja pilvitietoturvan kehittämisvoimaa. BLC ja OP:n rahasto investoivat Itä-Suomen elinvoimaisuuteen rakentamalla valokuituverkkoa 80 miljoonalla eurolla. Alueella on keskimäärin huonompi tilanne nopeiden verkkoyhteyksien saatavuudessa, kuin muualla Suomessa.

Juniper yllätti hyvällä tuloksella Q3:lla. Toimitusketjun ongelmat helpottavat ja kysyntä on kovaa varsinkin tietoturvapuolella. Panostus pilveen ja tietoturvaan on tuottanut hedelmää. Myös pilvikonesalien puolella on mennyt hyvin ja pilvijättien viisikko on ostanut tavaraa innokkaasti. App Economy Insightsin tulosvisualisoinneista löytyy teknoyhtiöitä, esimerkkinä Cloudflare, Arista ja Crowdstrike. Ennätyksellisen hyvin meni Aristallakin.

Internet

Internetin rakennetta voi analysoida ja kuvata sosiopoliittisesti. Louise Drulhe rakentaa 15 hypoteesin kautta kuvaa internetin sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista ongelmista ja suhteista.

Amerikan internet-rekisterin ARIN:n historia juontaa juurensa 1960-luvulle ARPANET:n aikohin. Vasta 1992 hallinnon verkko ja kaupallinen internet päätettiin erottaa ja ARIN perustettiin. Euroopassa RIPE perustettiin 1989. ARIN 50 -konferenssi kokosi pitkästä aikaa alan ihmiset Hollywoodiin.

Nettineutraliteettikeskustelu velloo ja jakaa osapuolia. Operaattorien etujärjestön ETNO:n vetoomuskirjeen allekirjoittivat 16 jäsentä, loput kymmenen eivät. Elisa ei ollut tukemassa vetoomusta. EU:n riippumaton sääntelyelin BEREC sanoo, että teknojäteillä ei ole mitään syytä maksaa operaattorien pyytämää 40 miljardin euron vuosilaskua. EU komissaari Thierry Breton kuiten ajaa toista linjaa entisenä France Telecomin pääjohtajana. Historia toistaa itseään. Tällainen episodi nähtiin myös kymmenen vuotta sitten. Traficom on laatinut verkkoneutraliteetin vuosiraportin. Traficomin tehtävänä on valvoa tasapuolisuuden toteutumista Suomessa ja suuntaviivat tulevat EU:n BEREC:ltä.

Myös Intiassa Bharti Airtel vaati kymmenen vuotta sitten Youtube-liikenteestä maksua. Anurag Bhatia selvittää miten OTT-liikenne ja maksullinen peeraus toimii. Niin kuin on moneen kertaan todettu, OTT-liikenne suuntautuu operaattorien maksaville asiakkaille. Sisällöntuottajat optimoivat jakelun CDN-välityspalvelimilla ja peerauksilla operaattorien kanssa. Maksullinen peeraus on jo todellisuutta sisällöntuottajien ja operaattorien välillä. Lopulta kuitenkin käyttäjä aina maksaa palvelusta.

Etelä-Korean parlamentissa verkkomaksulaista on käyty kovaa kiistelyä. Laki kuitenkin on vielä kaukana toteutumisesta. Koreassakin tajutaan, että sisältöjen verkkomaksut saattavat hankaloittaa kotimaista sisällöntuotantoa parin kotimaisen operaattorin suojelemiseksi.

EU on huolissaan Carrier-Grade NAT:n vaikutuksista verkkorikollisuuden selvittämisessä. CGN:llä saman ip-osoitteen taakse natataan suuri joukko käyttäjiä. 90% mobiiliverkoista ja 50% kiinteistä käyttää CGN:ää. Työryhmä on sitä mieltä, että rikostutkimus on epäonnistunut CGN:n käytön takia, koska ip-osoitteita ei ole pystytty tarpeeksi hyvin yhdistämään käyttäjiin. Ratkaisuksi esitetään yhteistä sitoutumista CGN:n käytön vähentämiseen, lähdeporttien lokitukseen tai ipv6:n käyttöönottoon. Rikostutkimuksen kannalta ip-osoitteiden käyttö ainoana identifioivana tekijänä tuntuu päättömältä. Sama kuin tietoturvassa luotetaan pelkkään ip-osoitteeseen. Ehkä olisi aika päästä sovellustasolle tai löytyää käyttäjä jollain muulla tavoin. Käyttäjän tunnistaminen ei ole verkon tai verkkoprotokollan tehtävä.

Internetin energiankulutusta selvitetään ja kulutuksen vähentämiseen etsitään ratkaisuja. Apnicin blogissa listataan IETF:n saavutuksia tällä saralla. Mielenkiintoinen konsepti on energiaohjautuvat ohjauskerrokset. Jo 2013 aloitettu ideointi on nyt neljännellä kierroksella. Tavoitteena on ohjata verkon  toimintaa energiankulutuksen optimoimiseksi esim. kapasiteettia vähentämällä, venyttämällä reittejä pidemmille ja kustannustehokkaammille reiteille, poistamalla rinnakkaisia varareittejä käytöstä ja laittamalla linkkejä lyhyeksi ajaksi mikrouneen.

Tapahtumat

RIPE85:ssa ja ARIN50:ssä käsiteltiin internet-asioita.

Open Compute Projectin vuosikokoontumisen OCP Global Summitin videoilla puhutaan palvelin- ja konesaliasioista.

Kuukauden valeuutinen

Varo internetin itseoppineita wannabe-tuutoreita. Harsha Vardhan opasti netissä ip-osoitteen saloihin: osoitteen ensimmäinen oktetti kuvaa maata, toinen osavaltiota, kolmas ISP:tä ja neljäs laitetta.  Tieto oli kuulemma peräisin intialaisen firman videolta ja Harsha oli itse vasta aloittelija vailla parempaa tietoa. Näin se harmitonkin väärä tieto lähtee leviämään. Harsha kuitenkin kiitti oikaisusta, myönsi olevansa väärässä ja poisti postauksensa. Välillä tuntuu, että somen verkkoyhteisö voi olla aika julma ja tuomitseva, tai ainakin kovasanainen, tai ainakin jotkut persoonat.

[FI] Tietoliikennealan katsaus 2022-09

Ongelmat

Kalifornian helle sulatti Twitterin konesalin Sacramentossa. Vuodettujen tietojen mukaan Twitter joutui “varmistamattomaan” tilaan, koska toiminta oli vain kahden muun konesalin varassa Atlantassa ja Portlandissa. Häiriö näissä olisi voinut katkaista koko Twitterin palvelun osalta käyttäjistä. Kaikki tuotannon muutokset ja päivitykset oli jäädytetty, kunnes infran jatkuvuus olisi saatu riittävälle tasolle. Vuodetusta tiedosta on herännyt kysymys Twitterin infran haavoittuvuudesta, vaikka 2020 se julkistikin kumppanuuden AWS:n kanssa.

Ranskassa kuidunleikkaajat jatkavat toimintaa. Nyt Perpignanissa on sabotoitu kaapeleita ja siitä on aiheutunut internet-katkoja.

Cloudflare on joutunut keskelle internetin sananvapaustaistelua Kiwifarms-keskustelufoorumin kanssa. Kiwifarms on keskittynyt ihmisten kiusaamiseen ja meni niin pitkälle, että toiminta alkoi uhata ihmishenkiä. Cloudflare joutui sulkemaan hostaamansa alustan Kiwifarmsilta. Näissä tapauksissa aina tasapainoillaan alustan, sisällön ja sananvapauden välillä, ja päätökset eivät ole helppo ja selkeitä. Nyt raja ylittyi ja alusta suljettiin. Samaa mieltä on esim. NS1 ja se peräänkuuluttaa teknologia-alustoilta toimia paremman internetin puolesta. HS Vision tutkimuksissa (maksumuurin takana) kävi ilmi, että pahamaineiset äärioikeistolaiset 8kun ja Daily Stormer ovat olleet myös Wanwatechin asiakkaita. Vanwatechille palvelinkapasiteettia on myynyt helsinkiläinen Nikolai Viskarin pyörittämä Crea Nova Hosting Solutions. Crea Novan “riskialtis” asiakasprofiili on poikinut lukuisten poliisien ja toimittajien yhteydenottoja. Crea Nova tunnetaan 2009 tapahtuneesta Nordvpn-hakkeroinnista. Lopulta painostuksen jälkeen Viskari saatiin sulkemaan Vanwatechin palvelimet yhdessä Hollantilaisen palveluntarjoajan kanssa. Ehkä myös Vanvwatechin liikenteen kääntyminen Suomeen kautta pelästytti yrityksen. Kiwifarmsilla tapahtui myös hakkerointi, jonka vuoksi käyttäjät panikoivat identiteettinsä paljastumisesta.

Hostaajien ongelmaa sisällön kanssa kuvaa paljastus, jossa DDoS-palvelua pyöritettiin Cloudflaren palveluilla. “Neutraalit suojauspalvelut” suojasivat myös haitallisia palveluita ja kärjistäen voi sanoa, että  Cloudflare levittää tautia, johon se myy hoitoa.

Iranin protestit ovat johtaneet internet-sulkuihin. Maan mobiilioperaattoreiden verkkoliikenne on tippunut öisin useana päivänä peräkkäin ja pääsy some-palveluihin on estetty. Viestintäministeri syytti katkoja tietoturvauhkista. Starlink on taas rynnännyt apuun aktivoimalla palvelun iranilaisille, mutta hallitus on blokannut pääsyn Starkinkin webbisivulle.

Operaattorit ja 5G

DNA on aloittanut kupariverkon purkamisen Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Valmista tulisi olla koko Suomen osalta 2025. Lankaverkon asiakkaita ei ole paljoa, mutta yhteyksiä voi olla käytetty erilaisiin tarkoituksiin, kuten mm. kirkonkellojen ohjausjärjestelmään. Tefficientin tilastoissa DNA:n asiakkaat käyttivät eniten mobiilidataa Euroopassa, keskimäärin 43,6 GB kuukaudessa. Toisena olivat Elisan asiakkaat 36 gigatavulla. DNA:n sponsoroimassa Tefficientin raportissa kuvataan tarkemmin mobiilidatan kautta 2021-H1/2022

Telia on ottanut “oikean” 5G standalonen kaupalliseen mobiililaajakaistakäyttöön ensimmäisenä operaattorina maailmassa. Samalla otettiin käyttöön taajuuksien yhdistely. Nokian uudella ohjelmistolla standalone-verkkoa on mahdollista viipaloida kiinteissä liittymissä. Päivityksen myötä verkon viive vähenee, yhteys on vakaampi ja energiatehokkuus paranee.

Miksi 5G-standalonen tulo on kestänyt niin pitkään? Teknisesti taustalla on useita muutoksia. Pilvinatiivi infra on vaikeampi toteuttaa kuin monet kuvittelevat. Myös 5G-core on monimutkainen toteutus komponentteineen ja rajapintoineen. Sopivia taajuuksia pitää olla saatavilla, jotta radioverkon signalointiin ja uplink-kapasiteettiin voidaan varata riittävästi resursseja. Taajuusyhdistely vaatii myös paljon taajuuksia. Standalonea hyödyntävät päätelaitteet ovat vasta tulleet markkinoille ja valikoima on suppea. Liiketoimintapuolella pitäisi löytää joku myyvä tekijä, joka vaikuttaisi asiakkaan ostopäätökseen. Tietoturvariskit pyörivät myös 5G:n ympärillä. CISA on selvittänyt raportissaan O-RAN -arkkitehtuurin tietoturvariskejä.

Monesti Etelä-Koreaa pidetään mobiilidatan mallimaana, mutta OECD:n raportissa Korealla on huono suunta: yhteyksien nopeus ja viive huononivat, kuluttajahinnat nousivat dramaattisesti, sisältö keskittyi vahvasti ja verkkoinvestoinnit vähenivät.

Kuitumarkkinoilla tanskalainen vertailu jättää Suomen pohjalle pohjoismaiden ja Euroopan tilastoissa. Mobiilissa Suomi loistaa, mutta kuitumenestyksen avaimia, edullisia kuituliittymiä ja rakennuskustannuksia, ei ole saatu Suomessa toteutettua. Sain juuri Täyskuidulta ilmoituksen, että omalla alueella ei ollut tarpeeksi kiinnostusta, joten nyt asukkaiden pitäisi lähteä kampanjoimaan kuitulähettiläinä alueelle haalimaan lisää tilaajia. Valokuitunen kävi heti perään markkinoimassa omaa tuotettaan ja täytyy sanoa, että kuluttaja on aika hukassa näiden epämääräisten sitoumusten ja epävarman tulevaisuuden kanssa. Lisäksi alaa hämmentää yhtiöiden, brändien ja taustarahoituksen soppa. Täyskuitu muutti nimensä ja on nyt Valoo. Blogissa selitetään miksi rakentaminen on pitkä prosessi.

USA:n viranomaiset ovat puskeneet BGP-reitityksen turvallisuuden parantamista operaattoreille, koska ne eivät ole tehneet tarpeeksi suojaustoimia kovenevassa kyberkentässä. MANRS eli yhteiset hyvät reitityskäytännöt pitäisi olla ainakin vähimmäislähtökohta. Lisäksi RPKI ja BGPsec on esitetty vaatimuksina. Suurimmat operaattorit ovat hanganneet vastaan. Verizon mukaan internetissä ei voi kansallisilla määräyksillä ratkaista kansainvälistä tietoturvauhkaa ja operaattorien olisi saatava ratkaista omat asiansa omien lähtökohtiensa mukaan. Turvallisuuden parantaminen voisi maksaa operaattoreille liikaa. Operaattorien etujärjestö on tietysti sanonut, että FCC:llä ei ole laillista oikeutta sanella BGP-tekniikan toteutustapoja. Teknoyhtiöistä mm. Fastly on ilkkunut operaattoreille ja kannattaa ehdottomasti turvallisuuden parantamista.

Iphone14:een lisättiin satelliittipuhelut, joita voi toistaiseksi hyödyntää hätäpuheluihin missä päin maailmaa tahansa. Huaweilla on samantyyppinen palvelu Mate50-puhelimissa ja Cat-puhelimiin vastaava palvelu on tulossa ensi vuonna. 5G-standardoinnissa Qualcomm, Ericsson ja Thales ovat kehittämässä satelliittiyhteyksiä. Opensignal on analysoinut satelliittipuheluiden tarvetta ja mahdollisuuksia. Yllättäen suurimmat katveet signaalissa löytyvät Euroopasta Ranskasta, Iso-Britanniasta, Saksasta ja italiasta, sekä Pohjois-Amerikasta. Toistaiseksi satelliittipuhelut ovat rikkaiden ihmisten ja maiden herkkua. Teknisesti ongelmina on nopeasti liikkuvat satelliitit ja signaalin laatu sekä puhelimien rajoittunut akkukesto. Nyt yksinkertaiset lyhytviestipalvelut vastaavat SMS:ää 1990-luvulla. Katvealueiden peittoon on olemassa muitakin vaihtoehtoja ja alan yritysten pitää ymmärtää myös wifin, antennijärjestelmien ja piensolujen merkitys kokonaisuudessa. Myös roamingilla voidaan ratkaista verkkojen välistä puutetta peitossa.

Applen palveluista tulee yleensä normeja, vaikka satelliittipalvelu on herättänyt reaktioita puolesta ja vastaan. Ainakin satelliittialalle on tullut kuhinaa. Kun puhelinten tekninen kehitys sakkaa, Apple on löytänyt polun palveluista ja yksityisyydestä, joilla sitoa asiakkaita mahdollisimman paljon omiin tuotteisiinsa. Näillä on arvoa ainakin kehittyneillä markkinoilla hyvin maksavien asiakkaiden keskuudessa. Tekstiviestipalvelu on käyttäjille ilmainen ainakin kaksi vuotta ja Apple maksaa satelliittikustannukset, jotka ovat sille melkoinen investointi. Palvelu toimii Qualcomin modeemilla, joten sen käyttö olisi mahdollista muillekin valmistajille, mutta toistaalta se sitoo Applen Qualcomiin. Globalstar on varannut 85% satelliittikapasiteetistaan Applelle luultavasti jollakin kilpailua rajoittavalla sopimuksella. 5G NTN tekee myös tuloaan ja tässä leirissä ovat ainakin T-Mobile ja Starlink. Niillä on kuitenkin hankaluutena skaalata palvelua maailmanlaajuiseksi ja niiltä puuttuu ansaintalogiikka. Applen julkaisuun on vaikea vastata nopeasti, joten Applella on nyt etumatka ja se voi laajentaa palvelua kevyesti uusiin toimintoihin.

Blueoriginin raketti tuhoutui Texasin autiomaahan minuutin laukaisun jälkeen. Musk hauskuutti taas maailmaa onnitellen Nasan satelliitin törmäytyksestä asteroidiin. FCC on yrittänyt hallita debristä ja tehdä tilaa avaruuteen lyhentämällä satelliittien poistoaikaa, mutta operaattorit tietysti vastustavat sitä. Huhut kertovat, että Starlinkin sateliittien väliset ISL-linkit olisi aktivoitu usean maan käyttäjille. Mike Puchol on yrittänyt mallintaa Starlinkin kapasiteettia ja samalla ymmärtää teknologian toimintaa. Blogissa selvitetään miten satelliittiteknologia toimii.

Web3-operaattori Helium ei ole saanut luotua liikevaihtoa ja sen työntekijät näyttävät kuitenkin keränneen kymmenien tai satojen miljoonien dollarien arvosta tokeneita omiin lompakoihinsa. Yleensä kryptofirmat antavatkin investoijille ja perustajille tokeneita palkkioksi, mutta ne ilmoitetaan julkisesti. Helium on toiminut läpinäkymättömästi ilman tiedotusta. Yhteisölle on jäänyt vain reilut 30% järjestelmän tokeneista.

Pilvi ja konesali

Pilven hyötykäyttö tulee epäonnistumaan, koska osaamista ei ole riittävästi, kirjoittaa Gartnerin Lydia Leong. Yleisesti ottaen pilveen siirtyessä tavoite on muuttaa sovellukset mahdollisimman pilvinatiiveiksi ja se vaatii uudenlaista osaamista pilvipalveluista ja automaatiosta. Kun osaamista ei löydy, niin IT:ssä alkaa näkyä järjestelmällinen pilvitavoitteista luisuminen ja pilvisiirtymien peruuntuminen. Myöhäiset omaksujat eivät pysty edes hyödyntämään ulkopuolista apua ja ulkopuolisiinkin resursseihin perustetut suunnitelmat on tuomittu epäonnistumaan. Omien tai ulkoisten osaajien hankkimiseksi pitäisi oman yrityksen toiminta saada kuntoon ja työt mielekkäiksi, jotta kukaan niitä pystyisi tekemään.

Toinen Leongin pointti on yritysten pilvistrategiat. Strategiat voivat olla jopa satasivuisia opuksia täynnä epämääräistä bisnesjargonia ja itsestäänselvyyksiä ketteryydestä, innovatiivisuudesta, kustannustehokkuudesta, käytettävyydestä, turvallisuudesta ja muusta. Pilviperiaatteet pitäisi olla jollain tavalla priorisoituja ja valintoja ohjaavia, jotta niiden perusteella voisi tehdä käytännön valintoja ja ratkaisuja.

Forrester on luokitellut virtuaalikoneet vanhentuneeksi ja riskialttiiksi teknologiaksi. No, tilanne ei taida olla yrityksissä kuitenkaan niin selvä. Forrester varoittaa Vmwaren tulevaisuudesta, mahdollisesta hintojen noususta ja kehityksen hidastumisesta. Muita riskaabeleja teknologioita ovat devops manuaalisella integroinnilla, itsenäiset kapasiteetin- ja omaisuudenhallintajärjestelmät, tuottamattomat liiketoimintasovellukset, yksittäiset ratkaisut datanhallintaan ja privaatti-5G. Yleisesti ottaen suositellaan investoimaan tuotteisiin, jotka optimoivat kustannukset ja lisäävät tuottavuutta. Pilvioptimointi on yksi niistä, tekoälyavustimet, CMDB:t ja pilvidata-alustat muita hyviä tuotteita.

Pilvialueiden valinnat tehdään usein mutu-tuntumalta. Maantieteellinen etäisyys ei aina vastaa todellista viivettä. Utku Demir on luonut viivedataan perustuvan mallin, jolla voi valita lyhyimmän viiveen pilvialustan ja myös minimoida käytettyjen pilvialueiden määrään optimaaliseksi alle viiteen.

Edgestä on lupailtu pilven suorituskyvyn parannusta, mutta asia ei ole niin itsestään selvä. Ensin pitäisi ymmärtää sovellus ja mitä hyötyä edgestä olisi sille. Teknisen toteutuksen puolella suurista laitemääristä ja tiedon käsittelystä tulee helposti skaalausongelmia. Kaikista tärkein asia on koko armadan hallinta, joka pitäisi saada tehokkaaksi.

Eurooppalaiset pilvet kasvavat, mutta häviävät silti markkinaosuudessa, kertoo Synergyn tutkimus. Pilvidatan herkkyys alkaa nousta esiin Euroopassa. Tanskassa Googlen alustat on kielletty kouluissa ja Google Analytics GDPR:n vastaisena neljäntenä maana Euroopassa Itävallan, Ranskan ja Italian perässä. IDC:nkin mukaan Eurooppa vaatii nyt datalta suvereniteettiä. Toinen vaatimus on palautumiskyky kyberhyökkäyksistä. Iso-Britanniassa Ofcom arvioi pilviä, viestintäpalveluita ja laitemarkkinoita kilpailun osalta.

Jos ymmärrät paremmin viktoriaanista englantia, tässä AWS:n palvelut selitettynä sillä. Pilvestä ja AWS:stä voi poimia hyviä periaatteita sovellusominaisuuksiksi. Tagit, ID:t, rajoitukset ja sivutus auttavat tiedon ja palveluiden hallinta ja tekevät niistä käyttäjäystävällisempiä. Microsoft on julkaissut eCDN-yritysjakeluverkon. Se perustuu ostetun Peer5-yhtiön vertaisverkko-CDN- ja webrtc-tekniikkaan. Avaruussovelluksille Azure Orbital on saanut kolme ominaisuuspäivitystä.

Cloudflare on viettänyt synttäriviikkoja uusien lanseerauksien kera. Fastly on nokittanut omalla yksityisyysviikollaan.

Kyberturvallisuus

Cloudflare on julkaissut SASE:n mobiiliverkoille osana One-tuotettaan. Sillä operaattorikumppanit voivat toteuttaa zero trust -palveluita käyttäjilleen. Toinen aluevaltaus on zero tust SIM-kortille.

Pitäisikö julkiseen wifiin luottaa vai ei? Se vähän riippuu. VPN:llä on turvassa paikallisilta hyökkääjiltä, mutta yksityisyysdata siirtyy VPN-palvelulle, jonka maineesta taas riippuu sen luotettavuus. Tietoturvapuritanistien mielestä julkinen verkko on sama kuin antaisi tietonsa suoraan hakkereille. Toisaalta salattujen tiedonsiirtoprotokollien pitäisi säilyttää turvallisuus missä oloissa tahansa. Todellisuudessa protokollien ja sovellusten toteutus ei ole aina täysin turvallinen. Siksi on arvioitava miten alla olevaan verkkoon luottaa ja mitä riskit itselle merkitsevät.

Jos etsit avointa ja demokraattista DNS-rootia ilman sensurointia tai ICANN:n hallintoa, valitse Opennic.

JAMK on tehnyt jo kymmenen vuotta työtä kybervalmiuksen kehittämisessä ja harjoittamisessa suomalaisyritysten kanssa. Nyt se on tehnyt sopimuksen Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yritysten säännöllisestä kyberharjoittelusta ja -kehittämisestä osana HVK:n Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmaa.

Nordstream-sabotaasin jälkeen Huoltovarmuuskeskus rauhoittelee kansainvälisten yhteyksien uhkakuvia. Suomesta on tosiaan monta kaapelia Ruotsiin, Viroon ja Saksaan, ja niiden yhtäaikainen katkaiseminen voisi olla hankalaa. Tosin muutama vuosi sitten Elisan yhden Helsinki-Turku -kuidun katko aiheutti kapasiteettiongelmaa internet-yhteyksissä, joten vähempikin tuho voisi heijastua palveluiden käytettävyyteen.

EU tiukentaa kyberturvavaatimuksia, joilla voi olla yllättäviä vaikutuksia. Esim. Kiinassa valmistettua wifi-reititintä ei voisi tuoda EU-alueelle, jos ne eivät täytä uusia CE-vaatimuksia. NIS2-direktiivi saatiin valmiiksi kesällä ja se on tulossa voimaan ensi vuonna. NIS2 määrää vaatimuksia verkkoon liitetyille laitteille, jotka käsittelevät dataa. Siis myös sulautettuja järjestelmiä.

USA:n hallinto on avannut kyberrahoituksen, jossa jaetaan miljardi dollaria julkisen puolen digiturvan parantamiseen. NSA ja CISA ovat julkaisseet kyberoppaan OT/ICS-verkoille.

Unit42 on julkistanut domain shadowing -tekniikan, jolla hyökkääjä voi saada haltuunsa DNS-tietueita ja luoda uusia alidomaineja. Varjostettuja domaineita on löytynyt yli 12000.

Miten haavoittuvuuden löytymisen jälkeen tilanne etenee? Asia voi hoitua kolmella tapaa. Ideaalitilanne on, että haavoittuvuus raportoidaan yksityisesti ja korjataan ennen julkistusta. Aina ei kuitenkaan mene putkeen ja vahinkoa voi tulla välissä. Joku voi ehtiä käyttämään nollapäivähaavoittuvuutta tai sovellukselle ei löydy ylläpitäjää, joilloin korjausta ei saada tehtyä ennen kuin haavoittuvuus pitää julkistaa. Blogissa tutkiskellaan haavoittuvuuksien vaikutusaikoja ja korjausprosentteja. Yleisesti voidaan sanoa, että bugeja tulee, ja mitä laajemmin käytetty kirjasto tai enemmän riippuvuuksia, sitä pahemmin haavoittuvuus tietysti leviää ja vaikutttaa. Yhteistyö koodin ylläpitäjien ja tutkijoiden välillä on avain haavoittuvuuksien tehokkaaseen hoitoon.

IoT on sotku, jolle toivoisi ratkaisua, mutta sitä ei ole näköpiirissä. Viisi erilaista yhteysteknologiaa, kymmeniä tuhansia käyttökohteita, tuntemattomat operoijat ja halvat laitteet ovat paha yhdistelmä, josta syntyy erilaisia toteutuksia joka lähtöön. IoT-ala tarvitsisi standardointia. Alustapuolella Samsara ja Silicon Labs näyttävät olevan vakuuttavia.

SASE on kovassa kasvussa Dell’Oron tilastoissa. Eriytyneet valmistajat Broadcom/Symantec, Cisco ja Zscaler ottavat 60% markkinan liikevaihdosta ja Fortinet, Cisco ja Vmware 50% markkinaosuuksista. SASE-markkinoilla on yli 35 valmistajaa, joista 11 suurinta edustaa 80% myynnistä. Markkina on jakautunut edelleen tietoturva- ja verkkolaitteisiin, jotka ajavat omaa rataansa kannibalisoimatta suuremmin toisiaan. Pienemmillä asiakkailla yhdistynyt SASE on suositumpi ratkaisu, mutta arvailtavaksi jää, miten kauan ominaisuudet laahaavat parhaimpien tuotteiden perässä. Vielä ollaan aika kaukana ja merkittävä markkinaosuuskin on vielä ainakin viiden vuoden päässä. Isoilla yrityksillä on aika avoimet lompakot tietoturvainvestointeihin kun IoT, OT ja AI ajavat tarvetta eteenpäin. Gartner ennustaa kuitenkin verkon ja tietoturvan yhdistyvän nopeammin, niin että 2025 kolmannes SASE-toteutuksista olisi yhden valmistajan ratkaisuja. Se taas vaatii verkon ja tietoturvan yhteispeliä organisaatiossa sekä myös itse tuotteissa.

Forresterin mukaan SD-WAN ratsastaa kohti auringonlaskua. Markkina siirtyi zero trustiin ja SASE:een, ja SD-WAN jäi WAN-reitittimien optimoinniksi. SD-WAN oli vain joukko ominaisuuksia, ei itsenäinen alusta. Alkuperäiset startupit Clougenix, Velocloud ja Viptela on imaistu perinteisten valmistajien sisään ja kaivattu tietoturva on jäänyt aika köykäiseksi. Tässä on taas yksi esimerkki miten tietoturvaa on yritetty tunkea verkkoon, jossa sitä ei pysty hyvin toteuttamaan. Itse tehdyt SD-WAN -toteutukset ovat vaihtuneet ostettuihin palveluihin. Vertaillessa tuotteita ja tarjoajia kannattaa ottaa huomioon omat tarpeet ja tuotteen ominaisuudet, eikä liikaa tuijottaa softaa pyörittävää rautaa.

Paloalto ostaa Apiiron 600 miljoonalla dollarilla. Apiiro tekee koodiriskin hallintajärjestelmää. Se on Paloalton nappaama kahdeksas israelilaisfirma. Ostoksia on ollut Apiiro, Bridgecrew, Cybera, Lightcyber, Secdo, Twistlock, Puresec ja Demisto. Kauppoihin on käytetty reilut 2 miljardia kolmessa vuodessa. Zscaler ostaa Shiftrightin, joka on suljetun luupin tietoturvatyönkulun automaatiotyökalu. Se integroidaan Zscalerin pilvialustaan ja sillä saadaan yksinkertainen ja fiksu tietoturvapoikkeaminen käsittely.

Ipdetective on työkalu bottiverkkojen ip-osoitteiden paljastamiseen. Palvelusta voi hakea ip-osoitteita ja nähdä kuuluvatko ne bottiverkkoon. Ilmaisessa palvelussa voi kysellä 1000 hakua päivässä.

Aiemmin on raportoitu Team Cymrun ja Paloalton toimittavan halukkaille ostajille flow-tietoa operaattorien internet-liikenteestä. Nyt on paljastunut, että Team Cymru myy myös paljon laajempaa datapakettia sisältäen mm. pakettidataa, cookieita, selaushistoriaa ja sähköpostidataa. Augury-työkalulla kerätään dataa 550 pisteestä ja alustaan päivittyy 100 miljardia tietuetta päivässä. Cymru sanoo anonymisoivansa datan ja sitä ei ole tarkoitettu yksilöivään seurantaan. Asiakkaina Cymrulla on mm. USA:n armeijaa ja tiedusteluyksiköitä, jotka ovat ostaneet tuotteen vähintään 3,5 miljoonalla dollarilla.

Tekniikka ja operointi

Spanning-treen kehittäjä Radia Perlman vastasi yleisön kysymyksiin Redditin AMA:ssa. Harmittavin epäonnistuminen protokollakehityksessä on TRILL:n suosion hiipuminen poliittisten mielipiteiden sodassa. Radian mukaan OSPF taas oli huonompi kopio ISIS:stä, joka joidenkin ihmisten piti keksiä uudelleen ilman järkevää syytä. OSPF:stä tuli monimutkaisempi ja joustamattomampi protokolla. Protokollien pitäisi olla niin toimivia ja topologiariippumattomia, että känninen apinakin voi käyttää niitä.

Ipv6-aliverkotus on taidetta. Ryan Harris tarjoaa hyviä näkemyksiä ja vinkkejä osoitesuunnitteluun. Ipv6:ssa on myös privaattiosoitteet ULA-nimellä. ULA:aan liittyy kylläkin operatiivisia ongelmia ja suositus on käyttää ULA:aa vain puhtaissa ipv6-verkoissa. Osoitteita riittää niin paljon, että turha säästely tulisi unohtaa ja antaa reilusti kaikille globaalit GUA-osoitteet. Silloin ei tarvitse tuskailla ongelmanselvityksen, nattien tai päällekkäisyyksien kanssa,

Vlan1 on erityinen ainakin Cisco-kytkimissä. Se on porttien oletus-vlan ja samalla natiivi-vlan L2-protokollille. Vlan1:stä ei voi poistaa tai sulkea. Siitä seuraa riskejä pääsynhallintaan, vlan-hyppelyyn ja ohjauskerroksen suojaamiseen. Siksi oletus-vlan olisi hyvä vaihtaa aina. Hallinta-vlan on myös hyvä erottaa omakseen. Välityskerroksella vlan1 on kuitenkin kuin mikä tahansa vlan, paitsi, että siinä ajetaan L2-protokollat. Jos vlan1:n poistaa trunkilta, protokollien käytös riippuu protokollasta.

Ja kas, tutkijat ovatkin löytäneet keinon ohittaa kytkimen suojaustoiminnot käyttämällä vlan0:n pinoamista. Vlan0 eli priority tag yhdistettynä LLC/SNAP-kehykseen QinQ-täggäyksessä, antaa mahdollisuuden ohittaa kytkimen ARP inspection, Ipv6 ND protection, RA guard tai muu vastaava suodatusominaisuus. Haavoittuvuus osuu kytkimiin, joissa on näitä suodatusominaisuuksia eli ainakin Ciscoon, Juniperiin ja Aristaan. Tästä johtopäätöksenä voikin todeta, että mitä enemmän älykkäitä ominaisuuksia, sitä haavoittuvampi ohjelmisto.

MPLS-tekniikassa Segment Routingia voi tehdä joko MPLS-labeloinnilla tai ipv6 extension headereilla. Uudempi SRv6 ja SRv6+ tuntuvat olevan valmistajien suosiossa, mutta asiantuntijoiden mukaan MPLS on taattua tavaraa. MPLS:llä on vaan yksinkertaisempi ja toimivampi ohjauskerros ja pienempi overhead, ja MPLS:n päälle on rakennettu iso kasa tekniikoita erilaisiin käyttötarkoituksiin. SRv6 ei tuo juurikaan mitään uutta, muuta kuin uutta bugista softaa. SR-MPLS:äähän voi myös ajaa natiivin ipv6-verkon päällä jos ipv6:sta tykkää.

Nick Modena esittää modernin BGP-arkkitehtuurin, johon kuuluu route-reflectorien irrotus reunareitittimistä omiksi palvelimiksi ja ohjauskerroksen erotus välityskerroksesta. BGP:ssä on suositeltavaa käyttää Add-path-, PIC- ja ORR-tekniikoita joustavan ja skaalautuvan toteutuksen luomiseksi. TCP-AO protokolla-autentikaatiota voi ottaa tuotantokäyttöön. TCP-AO korvaa antiikkisen viimevuosisadan MD5-autentikoinnin. Tuki löytyy ainakin Junosista, IOS-XR:stä ja SR-OS:stä. Linuxille se on tulossa lähiaikoina. Esimerkkikonfiguraatiot ja materiaalit löytyvät Githubista.

Internetin reititystaulu kasvaa ja lähestyy miljoonan prefixin rajaa. Se merkitsee lisäkuormaa raudalle ja kalliimpia komponentteja. Reititystaulun pakkauksesta on keskusteltu alalla ja se on jopa tuotannossa monessa verkossa. Juniperin pakkaussuhde on parhaimmillaan 82%, mutta käytännössä se liikkuu luokassa 50-65%. Pakkaus perustuu reititiedon summarointiin.

Gartnerin Andrew Lerner kysyi blogissaan, onko Cisco ACI kuollut. Kysymys on noussut esiin mm. siitä, että ACI ei juurikaan ollut esillä kesän Cisco Live -tapahtumassa ja asiakkaat ovat alkaneet ostaa enemmän muita konesaliverkkotuotteita. Mutta ACI ei ole kuollut ja uutta softaa tulee luultavasti ainakin vuoteen 2024 asti. Silti Ciscokin on tajunnut tuotteen mahdottomuuden ja aikoo tehdä rajuja muutoksia GUI-hallinnan yksinkertaistamiseksi. Ciscon kevyempi konesaliverkkohallintatuote NDFC on nyt ominaisuuksiltaan samalla tasolla ACI:n kanssa, joten suositus on käyttää sitä. ACI voi olla vaihtoehto isoihin ja automatisoituihin verkkoihin, jos sinnekään.

Esimerkin ACI:n riemuista tarjoaa politiikan validointiohje, jossa on vain 14 kohtaa suoritettavaksi. Taustalla on siis luotuna kymmenkunta objektia, joita klikkaillaan ympäri valikkohierarkiaa. Saman voisi tehdä ja todeta peruskytkimeltä CLI:n kautta muutamalla komennolla alle minuutissa. ACI:ssa vastaavaan hommaan menee helposti vartti tai jopa puolikin tuntia tottumattomalta tekijältä.

EPVN/VXLAN-verkko on nykypäivän standardi, mutta kytkentäinen verkko voisi riittää pienempään käyttöön. MLAG sätkii yhä mukana, mutta se on todettu käytössä monimutkaiseksi ja kömpelöksi. MLAG:ia on pakko yleensä käyttää spine-tasolla eli verkon tärkeimmässä ytimessä, jossa tarvitaan vakautta, ei bugeja ja hankalia konfiguraatioita. EVPN-fabric säästää pahimmilta monimutkaisuuksilta, mutta on kuitenkin konfiguraatiointensiivinen toteuttaa ja yhteensopivuudessa on parannettavaa. Valmistajat suosittelevat usein EBGP-fabricia, joka turhaan monimutkaistaa konfiguraatiota. IBGP IGP:n päällä on harvinaisempi, mutta toimivampi ratkaisu. Jos haet monivalmistajaympäristöä, EBGP:n päällä toimivat IBGP-fabric on luultavasti oikea ratkaisu.

Linuxin bonding on kuin Ciscon Etherchannel, mutta ei kuitenkaan ihan. Erona on se, että Linux osaa myös active/backup-bondingin ja mukautuvan kuormanjaon vastapäästä riippumatta. Broadcastit lähetetään Linuxissa kaikkiin kanavan fyysisiin portteihin. John W. Kerns kertoo perusteet, mutta myös mahdolliset ongelmat. TCP-stackia voi myös itse yrittää koodata. Koodari Samin blogisarjassa aloitetaan Ethernetistä ja ARP:sta. Linuxin kernelin eBPF:lle keksitään koko ajan lisää käyttökohteita. Tässä voi piillä myös tietoturvaongelma, koska eBPF:llä on suora väylä kerneliin ja sen muokkaamiseen. Bugi eBPF:ssä voi aiheuttaa pahoja ongelmia.

Cisco taipuu hitaasti avoimiin verkkoihin ja on nyt avannut näkemyksiä Sonic-käyttöjärjestelmästä. Sonic on Microsoftin vuonna 2016 kehittämä Debian-pohjainen mikropalvelukäyttäjärjestelmä, jota ovat käyttäneet suurimmaksi osaksi hyperskaalaajat ja operaattorit. Kenttä voi laajentua Ciscon kautta yrityksiinkin, vaikka eteneminen onkin aika hidasta. Etuna Sonicilla on riippumattomuus laitteista, mikä ei tietenkään Ciscolle ole hyvä. Cisco valmistajana näkee Sonicin nopeana väylänä markkinoille, koska kehityksessä ja ominaisuuksissa voi keskittyä valmistajakohtaisiin komponentteihin ja ominaisuuksiin, ei koko käyttöjärjestelmään. Joustavuus kehityksessä, mutta samalla myös yhtenäisyys ohjelmistossa ja sen automaatiossa on hyvä asia. Konttikäyttöjärjestelmää voidaan kehittää palasina ominaisuus kerrallaan. Avoimeen koodiin liittyy tietysti yhteisö ja jaetut vastuumallit, joten yhteistyötä täytyy tehdä eri tahojen kanssa. Käyttökohteet ovat lisääntymässä edgen, 5G:n ja IoT:n myötä. Orkestrointia ja automaatiota kehitetään ja laajennetaan koko ajan.

Sonic yhdistää verkkoihin myös toimintoja kiihdyttävät DPU:t. Yalen tutkimuksessa FPGA-kiihdyttimien yleistymisen esteeksi onkin todettu helppojen ohjelmistojen puute. Sonicin lisäksi kentällä pelaavat mm. Vmaccel, Inaccell, ja avoimen koodin projekti Cyborg, joka yhdistää kiihdyttimet Openstackiin.

Intel on esitellyt wifi7-kehitystä ja tarjoaa hyvän kokonaiskuvan wifin kehitykseen, mitä wifi7 tuo tullessaan ja mihin kehitys on menossa. Wifi7 802.11be-luonnos on ajoitettu maaliskuulle 2023 ja valmis standardi olisi tulossa keväällä 2024. Wifi6e saattaa jäädä lyhytaikaiseksi väliinputoajaksi. Intel on esitellyt Broadcomin kanssa ensimmäisen wifi7-toteutuksen, jolla on saatu nopeudeksi 5 Gbps.

Mielenkiintoinen havainto on, että verkkolaitevalmistajat ovat käyttäneet näyttökaapeleita omiin tarkoituksiinsa. HP, Dell ja Netgear käyttävät HDMI-liitäntää kytkimien välillä. HDMI1.3-standardilla saadaan 10 Gbps teoreettinen nopeus. Ciscolla on käytössä WIC-korteissa 60-pinninen Helix-liitin, joka on yleensä useampien näyttöjen liittämiseen tarkoitettu väylä. Aikoinaan 3com käytti DB13W3-liitintä hubeissaan. Kumma kyllä HDMI:tä voi ilmeisesti käyttää ilman lisensointia. HDMI-logoja ei ainakaan näy laitteissa tai “verkkokaapeleissa”.

TCP:n ruuhkanhallinta-algoritmit ovat kehittyneet vuosien mittaan. Dip Singh on blogissaan vertaillut Renoa, Cubicia ja BBR:ää. Tutkijat ovat todistaneet, että verkon ruuhkautuminen on matemaattisesti väistämätöntä. Ongelmien ratkaiseminen voi johtaa vain pahempiin ongelmiin. Algoritmit ovat aina epäreiluja ja antavat kaistaa joillekin muiden kustannuksella. Selvää voittajaa niissä ei ole. Käytännössä verkoissa tulee aina puute kaistasta. Liian hidas tai nopea lähetys ei ole hyvä, ja algoritmit eivät osaa erottaa viiveen ja pakettihäviöiden takana olevia syitä. Siksi lopulta aina ajaudutaan tilanteeseen, jossa joku saa paljon kaistaa ja joku ei mitään. Algoritmien kehitystä ja käytännön testejä tarvitaan edelleen.

Cloudflare on todennut NGINX:n liian rajoittuneeksi omaan käyttöönsä. Oma Rustilla kehitetty Pingora on tehokkaampi ja ominaisuuksiltaan laajempi. Se palvelee biljoonaa pyyntöä päivässä vain kolmasosalla NGINX:n CPU- ja muistikäytöstä. Proxynä sillä saatiin yhteyksien uusiokäyttösuhdetta puristettua lähelle 100%:ia ja uusien yhteyksien määrä väheni 160-kertaisesti.

Leiniön Markku kertoo miten Netboxiin konguroidaan lokitus kuntoon. Netdoc on automaattinen verkon skannaus- ja dokumentointityökalu monivalmistajaverkkoihin. Löydetty tieto pusketaan Netboxiin ja pluginin avulla tiedosta voi luoda topologiakuvia. Jatkosuunnitelmissa on integroida Draw.io -piirto-ohjelma topologianäkymien jatkojalostukseen. Network To Code on julkaissut verkkoautomaation palveluna. NAaaS-palvelun sisältö on vähän epäselvä, mutta kai se rakennetaan aina tapauskohtaisesti. Grafana Cloudiin on lisätty Incident-osuus, jota pääsee ilmaiseksikin käyttämään. Sillä voi luoda vikatikettejä ja käsitellä niitä. Julia Evansin debuggauksen manifesto on hyvä pohja vianselvitykseen.

New Yorker kirjoittaa NTP:n historiasta ja kertaa perusteet. Tarina alkaa David Millsistä, joka sai tehtäväkseen ratkoa aikasynkronoinnin ongelmaa Arpanetissa 1970-luvun lopussa. 1988 NTP oli saatu määriteltyä tietokoneiden kellojen synkronointiin. 2000-luvulla NTP:n käyttö kasvoi räjähdysmäisesti internetin myötä. Samalla alkoivat ongelmat bugien ja palvelunestohyökkäysten kanssa. Maapallon pyörimisen epätasaisuus vaatii ajan säätöä ja lisäsekunti tuli mukaan jo 1972. Google ei pitänyt sekunnin lisäämistä hyvänä ohjelmistoille, joten se kehitti 2005 menetelmän, jossa ylimääräinen sekunti lisätään vähitellen mukaan aikaan. 2008 se tuli Googlen sisäiseen käyttöön ja 2016 julkiseksi sen omilla NTP-palvelimilla. NTP on jämähtänyt versioon 3, vaikka nelonenkin on julkaistu jo 2010. Sen jälkeen kehitys on ollut hidasta, mutta nyt IETF on laatimassa vitosversiota. Samalla tarkempi PTP on tullut mukaan ja NTP:llekin on tehty tietoturvaparannuksia. Avoimen koodin projektia vaivaa kuitenkin ylläpitäjien puute.

Devops tuntuu nyt olevan alamäessä hypen laannuttua. Käytäntö ei toiminut: devaajat eivät halua tehdä operointia, devopsiin ei investoitu riittävästi tai usko ei vaan riittänyt koko ajatukseen. Devauksen ja ylläpidon tehtävät ovat erilaiset ja ei ole järkeä laittaa kaikkia tekemään kaikkea. Erikoistumisella on paikkansa. Googlen luoma suosittu SRE voi olla vaihtoehto. Toinen ratkaisu on sisäinen kehitysalusta tai muuten kurinalainen alustojen ja työkalujen käyttö. Agilella on sama ongelma kuin devopsilla: käytäntöä on vienyt termistö, eivät todelliset asiat. Yritysten pitää uskaltaa myöntää, jos joku tapa ei sovi omaan käyttöön. Jos taas lähdetään mukaan kelkkaan, pitää asiaan investoida ja sitoutua. Google toteaa, että teknologia ei ole menestyksen suurin este, vaan kulttuuri.

Yritykset ja tuotteet

Työn mielekkyys ja työolosuhteet puhuttavat nyt paljon. Eyvonne Sharp kuvaa hyvin asiantuntijan kehityskaaren. Uran alussa keskitytään keräämään kokemusta, mutta vuosien jälkeen työ menettää usein hohtonsa. Jotkut jatkavat kädet savessa ja eivät pysty avaamaan osaamistaan ja jakamaan töitään muille. Samalla osaaminen vanhenee ja uudistuminen vaikeutuu. Urakehityksen kannalta on välttämätöntä laajentua yksilösuoritusta laajemmalle. Pitää pystyä vaikuttamaan ympäristöön ja kokonaisuuteen. Jos esim. pystyt oppimaan ja opettamaan vaikeita asioita, ole arvokkaampi. Edessä on laajempi paletti vaihtoehtoisia työtehtäviä, toivottavasti myös mielenkiintoisempia ja motivoivampia itselle. Työnantajan pitäisi myös pystyä vastamaan tähän pitääkseen työntekijät talossa.

Maailmalla puhutaan paljon 10x engineereistä, jotka ovat huipputuottavia ja -osaavia yksilöitä. Meillä tavallisilla pulliaisilla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa muilla tavoin kuin teknisellä pätemisellä. Työyhteisön ja oman tiimin eteen tehtävä sosiotekninen työ on todella arvokasta ja vaikuttaa tiimin tai yrityksen kokonaissuoritukseen paljon. Se sopii hyvin vanhemmille asiantuntijoille. Kulttuurin ja työtapojen kehittämisellä voi saavuttaa paljon. Tieteellisesti on myös todistettu, että ylimieliset ja ilkeät yksilöt myrkyttävät koko työyhteisön (maksumuurin takana) ja heistä kannatta hankkiutua eroon.

Organisaatio on pakollinen paha. Usein siihen liittyy hierarkia: asema, valta, palkka, tms. Mutta näin ei ole pakko olla. Yritys kaipaa rakennetta eli organisaatiota, mutta valtahierakian ei tarvitse olla saman muotoinen. Työntekijä kaipaa mahdollisuuksia, mielenkiintoista motivoivaa tekemistä ja etenemismahdollisuuksia. Päätösvaltaa voi antaa ja ottaa joka paikassa. Pakkaa on myös hyvä sekoittaa niin, että asiantuntijat, liiketoiminta ja johto kohtaavat toisiaan. Hyvissä yrityksissä on vahva palautekulttuuri ylös-alas ja sivuttain, sekä yhteinen päätöksenteko. Johdonkin on ansaittava tuki päätöksilleen. Siksi Esim. CTO:lla on hyvä olla tekninen tausta, jotta hän ymmärtää laadun, valintojen, kunnioituksen ja visioinnin päälle, sekä pystyy houkuttelemaan hyvää työvoimaa taloon. Asiantuntijamäärän kasvu ruokkii monessa yrityksessä uusia johtajarooleja, joista syntyy vaan lisää abstraktia johdettavaa hierarkian koneistoon.

Gartner on todennut, että julkishallinnon ostopäätökset kestävät keskimäärin lähes kaksi vuotta. Julkisella puolella on ilman muuta pisin hankintasykli ja prosessiin osallistuu keskimäärin 12 henkilöä. Ylin johto osallistuu vähemmän kuin yksityispuolella, mistä seuraa, että johto vierauttaa itsensä ostopäätöksien mahdollisista ongelmista. Julkishankinnoissa siis asiantuntijoilla on isompi rooli. Hitautta tulee eniten hankinnan valmistelusta ja osasyynsä siinä on hankaluus saada valmistajilta riittävää tietoa. Jukishankinnoissa referenssit painavat, koska ostajat eivät kilpaile ja ovat samassa asemassa. Voittaja on yleensä pystynyt toimittamaan selkeää faktaa ja muuta materiaalia ostajalle. Gartner suositteleekin valmistajille helposti saatavaa listaa julkisen sektorin referensseistä ja selkeää materiaalia tuotteen hyödyistä.

Toimitusketjun hankaluudet voivat johtaa yrityksiä entistä enemmän monivalmistajaympäristöihin. Juniper-Apstran Ben Baker jopa leimaa yhteen konesalivalmistajaan luottavat ongelmankerjääjiksi. EMEA-tasolla yritykset ovat heränneet haluun hallita useita laitemerkkejä. Apstraa on päivitetty Freeform-arkkitehtuurilla, jonka avulla voi hallita mitä verkkotopologiaa tai protokollaa tahansa. Hyperskaalaajien opeista käteen jää yleensä nopeus, mutta niiden toiminnan ytimenä on enemmänkin luotettavuus. Jos ensin keskittyy luotettavuuteen, sen avulla saavutetaan myös nopeus.

Optiikan ja kaapeloinnin hinta verkoissa nousee koko ajan. Hinta per bitti on eri nopeuksilla täysin erilainen. 1G bittihinta on luokkaa 17$ ja 400G:n 2$. Voisi ajatella keskittämisen ja virtualisoinnin tuovan säästöjä verkon kytkennöissä. Tämä vaan edellyttäisi isompia liikuteltavia datamääriä, paljon portteja ja suuruuden ekonomiaa. Tällä hetkellä myyntilastoissa 25G ja 100G ovat tasaisia menestyjiä vielä useamman vuoden ajan. 40G on hiipunut marginaaliin. 10G:n ja alempien nopeuksien häntä on pitkä, vaikka käyttö suhteessa muihin nopeuksiin vähenee. 200G ja suuremmat nopeudet ottavat markkinasta kolmasosan tulevina vuosina. Kytkinpuolella Cisco johtaa edelleen Huawein seuratessa reilun välimatkan perässä. Mutta Arista hätyyttelee Huawein pomppivaa myyntikäyrää taisaiselle kasvullaan. Aristan myynti perustuu pilvijätteihin ja siksi 100G/200G/400G-porttien myynti on huimaa. Aristalla 100G-kytkimet muodostavat jopa yli 70% myynnistä. Juniperin kytkinmyynti on laskussa.

Broadcom on tviikannut Trident 4 -piiriä sisältämään tietoturvaominaisuuksia. Suojausominaisuudet vaativat paljon enemmän paketinkäsittelytehoa ja valvontaa. Ennen esim. tyypillinen näytteistyssuhde oli 1/1000, mutta nyt uudella Trident 4C -piirillä pystyy tutkimaan 5,4 miljardia pakettia sekunnissa ja valvomaan 500000 yhtäaikaista yhteyttä. Piirillä on analyysikone, joka käsittelee 170 miljardia operaatiota sekunnissa. Näistä ominaisuuksista on hyötyä mm. DDoS-hyökkäysten torjunnassa, haavoittuvuuksien havainnoinnissa ja tiedonsiirron valvonnassa. Hyperskaalaajia varten Tomahawk-piiristä voi olla tulossa vastaava versio tai Broadcom voisi tehdä niille vielä tehokkaamman piirin Trident 5C.

Ciscon entinen toimitusjohtaja John Chambers on mukana startup-firmassa Nile, joka aikoo tehdä ihmiset tarpeettomiksi verkonhallinnassa. Nile muuttaa omien sanojensa mukaan koko verkon mallin alusta loppuun. Tavoite on tuottaa suoraan paketista käytettävä zero trust -verkko, joka ei vaadi operointia, vaan toimii palveluna. Laskutus perustuu kulutukseen. Tekniset tiedot toteutuksesta ovat kuitenkin hyvin niukkoja, joten todellisuuspohja jää arvailujen varaan. Tarvetta tällaiselle tuotteelle on, koska verkon operointikulujen lasketaan olevan jopa kolminkertaiset hankintahintaan verrattuna. Nilen taustalla on 170 työntekijää, 40 patenttia ja 125 miljoonan dollarin rahoitus. Kampus- ja LAN-tuotteet ovat tulossa Pohjois-Amerikkaan lähikuukausina.

Amerikassa Cogent ostaa Sprintin vanhan verkon T-Mobilelta miljardilla dollarilla. Mukana se saa 1400 asiakasta, noin 20000 reittimailia verkkoa ja lähes 50 konesalia. Netflix on vaikeuksissa kasvavien pilvikulujen kanssa. Siksi se yrittää vähentää saman tiedon tallentamista eri paikkiohin ympäri maailman. Rekrypuolella haetaan nyt enemmän junioreita, jotta palkkakulut saadaan pidettyä kurissa ja kokeneemmat asiantuntijat voivat keskittyä vaikeimpiin asioihin.

Telialla alkaa jälleen muutosneuvottelukierros kun kuluttajaliiketoimintamallia uudistetaan ja asiakaskeskeisyyttä parannetaan. 85 tehtävää on vaarassa. Kaapelivalmistaja Prysmian aikoo rakentaa Kirkkonummen Pikkalaan merikaapelitornin, josta tulisi suomen korkein rakennus. Kaapelien pystysuora vulkanointi vaatii tornin, jonka korkeus olisi 185 m.

Venäläinen sotateollisuus on saanut kolhuja maineeseen ja tämä Azart-radiopuhelin ei lisää uskoa maan tuotekehityskykyyn. Radiopuhelimeksi paljastuu kiinalainen Baofeng UV-5R, joka on naamioitu muovikuorella, valenapeilla ja näyttötarralla.

Internet

Ylen Elävästä Arkistosta löytyy materiaalia 1990-luvun suomi-internetistä. Leviäminen alkoi 1994 ja silloin internet herätti myös pelkoa ja epäluuloa. Kuitenkin talouskasvu ja globalisaatio voittivat ja Suomi pääsi osaksi kansainvälistä verkkoa.

Apnicin kartasta näkee maailman ipv6-valmiuden. Suomi on yli 50% valmiudella muutamien kärkimaiden joukossa.

Qrator Labs on julkaissut vuosittaisen Internetin luotettavuusraportin. Siinä yllättäen Brasilissa on kaikkein vikasietoisin internet-verkko. Myös Ukraina on kärkisijoilla. Suomi sijoittuu kahdeksanneksi.

Verkon neutraliteettikeskustelu jatkuu. Geoff Huston kirjoittelee jälleen pitkät tarinat historiasta ja miten “lähettäjä maksaa”-malli pysyy edelleen samana. Jatkoa ajatellen kannattaa harkita mitä toivoo: emme välttämättä halua antaa sisällön ja yksityisyyden lisäksi vielä verkkojakin internet-jättien käsiin.

Vastapainoksi ETNO:n operaattorinäkökannalle, Analysys Mason on tehnyt pilvipalveluiden tilaamana raportin internetin käyttömallista. Internet-liikennehän on kuluttajista lähtöisin, koska sisällöntuottaja ei lähetä mitään jos kukaan ei kuluta. Internet kehittyi kahdenkeskisten peerausten ympärille ja malli on toiminut hyvin, koska osapuolten välillä on vallinnut tasapaino ja riippuvuus toisistaan. Jos internettiä lähdetään reguloimaan, operaattoreille syntyy monopoli tilaajiin, sama ilmiö joka Euroopassa on ollut 25 vuoden ajan puhelujen kanssa. Nyt on oltava varovainen päätöksissä, koska sisältö voi köyhtyä ja keskittyä. Ja sehän on juuri päinvastainen kehitys, mitä EU haluaisi. Myös sisällönjakelun kehitys ja laajentuminen lähelle kuluttajaa saattaa ottaa takapakkia, mikä nostaisi operaattorien kuluja ja laskisi palvelunlaatua. Rudolf Van Der Bergin esityksessä kerrotaan myös mistä on kyse.

Googlen ilmapalloprojekti Loon kuopattiin pari vuotta sitten kun sille ei löytynyt kaupallista potentiaalia. Nyt startup Aalyria on ottanut sen uudelleen käyttöön. 26-henkisen Aalyrian takana ovat Googlen veteraanit. Loonin ohjelmisto Spacetime on pilvessä toimiva monimutkaisten ilmassa toimivien verkkojen hallintatyökalu. Sen avulla voi ennustaa kymmenien tuhansien liikkuvien objektien signaalia ja ohjata signaalia niin, että yhteys ei katkeile. Toinen Aalyrian haara kehittää vapaan optiikan laserlaitteistoa nimeltä Tightbeam. Vuosikymmenten ajan ongelma on ollut säätilan vaikutus signaalin laatuun, mutta Aalyria on löytänyt algoritmin avulla läpimurron teknologian hyötykäyttöön. Nyt puhutaan 1,6 Tbps -siirtonopeuksista satojen kilometrien päähän. Näin esim. lentokoneeseen saataisiin 1 Gbps -yhteys jokaiselle matkustajalle, Aalyria visioi. Tutkijat ovat skeptisempiä miten tällainen läpimurto fysiikan laeissa nyt yhtäkkiä syntyi. Aalyrian tuotteita kaupataan nyt operaattoreille ja lentoyhtiöille, mutta myös USA:n armeija on testaajien joukossa.

Tapahtumat

Networkin Field Day NFD29:ssä esittelivät ratkaisujaan Broadcom, Nokia, Graphiant, Cisco, Juniper, Kentik, Opengear ja Catchpoint.

UKNOF50:n ja NLNOG:n videoissa puhutaan internet- ja operaattoriasiaa.

Vmware Exploren kertaukset tiivistävät tapahtuman päivät 1 ja 2.

Kuukauden CV

Ipv6-hexamerkeistä saa aikaan hauskoja tekstejä, joita viljellä ip-osoitteissa. Nimipalvelua hyödyntämällä saa laajemman valikoiman tekstiä käyttöön. Louis Poinsignon on muotoillut CV:nsä tracerouten muotoon. Sen saa näkyviin komennolla  traceroute 2001:bc8:3eff:c0::ff.

[FI] Kohti nollaluottamusta

Kirjoitus on julkaistu alunperin Sytyke-lehden numerossa 2/2022 (vain jäsenille).


Kovenevassa kybertilanteessa ja pilvistyneessä IT-kentässä zero trust-malli on nostettu ratkaisuksi palveluiden suojaamiseen. Zero trust on vanha ajatus, joka vasta viime vuosina on noussut kaikkien huulille. Mistä on oikeastaan kyse ja miten zero trust -malli valjastetaan käyttöön?

Pitkä kehityskaari

Zero Trust -ajatuksen historia ulottuu kahden kolmenkymmen vuoden taakse. Jo 2000-luvun alussa heräteltiin ajatusta perinteisen reunasuojauksen kääntämisestä toisenlaiseen malliin. Google aloitti Beyondcorp-mallin toteuttamisen 2009 ja Forrester toi termin zero trust julkisuuteen 2010. Sen jälkeen oli pitkään hiljaiseloa, mutta todellinen räjähdys suuren yleisön tietoisuuteen tapahtui muutama vuosi sitten kun Gartner aloitti SASE Magic Quadrantin julkaisun ja yhdisti zero trustin sen yhdeksi avainteknologiaksi. Valmistajat toki olivat esitelleet ajatusta jo ennen sitä, mutta vasta viime vuosina zero trust -ajatus on levinnyt laajasti kaikkialle.

Reunasuojauksen aikakaudella oman verkon pehmeää sisäosaa suojattiin ulkoiselta pahalta palomuureilla, kenties muilla kohdistetummilla täsmätietoturvalaitteilla ja pääsynhallinnan keinoin. Verkon pääsynhallinnalla (Network Access Control, NAC) yritettiin saada avoimen sisäverkon turvallisuutta hallittua verkkoon liityttäessä. NAC ei koskaan oikein yleistynyt laajasti käyttöön, ja useiden valmistajien omien ratkaisujen ja iterointikierrosten jälkeen elämään on jäänyt standardoitu 802.1x-porttiautentikointi, sekin suurimmaksi osaksi siksi, että sitä käytetään wifin EAP-autentikoinnissa.

Verkon sisällä mikrosegmentointi oli avainteknologia erottamaan resursseja toisistaan ja estämään sivuttaisliikkumista pehmeässä verkon sisuksessa. Perustason aliverkkosegmentointia on tehty aina, mutta mikrosegmentointi laite- tai sovelluskohtaisesti olikin paljon monimutkaisempaa ja vaati isompia muutoksia verkon topologiaan ja toimintaperiaatteisiin. Käytännössä palomuuri olisi pitänyt tuoda joka laitteen eteen ja toteutuksesta tuli verkkotasolla jäykkää ja hankalaa. Tähänkin valmistajat esittelivät erilaisia omia ratkaisujaan, mutta niiden käyttöönotto vanhan verkon palveluille oli edelleen yhtä hankalaa.

Viimeisen viiden vuoden aikana SD-WAN tuli ensin korvaamaan operaattorien MPLS-VPN -yhteyksien jäykkyyttä ja kallista hintaa. Yhteyksien joustavan ohjailtavuuden mukana joka toimipisteeseen tuli samalla palomuuritoiminnot ja muut suojausominaisuudet. SD-WAN yhdistyi tietoturvan keskitettyyn kokonaisratkaisuun, jota alettiin kutsua SASE:ksi (Security Access Service Edge). SASE:n edeltäjä oli pilven myötä tarpeelliseksi noussut CASB (Cloud Access Security Broker), joka jäi kuitenkin marginaaliseksi yhden asian ratkaisuksi. CASB-toiminto yhdistyi myöhemmin osaksi SASE-pakettia.

Vääriä asioita väärässä paikassa

Kun katsoo taaksepäin tietoliikenneasiantuntijan silmin, niin tietoturvaa on yritetty ratkoa verkossa huonolla menestyksellä vuosikymmenien ajan. On yritetty tehdä pääsynhallintaa, keskitettyä palomuurausta, mikrosegmentointia ja erilaisia sovellustason toimintoja infrassa. Tuloksena on ollut kömpelöitä, huonosti toimivia, käytettävyydeltään kehnoja ratkaisuja, jotka eivät merkittävästi ole nostaneet tietoturvan tasoa suhteessa nähtyyn vaivaan. Samaan aikaan pilvi on tullut voimakkaasti mukaan, etätyöstä on tullut normi, internet on ottanut vallan yhteyksissä, yritykset ovat hajautuneet ja yhä monimutkaisemmista sovelluksista on tullut elintärkeitä yhteiskunnan toiminnalle.

Verkko ja muu IT-infra ei voi enää olla oikea paikka tehdä sovellusten tietoturvaa, vaan toiminnot on pakko siirtää sovellustasolle. Silloin tietoturva pystytään kohdistamaan oikealla tarkkuudella oikeisiin paikkoihin joustavasti ja tehokkaasti. Infran roolina on toimia yksinkertaisena ja luotettavana perushyödykkeenä, jonka päälle sovellukset ja niiden tietoturva rakennetaan. Verkossa on etätyön, toimipisteiden, pilven ja SaaS-palveluiden osalta jo paljon siirrytty internet-yhteyksien päälle, joten luottamukseton verkko on jo arkipäivää monessa tilanteessa. Toimiston voi hyvin pystyttää pelkkien internet-yhteyksien päälle ja palvelut voi rakentaa pilveen. Verkon pääsynhallinnasta on tullut tarpeetonta kun verkkoinfraan ei tarvitse luottaa, vaan käytön valtuutus tehdään kohderesurssissa itsessään. Tietoturvariski ei siis enää ole niinkään verkossa, vaan sovelluksissa ja tiedossa, joiden turvaamiseen pitäisi panostaa uusin menetelmin.

Reunapalomuurin turvallisuudentunteesta voi kuitenkin olla vaikea irtautua. Verkon tietoturva on ollut hyvin palomuurikeskeistä ja pääsyä rajoittavaa. Maailmassa on kuitenkin paljon toimivia ratkaisuja, joissa palomuurausta tehdään kevyemmin. Esimerkiksi tiedemaailmassa on ollut ratkaisu nimeltään Science-DMZ, jossa isoja tietomääriä liikutellaan tehokkaasti ohi palomuurin vain reitittimien pääsylistojen suodattamana. Samoin pilvi-infran palomuuripalvelut ovat olleet hyvin yksinkertaisia. Ne ovat vasta äskettäin kehittyneet tilallisiksi ja ominaisuuksia on kehitetty pilvipalveluiden ehdoilla. Palomuurin hienot suodatusominaisuudet eivät tehneet maailmaa paremmaksi tai helpommaksi, varsinkaan kun sovellukset siirtyivät salattujen yhteyksien päälle. Suurin hyöty NGFW-ominaisuuksissa on ollut käyttäjätiedon, DNS-nimien, sovellussisällön ymmärtäminen ja hyödyntäminen sääntöjen teossa. Säännöt on saatu joustavammiksi ja paremmin vastaamaan tarvetta. Nyt pilviympäristöjen kanssa tuskaillaan miten palomuurisäännöt saadaan vastaamaan pilvipalveluiden kehittyneitä ominaisuuksia ja dynaamisuutta.

Tärkeä asia tietoturvan vaikuttavuudessa on käyttäjäkokemus. Jos tietoturvan toteuttaminen vaatii joko käyttäjältä tai ylläpitäjältä suurta vaivaa tai aikaa, erityistä osaamista tai tietämystä, muutoshallintaprosesseja tai hankalia toteutuksia, ei ratkaisu voi käytännössä olla toimiva. Tökkivää tietoturvaa aletaan kiertää ja se vesittää hyvätkin yritykset parantaa tilannetta. Kaiken estämisestä ja kontrolloimisesta tietoturvan varjolla olisi päästävä enemmän toimintaa tukevaan malliin, jolla saataisiin tietoturva luontevaksi osaksi palveluita ja käyttöä. Tietoturvalla on aina hinta ja palveluihin ulkopuolelta päälle liimattujen vaatimusten ja ratkaisujen kustannusvaikutus jää usein hämäräksi. Erillisen tietoturvaorganisaation on helppo kieltää ja vaatia asioita, jos itsellä ei ole liiketoimintavastuuta tai ei joudu painimaan järjestelmän toteutuksen kanssa tuotannossa. Perinteisestä jäykästä tietoturvasta on onneksi monessa paikassa päästy parempaan tilanteeseen, kiitos kehittyvän IT:n.

Zero trust -mallilla parempia tuloksia

Muuttunut IT-ympäristö vaatii siis tietoturvan vaikuttavuuden olennaista parantamista. Se tarkoittaa tietoturvan siirtämistä oikealle tasolle, oikeaan paikkaan ja oikeisiin menetelmiin. Zero Trust Network Access (ZTNA), tai tuttavallisemmin vain zero trust, yrittää vastata tähän tarpeeseen. Zero trust ei ole teknologia, vaan enemmän ajatusmalli miten resurssien käytöstä tehdään dynaamisempaa, kohdistetumpaa ja enemmän identiteettiin sidottua. Mottona on “älä luota, vaan varmista aina”. Resurssien käytön oikeellisuus pyritään siis vahvistamaan varmemmin aina tapauskohtaisesti. Se lisää tiedon turvaa ja resurssien käytöstä tulee paikkariippumatonta. Enää ei ole väliä mistä verkosta käyttäjä palvelua käyttää, koska käyttöoikeus on sidottu identiteettiin, ei fyysiseen infraan.

Zero trust -malli on kokoelma vanhoja hyväksi havaittuja periaatteita, jotka on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi. Mitään uutta teknologiaa ei siis ole tarjolla, mikä on vain hyvä asia. Useita päällekkäisiä tai rinnakkaisia toimintoja yhdistelemällä saadaan tietoturvaan kerroksellisuutta ja laajuutta, mutta säilytetään kuitenkin käytön joustavuus. Yksittäisen komponentin pettäminen ei välttämättä vielä vaaranna palvelua.

Zero trust -mallin periaatteet:

  1. Inventaariotieto:  käyttäjät, laitteet, järjestelmät, sovellukset, yms. resurssit mitä IT-ympäristö sisältää.
  2. Tiedonsiirron salaus: salatut liikennöintiprotokollat tai yhteystason salaus aina paikasta riippumatta.
  3. Käyttöpolitiikka: määrittelyt kuka tai mikä saa käyttää mitä resurssia vähimmän oikeuden periaatteella.
  4. Pääsynhallinta resurssia käytettäessä: vahva tunnistautuminen dynaamisen politiikan mukaan, määritellyn politiikan mukainen käyttövaltuus istuntokohtaisesti.
  5. Mikrosegmentointi: resurssien erotus toisistaan ja luottamusrajan pakottaminen lähelle kohdetta.
  6. Ympäristön havainnointi: resurssien tila, käyttäjien toiminta, tiedon keräys.

Zero trust -mallin avulla tietoturvaan saadaan hienojakoisuutta ja joustavuutta, jota nykypäivän dynaamisissa ja hajautuneissa palveluissa  tarvitaan. Tietoturvaan saadaan myös kontekstia kun kaikki palvelun käyttöön liittyvä tieto kerätään yhteen ja siitä voidaan tehdä tarkempia johtopäätöksiä käyttäjästä, laitteesta, sovelluksesta tai yleisesti koko tilanteesta. Tästä on hyötyä varsinkin poikkeamien selvittelyssä, kun kaikki tapaukseen liittyvä tieto on helposti ja nopeasti saatavilla.

Zero trust-malli kääntää tietoturvan luontevaksi osaksi sovelluksia ja niiden kehitystä. Painopiste muuttuu sinne minne suuri osa yrityksistäkin on menossa: sovelluksiin, pilveen ja internetiin. Arvaamattomassa ja vaihtelevassa toimintaympäristössä jatkuvasti muuttuvien teknologian, liiketoiminnan, toimintamallien, kumppanuuksien ja politiikan aikana zero trust -malli näyttää ainoalta mahdolliselta ratkaisulta, jolla selvitä tulevaisuudessa.

Kokonaisvaltainen käyttöönotto

Zero trust-mallia on hankala ottaa käyttöön ilman omaa aktiivisuutta ja oman IT-kokonaisuuden miettimistä. Vaikka yleisimmät sovellukset ja ratkaisut ovatkin monesti samat yrityksestä riippumatta, jokainen IT-ympäristö on kuitenkin jossain määrin omanlainen kokonaisuus. Avaimet käteen -ratkaisua ei ole, vaan soveltamista omaan tarpeeseen on tehtävä. Koska resurssien käytön kontrollointi muuttuu ja hajautuu eri komponenteille, muutos koskee koko IT-ympäristöä ja sen arkkitehtuuria. Erilaisia järjestelmiä ja sovelluksia on käytävä läpi ja sovitettava yhteen yksi kerrallaan. Muutos ei tapahdu kuukaudessa tai vuodessa, vaan on hyvä asennoitua jatkuvaan muutokseen, jossa uusia järjestelmiä integroidaan mukaan jatkuvalla syötöllä. Aina on myös poikkeuksia: sovelluksia, joita ei saa integroitua muihin komponentteihin, tai vanhoja järjestelmiä, joita ei vaan kannata väkisin yrittää tunkea uuteen malliin. Parhaiten zero trust -malliin solahtavat modernit selainsovellukset ja pilvisovellukset, jotka on jo lähtökohtaisesti rakennettu tukemaan nykyaikaisia toimintamalleja rajapintoineen. Niistä voi olla helpointa aloittaa.

Myös ajatusmaailman ja yrityksen toimintakulttuurin täytyy muuttua ja se on kaikkein suurin ja vaikein muutos. Käyttöpolitiikan määrittely on uudenlainen työ identiteettien, laitteiden ja sovellusten välillä. Toteutus alkaa perusasioiden kuntoon laittamisella eli inventaariotiedon keräämisellä ja täydentämisellä. Monella varmasti on jo CMDB-tietoa IT-resursseista ja käyttäjät on määritelty keskitettyyn identiteetinhallintapalveluun. Tästä on hyvä jatkaa. Sovellusten ja niiden ominaisuuksien listaamisen kohdalla homma menee hankalammaksi, ja viimeistään käyttöpolitiikan määrittely käyttäjien ja sovellusten välillä on vaikea ja raskas tehtävä. Työn helpottamiseksi ja tulosten saamiseksi on hyvä aloittaa riittävän karkealla jaottelulla niin, ettei politiikasta tule liian hienojakoista ja monimutkaista. Käyttöönotossa on oltava pitkäjänteinen ja työ kannattaa paloitella pienempiin osiin.

Vaikka aloitus tuntuu vaikealta, on parempi aloittaa pienestä ja yksinkertaisesta asiasta kuin olla tekemättä mitään. Identiteetin käytön vahvistaminen on avainasioita. Vahva autentikointi (MFA) kannattaa liittää mahdollisimman moneen käyttökohteeseen. Identiteettipalvelu Oktan tietomurrosta tai MFA-koodikaappauksista huolimatta mobiili-token tai SMS-koodi on parempi kuin ei mitään. Havainnoinnin parantaminen kannattaa aina. IT-ympäristöstä tulisi kerätä esim. loki-, tapahtuma- ja liikennetietoa, jotta toiminnasta saadaan rakennettua normaalitason kuvaaja. Sen pohjalta on sitten helpompi huomata poikkeamat. Käyttäjien tarkempaan havainnointiin on olemassa oma UEBA-tuotekategoria (User and Entity Behavior Analytics).

Käyttökohteet ja lähestyminen

Zero trust -mallia voi soveltaa mihin tahansa ympäristöön. Periaatteessa vain luovuus on rajana, mutta käytännön toteutus voi olla monimutkaisempi juttu. Zero trust -palvelua voi rakentaa SASE/SSE-palveluiden avulla, mutta myös itse tekemällä. Yksittäisellä tuotteella ei välttämättä saavuteta SASE:n toimintojen laajuutta, mutta toteutus voi olla helpompi ja tehokkaampi omaan IT-ympäristöön. Yrityksen toimintaympäristö ja toimintamalli määrittävät mikä ratkaisu on sopiva.

Karkeasti yritysten IT-ympäristöissä voidaan nähdä kaksi typpiä:

  1. Toimistoympäristöt, jossa tehdään enimmäkseen etätyötä ja käytetään pilvisovelluksia.
  2. Tuotantoympäristöt, jossa on omaa tuotannollista infraa ja järjestelmiä, toimipisteverkkoa ja WAN-yhteyksiä.

Käytännössä moni yritys on yhdistelmä molempia. Vaikka suunta on pilveen, yrityksellä on perinteisiä sovelluksia ja järjestelmiä omassa verkossa. Zero trust -ajatus ja SASE/SSE-palvelut sopivat erityisen hyvin toimistoympäristöön, jossa on paremmat edellytyksen integroida pilvisovellukset ja etätyöläiset keskitettyyn tietoturvaratkaisuun. Tuotantoympäristöissä on kuitenkin osia, joissa zero trust-mallia ja -tuotteita voi hyvin ottaa käyttöön. SD-WAN laajentaa yhtenäisen ja kattavan tietoturvaratkaisun kaikkiin toimipisteisiin. Kumppanien ja omien työntekijöiden etäyhteydet voi kierrättää modernisoidun keskitetyn tietoturvapisteen läpi ja näin turvata järjestelmien ylläpitokanavat. Pilvipalveluita ja IoT-laitteita on helpompi ja turvallisempi hyödyntää kun matkalle saadaan asianmukainen tietoturvakontrolli. Parhaassa tilanteessa parannetaan kyberturvallisuuden tasoa, mutta samalla annetaan mahdollisuus hyödyntää uusia ratkaisuja ja tehdään IT-ympäristön käytöstä ja ylläpidosta joustavampaa ja helpompaa.

Omassa ympäristössä kannattaa etsiä sopivia rajattuja kokonaisuuksia, joista lähteä liikkeelle. Riskiperusteisuus ja vaikuttavuus ovat hyviä lähtökohtia mietittäessä sopivia sovelluksia tai järjestelmiä. Suurin riski on yleensä ihmisessä, joten hyvä peruste on etsiä kohteita, joissa ihmisten kautta tuleva vaikutus järjestelmiin on suuri. Näitä ovat esimerkiksi etäyhteydet ja muut ulkoiset rajapinnat. Riskiperusteisesti saadaan kohdistettua turvaamista oikeisiin paikkoihin ja hyviä tuloksia vaikuttavuudessa. Pienemmilläkin teoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kokonaisturvallisuuden nostossa ja riskien pienentämisessä.

IT-ympäristön tyypin mukaan voi lähteä etsimään sopivaa ratkaisua eri lähtökohdista. Toimistoympäristössä, jossa työasemilta käytetään pilvisovelluksia, SaaS-mallinen SASE/SSE-tuote toimii hyvin. Laitteille asennetaan yleensä agenttisovellus, joka tunneloi liikenteen pilvipalveluun ja tietoturvatoimintojen läpi edelleen varsinaiseen kohteeseen. Kohde voi olla pilvipalvelu tai yrityksen omassa verkossa oleva palvelu. Myös perinteisiä järjestelmiä voi yleensä liittää kokonaisuuteen jonkinlaisen yhdistinagentin avulla. Agentin avulla päätelaitteesta ja sen näkemästä maailmankuvasta saa myös enemmän tietoa ja se voi olla hyvä apu esim. vianselvityksessä. Parhaimmillaan päätelaitteesta voidaan nähdä koko laitteen, sovellusten, verkon ja yhteyksien tila ja sen perusteella kohdistaa käyttäjän ongelmat suoraan oikeaan paikkaan.

Harva ympäristö on kuitenkaan pelkkää pilvisovellusta. Lähes kaikissa vähänkään isommissa yrityksissä on omaa verkkoa, jossa pyöritetään omia sovelluksia ja palveluita. Sovellukset ja järjestelmät voivat olla vanhanaikaisia ja niitä ei saa integroitua järkevästi zero trust-malliin. Verkon reunalla on yleensä palomuuri, joten hyvä vaihtoehto voi olla lähteä tuomaan zero trust -mallia verkkokeskeisesti palomuurin ominaisuuksia laajentamalla. Paikallisesti palomuurilla voidaan esim. lisätä käyttäjä- ja sovelluskohtaisia dynaamisempia sääntöjä ja  lisätä havainnointia keräämällä lokia ja analysoimalla sitä paremmin. Toimintoja palomuuriin voi lisätä joko palomuurivalmistajan itsensä tai sen kumppanin toimittamilla SASE/SSE-pilvipalveluilla, jolloin kokonaisuudesta alkaa tulla kattavammin zero trust-mallin mukainen. Toimipisteverkon palomuurit täydentävän saman yhdenmukaisen palvelutason kaikkiin toimipisteisiin. Virtualisoimalla palomuureja tai käyttämällä pilvialustan omia palomuureja, tietoturvaa voidaan levittää myös palveluiden ja sovellusten eteen hienojakoisemmin kuitenkin hallitsemalla toimintoja yhdenmukaisesti ja keskitetysti.

Tuotantoympäristöissä painopiste on hyvä kohdistaa hallintarajapintoihin, joista on pääsy ympäristön toimintakriittiseen ytimeen. OT-ympäristöt ovat kuitenkin melko erillisiä kokonaisuuksia ja suurin riski niille on IT-rajapinta, johon on helpompi hyökätä yleisillä tavoilla. Vanhentuneisiin ja avoimiin IT-järjestelmiin on helppo iskeä haittaohjelmilla ja sitä kautta lamauttaa tuotantotoimintaa. Siksi IT-kerroksen suojaaminen OT-verkon reunalla on tärkeää. Hyvä puoli on, että OT-järjestelmien suojaukseen toimivat samat yleiset työkalut, joita IT-puolella muutenkin käytetään.

Tuotehämmennys

Zero trust -mallin toteuttamiseen on tietysti paljon erilaisia tuotteita jokaiselta tietoturvavalmistajalta. Zero trust myös usein liitetään pilvi- ja SaaS-palveluihin, joita palveluntarjoaja myy asiakkaille. ZTNA on yksi SASE-palvelun peruspilareista, mutta SASE sisältää muutakin turvalliseen pääsyyn liittyvää toimintoa kuten palomuuri, Secure Web Gateway (SWG), Cloud Access, Security Broker (CASB) tai joku muu lukuisista ominaisuuksia. SASE:n määritelmä ei ole yhdenmukainen ja tuotteiden sisältö määrittyy valmistajan mielihalujen mukaan. SASE on siis yksi tapa lähteä toteuttamaan kokonaisvaltaista tietoturvaa ja zero trust -mallin käyttöönottoa. SASE:n saa yleensä palveluna pilvestä, mikä helpottaa ja nopeuttaa käyttöönottoa ja ylläpitoa. SASE:n etuna on kaikki tietoturvapalvelut tarpeen mukaan joustavasti yhdestä paikasta. SASE sisältää tietoturvaosuuden lisäksi myös verkkopuolen eli access-osuuden, jolla käyttäjät liitetään palveluihin tunneloimalla liikenne. Käyttäjät liittyvät SASE-palveluun yleensä valmistajan omien client-sovellusten avulla tai koko toimisteen osalta SD-WAN:n kautta. SASE-palvelussa käyttäjä ja palvelu kohtaavat toisensa kontrolloidusti.

Markkinakenttä ei kuitenkaan ole selkeä. Juuri kun ihmiset on saatu tutustutettua SASE:en, julkisuuteen tunkee uusi termi SSE (Security Service Edge). Käytännössä SSE on SASE ilman WAN-osuutta eli SD-WAN:ia. SSE toteuttaa tietoturvapalvelut pilvessä, mutta ei sisällä WAN-integrointia. SSE heijastelee markkinan kehitystä, jossa tietoturvaosuus kehittyi nopeammin yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi kuin verkko-osuus. Tietoturva ostetaan monesti edelleen erillään verkosta, varsinkin isot yritykset valitsevat usein eri tuotteen tietoturvapalveluille ja verkolle. Pienemmät yritykset ottavat mielellään yhden SASE-ratkaisun, joka tarjoaa yhtenäisen tietoturva- ja WAN-ratkaisun. SSE siis kuvaa paremmin vain tietoturvatoiminnon sisältävän tuotekategorian ja yrittää tehdä eroa “kokonaisen SASE:n” ja “puolittaisin SSE:n” välille.

Valmistajien kesken kilpaillaan siitä kenen toteutus perustuu tehokkaaseen ja yhdenmukaisen Unified SASE- tai single-pass -arkkitehtuuriin, jossa tietoturvaominaisuudet ja verkko on tiukasti sidottu yhtenäisesti toimivaksi paketiksi. Yhdenmukainen ratkaisu tehostaa toimintaa ja helpottaa hallintaa. Toisilla valmistajilla tietoturvapalvelut voi olla koottu useiden yritysostojen kautta hajanaiseksi kokonaisuudeksi. SD-WAN -osuus voi olla eri valmistajalta erikseen integroitava toiminto. Markkinoilla on Dell’Oron mukaan yli 30 valmistajaa, mutta niistä kuitenkin vain kymmenen suurinta vastaa 80% myynnistä. Valmistajat vaihtelevat perinteisistä verkkolaite- ja palomuurivalmistajista tietoturvayrityksiin ja uudempiin startupeihin, joista osa onkin jo kasvanut uskottavan kokoisiksi toimijoiksi. Odotettavissa on kuitenkin hajanaisen kentän yhtenäistymistä yritysostojen ja yhdistymisten kautta.

Ratkaisun valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota itselle sopivaan ominaisuusvalikoimaan ja sen joustavuuteen sekä teknisen toteutuksen että hinnoittelun osalta. Palveluiden maantieteellinen sijainti on yksi tekninen seikka, joka voi vaikuttaa käyttäjäkokemukseen. Kun IP-osoitteet lokalisoivat internet-yhteyden johonkin muuhun maahan, saattaa esim. palveluiden kieli tai sisällöt muuttua. Dynaamisen palvelun luonteen takia ip-sidonnaisten palveluiden toteuttaminen voi tulla hankalaksi. Lisäksi tietysti kaukana olevien palveluiden käytössä on yleensä suurempi viive ja enemmän riskejä luotettavuudessa, mutta näiden vaikutusta käyttökokemukseen on usein vaikea arvioida.

Laajempi kuva

Sovellusten väliset integraatiot rajapintojen kautta lisääntyvät hurjaa vauhtia. Niiden kierrättäminen SASE/SSE-palvelun läpi on myös mahdollista, jolloin saadaan sovellusten API-rajapintojen käyttöä turvattua. Sovellusrajapintojen suojaamiselle on oma tuotekategoriansa Web Application & API Protection (WAAP), joka on seuraava kehitysalkel Web Application Firewallista (WAF). Myös yrityksille tai kuluttajille tarjottavien SaaS-palveluiden ja esim. käyttäjäkohtaisen tiedon turvaamiseksi voi käyttää SASE/SSE-palveluita hyödyksi.

Etätyön myötä myös päätelaitteiden suojaaminen älykkäämmin EDR-tuottein, ja kokonaisnäkyvyys NDR- tai XDR-tuottein on hyödyllistä täydentämään kokonaiskuvaa. Automaattisen havainnoinnin ja nopeiden vasteiden merkitys kasvaa koko ajan. Se tarkoittaa keskitettyjä ja yhteen integroituja ratkaisuja, hyvää tekoälyavusteista analysointikykyä ja valmiiksi mietittyjä automatisoituja toimenpiteitä. Nopealla havainnoinnilla ja automaattisilla toimenpiteillä voidaan estää suuremmat vahingot. Automaatio on tässä tärkeässä roolissa. Omaa verkkoa tai palveluita on hyvä seurata ulkoapäin esim. EASM-työkaluilla (External Attack Surface Management) tai EWS-havainnoinnilla (Early Warning System), joka kertoo mitä omista palveluista tai tiedoista näkyy julkisesti internetissä.

Katse tulevaisuuteen

Kovimmat intoilijat ovat jo herätelleet ideaa palomuureista ja VPN-yhteyksistä luopumisesta. Ehkä ihan vielä ei ole se päivä kun kaikki muurit romutetaan ja VPN-yhteydet ajetaan alas. Lopulta kuitenkin on kyse vain toimintojen siirtämisestä eri paikkaan tai muotoon, ei varsinaisesti niistä luopumisesta. VPN-yhteydet on ihan mahdollista ja järkevääkin korvata SASE-palvelulla. Omassa tuotantoverkossa kuitenkin tarvitaan edelleen fyysistä ja loogista reunaa ja segmentointia palomuurein. Omat palomuurit tekevät keskitettyä yleiskontrollia ja makrosegmentointia suojaten muuta infraa ja tuoden kokonaisnäkyvyyttä kaikkeen verkkoliikenteeseen. Palomuurit jatkavat rinnakkaiseloa uudempien ratkaisujen kanssa muuttaen myös itse muotoaan. Pilven ja zero trust-mallin myötä palomuurien virtualisointi ja hajauttaminen on entistä ajankohtaisempaa. SASE-palvelut myös siirtävät palomuuritoimintoja pilveen.

Elämme sovellusten maailmassa, jossa infra on irrotettava sovellustoiminnoista ja tietoturvasta. Tietoturvalähestyminen kaipaa modernisointia nykypäivän tasolle ja keskittymistä oikeisiin asioihin. Riskit toiminnan jatkuvuudelle kasvavat jatkuvasti ja riskiä on syytä hallita riskinhallinnan menetelmillä. Onneksi pienilläkin teoilla on iso vaikutus ja riskiä voi pienentää olennaisesti hoitamalla perusasioita kuntoon. Ikävä sanoa, mutta riittää, että on parempi kuin huonoimmat. Hyökkäykset kohdistuvat yleensä helppoihin kohteisiin, joten tekemällä hyökkäämisestä vähän vaikeampaa, voi estää haittaohjelman tai tietomurron kokonaan. Kokonaisuutta miettiessä toimiva keskinkertainen ratkaisu on monesti parempi kuin teknisesti hieno ja monimutkainen puolittaisesti käyttöön saatu ratkaisu.

[FI] Tietoliikennealan katsaus 2022-08

Ongelmat

Palvelunestohyökkäyksiä on sadellut ainakin Suomeen, Viroon ja Taiwaniin. Taustalla on ollut tietysti Venäjä ja Kiina. Eduskunnan webbisivut kaadetiin 9.8. ja perään  Valtioneuvoston julkaisuarkisto kaatui 10.8. Viron julkishallintoon ja yrityksiin kohdistettiin kova isku 17.8. mutta Viron digitapalvelut selviytyivät ja hyökkäyksiä ei välttämättä edes havaittu palveluiden käytössä. Taiwanissa kaadettiin amerikkailaisten ja taiwanilaisten yritysten sivuja Nancy Pelosin vierailun aikana. Myös esim. Triump Dynastyn verkko kaatui 2.8.

Google kertoi 1.6. tapahtuneesta ennätyksellisestä hyökkäyksestä asiakastaan kohtaan. Googlen Cloud Armor oli käytössä ja torjui hyökkäyksen. Voimakkuus oli pahimmillaan 46 miljoonaa https-kyselyä sekunnissa. Hyökkäys alkoi 10000 rps -tasolta ja kymmenkertaistui 8 minuutissa. Silloin Cloud Armor puuttui peliin. Parin minuutin päästä oltiinkin jo 46 mrps -tasolla. Hyökkäys tuli yli 5000 ip-osoitteesta 132 maassa. Salattu https-protokolla tarkoittaa, että hyökkäyskoneet olivat tehokkaita. Tor exit -nodeja käytettiin liikenteen välityksessä. Vaikka ne tässä olivatkin vain 3% hyökkäysvoimasta, exit-nodejen kautta voidaan saada kova hyökkäysvoima.

Brittiläinen Quickhost kaappasi Amazonin 44.235.216.0/24-verkon mainostamalla sitä omassa AS-SET:ssä. RPKI-validoinnista se meni läpi, koska origin AS oli oikein ja kyseessä oli harvinainen tilanne että verkko mainostui vain yhden operaattorin kautta. Amazon korjasi tilanteen nopeasti mainostamalla saman tarkemman prefixin omasta verkosta.

Googlen suurimman konesalin “räjähdys” sai mediahuomiota. Council Bluffsin konesalissa Iowassa tapahtui sähköonnettomuus, jossa valokaaresta loukkaantui kolme asentajaa. Mitään ei kuitenkaan räjähtänyt ja onnettomuus tapahtui konesalirakennuksen ulkopuolisessa sähköjakamossa.

Starlinkillä oli 30.8. maailmanlaajuinen kolmen tunnin katko tai palvelutason alenema, josta ei paljon tietoa herunut muuten kuin käyttäjien vikailmoitusten kautta. Starlinkiltä ei löydy status-sivua ja asiakaspalvelu ei tiennyt tai välittänyt ongelmasta, saati että ongelmasta olisi saatu joku selvitys. Luotettavuus ja raportointi ei taida kuulu Muskin yritysperheen ominaisuuksiin.

Venäjän hyökkäys Viasatin satelliittiverkkoon helmikuussa vaikutti myös Ranskan hätäpuheluihin, Suljetun kokouksen pöytäkirjasta selviää, että ambulanssin ja palokunnan hätänumeroiden varareitti kulkee satelliitin kautta. Tarkempaa vaikutusta häiriöstä ei kuvattu.

Seamewe-5 -merikaapelissa oli katko Suezin kanavan osuudella. Lähes 20000 km kaapeli kulkee Marseillesista Singaporeen. Häiriö tapahtui pakistanilaisen Transworld Associatesin verkossa ja vaikutukset jäivät paikallisiksi. Katko oli maanpäällisessä osassa kaapelia ja siksi korjaus oli nopeampaa ja se ei haitannut Suezin kanaalin laivaliikennettä.

Operaattorit ja 5G

Omnitelen heinäkuun mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeusvertailu selvitti nopeudet kahdeksassa kaupungissa Suomessa. Kaikilla kolmella operaattorilla nopeus oli hyvä. Paikallista vaihtelua oli, mutta keskimäärin paras oli DNA. 5G-nopeus oli kaikilla erittäin hyvä.

Juuri kun 5G:tä on markkinoitu pienellä viiveellä, Ericsson hämmentää vähättelemällä viiveen merkitystä käyttökokemuksessa. 5G-verkoissa nopeus on keskimäärin hyvä ja viive riittävän alhainen. Viiveellä ei loppupelissä olekaan käyttäjälle niin paljon merkitystä ja verkkopelitkin toimivat mobiiliverkon yli. Ultra-alhainen viive (<10ms) on vain koneille tarkoitetun m2m-käytön ominaisuus. Ihmiskäyttäjälle 30 ms viive on hyvä ja tärkeintä on tasainen viive ilman hidastumispiikkejä. Pilvipelaaminen nähdään yhdeksi seuraavaksi operaattorien liiketoimintamahdollisuudeksi.

Kuidun symmetrisyys on valtti, mutta tarvitaanko sitä oikeasti? Openvaultin datan mukaan uplink-käyttö on kasvanut nopeammin kuin downlink-käyttö. Muutamassa vuodessa uplinkin käyttö on kasvanut 2,6-kertaiseksi ja downlinkin käyttö 2,3-kertaiseksi. Kanadassa kiinteän verkon tilasto kertoo päinvastaista. Odotuksista huolimatta uplink-kapasiteettia käytetään suhteessa entistä vähemmän. Ehkä kyseessä on kasvava striimaus. Bostonilainen Starry on tuotteistanut upload boost -ominaisuuden, jonka voi tilata lisähintaan kasvattamaan liittymän kapasiteetin symmetriseksi.

Kuitumarkkina on saanut buustin Suomessa ja ainakin pääkaupunkiseudulla Täyskuitu, Onefiber ja Valokuitunen ovat olleet aktiivisia. Onefiber kuuluu ruotsalaiseen Globalconnect-leiriin . Täyskuidun takana olevan Adolan Tommi Linna kommentoi postauksessaan mobiilioperaattorien asennetta ja Elisan ja Adolan välistä markkinaoikeustaistelua. Itse olen Täyskuidun alueella ja seurannut sen kampanjointia. Samaa yliampuvaa markkinointia tulee Adolalta yhtälailla. Mutta kuidun saaminen koteihin on tarpeellista ja nyt tarjoukset ovat todella houkuttelevia. Taustalla pyörii rahaa ja toivottavasti kuluttajaystävällistä kuitua ja internet-yhteyttä saadaan tällä kierroksella rakennettua.

Amerikassa laajakaistarahoitus on potenssiin kaksi ja siellä yhden miehen paikallisputiikkikin voi saada miljoonia. Akamain arkkitehti Jared Mauch on noussut sankariksi mediassa ja Michiganin peräkylillä omalla paikallisella kuituoperaattoritoiminnallaan. Toiminta alkoi omasta tarpeesta kun isoilla operaattoreille ei ollut järkevää yhteystarjontaa alueelle. Nyt 30 kodin asiakaskunta on yli tuplaantunut ja tuen avulla pitäisi laajentaa toimintaa lähes 600 kiinteistöön. Verkossa on reilut 20 km kuitua ja vaatimus on rakentaa 60 km lisää. Operaattori tarjoaa 100/100M-yhteyttä hintaan 55$/kk ja 1/1G 79$/kk. Asennusmaksu on tyypillisesti 199$.

Toisin on käynyt Starlinkille ja LTD Broadbandille, kun FCC on peruuttanut niiden laajakaistatuet. Starlinkin tukeminen ei voi kohdistua liikemiehen seikkailuihin, joista ei varmuudella tule luotettavaa ja kustannustehokasta palvelua. Nopeudet eivät ole riittäviä ja laitteiden kustannus on liikaa. Vaikka teknologia on lupaavaa, kysymys on siitä voiko julkista tukea antaa orastavalle kehityshankkeelle, jonka budjetti on lähes miljardi seuraavaan kymmenen vuoden aikana ja kapasiteetti kuitenkin hyvin rajoittunut. Minnesotalainen pieni langattoman verkon paikallisoperaattori LTD Broadband taas ei ole kyennyt rakentamaan lupaamaansa kuituverkkoa aikataulussa tai muutenkaan skaalaamaan toimintaa ehtojen mukaisesti. LTD oli saanut suurimman 1,32 miljardin dollarin potin. FCC:llä on vielä jakamatta tukea ja sitä hakevat langattoman gigabit-verkon operaattorit. FCC ei ole vielä päättänyt miten suhtautua näihin ja alueet joutuvat nyt elämään epävarmuudessa odottaen.

Starlink on saanut uudet 46 satelliittia kiertoradalle Falcon 9 -raketin kyydissä. Laukaisu näkyi Suomenkin taivaalla. Huhut Iphone14:n satelliittipuheluista ja Starlinkin liitosta ovat jälleen laukalla. Musk ehkä vain ratsastaa medialla. T-Mobile on allokoinut taajuutta Starlinkin viestintäpalveluille USA:ssa. Starlinkillä ei kuitenkaan ole viranomaislupaa toisen sukupolven sateelliiteille, eikä välineitä saada niitä taivaalle. Aikatalulu on hyvin epäselvä. Satelliittipuhelut ovat kuitenkin nousemassa nyt esiin. Verizon alkaa käyttää Amazonin Kuiperia ja AT&T Onewebiä. Mukana on myös AST Spacemobile ja Lynk. Lynkillä on ainoana yksi toimiva puhelusatelliitti ja lupahakemus vetämässä 35 maahan tämän vuoden ainakan. Lynkillä on sopimuksia muiden kuin amerikkalaisten operaattorien kanssa yhteensä 1,8 miljardille tilaajalle. AST käyttää Nokian Airscale-tukiasemia puheluiden välittämiseen. Tavoite on 168 satelliitin verkossa. Satelliitilla on 64 neliömetrin kokoinen antennimatriisi, jolla se välittää liikenteen maahan. Dean Bubley arvioi, että NTN-verkkojen eli avaruusviestinnän kehitys on hyvin hidasta ja siihen liittyy monia kysymyksiä. Käyttökohteet ovat todennäköisesti pienen volyymin palveluita siellä missä muut kommunikointitavat eivät toimi.

BT ja Nokia ovat esitelleet nelikanavayhdistelyä 5G-liveverkossa. USA:n taajuussekoilu jatkuu nyt Ligadon langattoman verkon mahdollisilla häiriöillä GPS-siganaaleille. 5G:n IoT-API -rajapintojen kautta tarjotaan tietoa kehittäjille. Vähän liiankin avoimesti. Tutkijaryhmä tarkasteli kymmentä verkkoa, joista löytyi kaikista samoja perushaavoittuvuuksia pääsynhallinnassa, rajapintojen pystytyksessä, sim-kortin ja laskutustietojen käsittelyssä. Jopa käyttäjädataa sai ulos alustasta ja IoT-laitteisiin pääsi kiinni luvattomasti. USA:n suurimmista mobiilioperaattoreista kaksi kolmasosaa kerää paikannustietoa, josta käyttäjä ei voi kieltäytyä. Operaattorit väittävät, että ne tarvitsevat tietoja viranomaisvaatimuksia varten ja keräystä ei voi antaa käyttäjille valinnaiseksi ominaisuudeksi.

Lightreading on verrannut operaattorien ja big tech -yhtiöiden tuotekehitysbudjetteja. Operaattorien tuotekehitysmenot ovat säälittävän pieniä verrattuna laitevalmistajiin tai pilviyhtiöihin. Budjetit pienenevät jatkuvasti, ja yhä isompi osa operaattorien ominaisuuksista ja alustoista valuu pilviyhtiöille ja valmistajille. Innovointi keskittyy toimittajille. Operaattorit haluavat olla älykkäämpiä ja tuottaa ylemmän tason palveluita, mutta käytäntö on toinen. Bellin ja AT&T:n historiassa on merkillisiä innovaatioita. AT&T:llä on aikoinaan luotu kokonainen BSP-kirjasto eli Bell System Practices -puhelinlaitoksen toiminnan parhaista menetelmistä. Mukana on mm. saippuan annostelujärjestelmä, mutta myös elektronisesti operoitu filmikamera, jolla kuvattiin liikennerekisterien tilaa. Kuvien perusteella voitiin suunnitella ja optimoida puhelinkeskuksen välityskapasiteettia. Kamerat olivat käytössä noin 1940-70, kunnes siirryttiin tietokonejärjestelmiin.

Dell’Oron mukaan tukiasemaverkkoihin investointi on pienentynyt ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen. Nokia ja Ericsson on työnnetty ulos Kiinasta, jossa maan omat merkit jyräävät 95% markkinaosuudella. Ericsson johtaa Kiinan ulkopuolella 39% markkinaosuudella. Trendforcen tilastoissa Huawei, Ericsson ja Nokia ottavat 74,5% markkinaosuuden. Huawei johtaa edelleen kaikesta huolimatta, koska Kiina on niin valtava markkina. Lisäksi Huawei menestyy mm. Etelä-Afrikassa, Saudi-Arabiassa, Turkissa, Vietnamissa ja Brasiliassa. Kiinassa on nyt 1,85 miljoonaa 5G-tukiasemaa ja 475 miljoonaa käyttäjää. Sillä se on selvästi maailman suurin mobiiliverkkomarkkina. Suomi on hyvin marginaalien markkina muutamien kymmenien tuhansien tukiasemien määrillä.

Globalconnectin uusi runkokaapeli “digitaalinen E4” Berliinin ja Haaparannan välillä on valmistumassa Tukholman pohjoispuolella tämän vuoden aikana. Matkalla on 13 vahvistinasemaa, joihin voidaan liittää uusia kytkentöjä. Kaapeli palvelee siis koko Ruotsin pohjoisosaa. Etelässä kuitu kiertelee Ruotsin saaret Bornholmin, Öölannin ja Gotlannin. Nyteknikin artikkelissa on kuvia asennuksesta.

Pilvi ja konesali

Bessemer on rankannut sata suurinta pilviyhtiötä. Pilvikenttä on hyvin USA-keskeistä, Suomesta mukaan on päässyt Aiven sijalla 78 ja Euroopasta mukana on vain muutamia yrityksiä. Forbes on tehnyt yhteenvedon yrityksistä.

Käyttäjän kannalta pilveen siirtymällä ei säästä rahaa. Miksi? Koska ympäristöön ei ole riittävää valvontaa ja näkyvyyttä, käytölle ei ole kuria ja sääntöjä, ja pilviresursseja ei optimoida. Laajemmin ajateltuna pilvi muuttaa kustannuksia, koska pilvellä tehdään asioita, joita ei ole aiemmin tehty. Siksi ei voi edes olettaa, että kustannukset laskisivat. Toinen juttu on, että hybridimallinen arkkitehtuuri lisää todennäköisesti pilvikustannuksia kun tietoa joudutaan liikuttamaan pilveen ja ulos, tai tallentamaan pilvikapasiteettiin. Lisäksi yrityksillä tuntuu olevan tunnelinäkö, jossa huomioidaan vain tiedossa olevat kulut ja unohdetaan muut vaihtoehdot. Kaikki alkaa sovellusarkkitehtuurista. Jos se on väärin, mikään kuluoptimointi ei sitä korjaa.

Hashicorpin pilvistrategiakyselyn mukaan monipilvi kasvaa ja luo liiketoimintahyötyä. Forrester antaa suositukset monipilveen: räätälöi pilvi liiketoiminnan tarpeisiin, automatisoi operointi ja tietoturva, luo alustatiimi vastamaan kaikista kerroksista. Toiset työkuormat kuitenkin liikkuvat pois pilvestä. Tekoäly ja koneoppiminen on kustannustehokkaampaa ja suorituskykyisempää omilla laitteilla. Isoissa yrityksissä esim. kaupan alalla on järkevämpää tehdä koneoppimista ja ennusteita paikallisesti. Lisäksi tiedon suojaaminen voi olla iso syy tehdä kaikki omassa ympäristössä. Tosin itse tekeminen vaatii aika rajuja panostuksia osaamiseen ja tuottaa piilokuluja, mikä ei ole mahdollista pienemmille yrityksille. Käyttötarve pitää olla riittävän vaativa, jotta kannattaa tehdä itse.

AWS:stä on tullut selvästi IT-toimittaja ja se on matkalle maailman suurimmaksi. Lenovo on jäämässä jalkoihin tänä vuonna ja Dell on vuorossa seuraavana. Cisco, HPE ja IBM ovat jo jääneet taakse. AWS:llä on nyt 84 availability zonea 26 alueella. Kapasiteettiin on kulutettu 120 miljardia dollaria AWS:n elinaikana. AWS:n investointien osuus Amazonin kaikista investoinneista on noussut jo 60%:iin. Maailmantaloudesta tulee iskuja, mutta rahakas yhtiö pystyy ottamaan niitä vastaan. Kilpailijoilla nähtyjä asiakasalennuksien lisäyksiä ei ole nähty, muille kuin täysillä sisään tuleville asiakkaille.

AWS Private 5G on nyt julkisesti saatavilla, mutta lässähtäneenä betaversiona. Nimestä huolimatta se ei tue 5G:tä, vain 4G:tä. Mobiili-coren voi tehdä vain kolmelle pilvialueelle USA:n itä- ja länsirannikoilla ja tuki löytyy vain yhdelle radiolle 150 Mbps -kapasiteetilla. Blogissa esitellään miten tuotetta käytetään.

Pilven myötä tietoliikenne ja asiantuntijan työ muuttuu. Toni Pasanen on vääntänyt kirjan Azure-tietoliikenteestä ja se on ostettavissa sopuhintaan. Googlella GCP:n ipv6-tuki on nyt julkisesti saatavilla joka paikassa. Työpaikkailmoituksesta päätellen AWS yrittää tuotteistaa NaaS-palvelua operaattoreille.

Pilvijätit tekevät omat piirinsä omaan käyttötarkoitukseen. AWS:n historiassa on viisi omaa prosessoria: Graviton CPU, ML inference -prosessori, Trainium ML-opetusprosessori, Nitro IO ja Nitro System -offloadausprosessorit. Nitro on jo 10 vuotta vanha ja sitä on asennettu lähes jokaiseen palvelimeen tasaamaan hypervisorin kuormaa. AWS:n blogi esittelee labraa missä piirejä tehdään. Myös Youtube on tehnyt oman Argos-piirinsä videoiden transkoodaukseen. Sen avulla on saatu 20-33 -kertainen suorituskyky. Argos v2 on nyt tuhansissa palvelimissa ja kaksi seuraavaa versiota on jo kehityksessä.

Miten sitten saataisiin Mooren lakia kierrettyä varsinkin kun kaikki tehdään softalla? Demikernel on ensimmäinen nanosekuntitason käyttöjärjestelmä, jossa paketti saadaan verkkokortilta sovellukselle 100 nanosekunnissa. DPDK:n avulla prosessorin yksi core pystyy käsittelemään miljoona pakettia sekunnissa. Ratkaisu vaatii koko käyttöjärjestelmän uudelleenkirjoittamista. CPU:n softaoptimoinnilla on kuitenkin rajansa. Siksi rauta on otettava mukaan ja toimintoja siirrettävä raudalle. Kernel bypass on klassinen offload-menetelmä, joka on nyt tullut ajankohtaiseksi. Se taas on vaikea käyttää ja siksi vaatii abstraktointia ja sovellusrajapintaa sovelluksen suuntaan. Avoimia asioita kuitenkin on vielä mitä protokollia yleensäkään pitäisi offloadata, onko enää paikallisia levyjä vai kytketäänkö kaikki tallennus verkkoon, miten ajoitus sovellusten raudankäytössä hoidetaan ja miten raudan turvallisuus ja resurssien erotus toteutetaan?

Digitalocean on ostamassa Cloudways:n, joka on 280 työntekijän SMB-sektorin palveluntarjoaja noin 70000 asiakkaalle. OVH nostaa hintoja joulukuun alusta 10%:lla, Hetzner syyskuun alusta.

AWS:n tietoturvaa johtaa entinen FBI-läinen CJ Moses. Tietoturva ei aiheuta AWS:llä erityistä työtä, koska se on osa kaikkia tuotteita ja toimintaa. Kun tietoturva on jokaisen tuoteryhmän omalla vastuulla, niin itsenäiset ryhmät hoitavat tietoturva-asiatkin nopeasti ja vastuullisesti eteenpäin. Tuotannon haavoittuvuuksia ja ongelmia pyritään kuitenkin välttämään mahdollisimman paljon, koska tuotannossa korjaaminen on erittäin kallista. Tietoturvan siirtäminen vasemmalle ja tuotteiden testaaminen ovat siis suuressa roolissa.

AWS ja muut isot toimijat julkaisivat avoimen Open Cybersecurity Schema Frameworkin (OCSF), josta on tulossa kyberin de facto -formaatti. Sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa hajanaista kenttää ja sen kautta nopeuttaa havainnointia ja vastetta sekä laskea kustannuksia. Mukana on 17 isoa taloa Splunkista Paloaltoon ja Zscalerista Broadcomiin. Julkistuksia on tulossa nopeasti ja valmistajakohtaisen koodin ja connectorien on määrä vähentyä nopeasti. Tähän asti valmistajat ovat saaneet kilpailuetua omista suljetuista tuotteista, mutta ehkä aika on nyt kypsä yhteistyölle kokonaiskuvaa ajatellen.

Kyberturvallisuus

Rebootin digiturvatutkimuksessa Suomi nousee maailman turvallisimmaksi maaksi. Phishing-sivuja Suomessa on, mutta korkattuja koneita todella vähän. Suomi on tunnettu verkkojen ja päätelaitteiden hyvästä hygieniasta. Listalla muut kärkisijat menevät yllättäen Väli- ja Etelä-Amerikan maille Hondurasille, Guatemalalle ja Paraguaylle. Euroopan kärkeen sijoittuivat Itävalta, Norja, Sveitsi ja Belgia. Huonoimmat maat olivat Indonesia, Kypros, Malesia, Vietnam ja Bulgaria, ja Euroopassa lisäksi Romania ja Valko-Venäjä.

Huoltovarmuuskeskus julkaisi kybersuosituksia mediayrityksille. Materiaalissa on listattu perusperiaatteita ja ohjeita toimintaan yleisesti ja eri roolin henkilöille. Materiaali osoveltuu kaikille yrityksille.

Venäjällä IT-osaajien asuntolainojen korkoa on tiputettu parilla prosenttiyksiköllä ja lainojen nostoon on annettu etuoikeuksia, jotta asiantuntijat saataisiin pysymään maassa. Moskovassa toimii 29% maan IT-yrityksistä ja sitä pidetään Venäjän IT-alan kehityksen johtajana. Atlasvpn:n mukaan venäläisistä jo 24% käyttää VPN-palveluita kiertämään propagandaa. Sotaa ennen osuus oli alle 10%. Myös Ukrainassa vpn-käyttö on lisääntynyt vajaaseen 10%:iin käyttäjistä. Venäjä lisää voimaa väärinkäyttäytyviä medioita vastaan. Tiktok, Telegram, Zoom, Discord ja Pinterest kieltäytyivät noudattamasta sisältösensuuria ja saavat nyt viranomaiset peräänsä.

Lockbit-jengiä vastaan on pommitetu DDoS:ia. Syynä taitaa olla Entrustin häkkäys ja julkisuuteen vuodettu varastettu tieto. Valkohatut sen sijaan ovat ottaneet haltuun käytöstä poistetun satelliitin, jonka kautta he striimasivat puheita ja elokuvaa. Rojuradalle ajettu sateelliitti on oikeilla välineillä helppo ottaa uudelleenkäyttöön ja se voi muodostaa uhkan väärinkäytöksille.

CISA on lisännyt seitsemän uutta haavoittuvuutta yleisesti käytettyjen haavojen listalle. Paloalton RCE-haavoittuvuus pääsi listalle.

Watchguardin palomuureissa on myös jälleen RCE-haavoittuvuus. Linuxin Netfilterin bugi antaa mahdollisuuden nostaa oikeuksia järjestelmässä. Talos on löytänyt uuden C&C-pilvipalvelun Dark Utilities, jonka kautta voi orkestroida hyökkäyksiä.

Cisco on myöntänyt Lapsus$-jengin päässeen sisään sen yritysverkkoon. Tapaus sattui jo kuukausia sitten mutta tuli nyt julki kun tiedostoja löytyi netistä. Ciscon ja Taloksen mukaan mitään toimintaa vaarantavaa tietoa ei päässyt ulos. Kyseessä oli työntekijän Box-pilvitallennustilin kautta tapahtunut hyökkäys. Vuoto tapahtui kun MFA murtui puhelinsoittohuijauksilla ja Citrix-palvelinten kautta pääsi DC-palvelimille etsimään tunnuksia ja asentamaan takaovia. Tunnus lukittiin, mutta hakkeri yritti samaa huijaustaktiikkaa monta kertaa uudelleen. Sen jälkeen johdolta yritettiin kiristää 3700 tiedoston avulla lunnaita.

Initial Acccess Brokers on tärkeä osa haittaohjelmaketjua. Recorded Future on julkaissut raportin miten skene toimii ja mikä IAB:n rooli on. ThinkstScapes raportoi Q2:n tietoturvateemat moderneista verkoista ohjelmointikieliin ja niiden ekosysteemeihin, rautakomponenteista erikoisempiin haavoittuvuuksiin. Atlantic Councilin raportti Behind the rise of ransomware kertoo taustoista ja antaa kolme suositusta: pakollinen raportointivelvollisuus tapauksista, verohelpotukset ja tuki pienyrityksille tietoturvan parantamiseksi ja osaajien palkkaamiseksi. Brian Krebsin mukaan alan on tuotettava parempia ja turvallisempia tuotteita. Jos Suomessa on sekava kolmen toimijan kyberkenttä, USA:ssa on 5-6 viranomaista joiden kanssa asioida. CISA voisi toimia yhden luukun kontaktina.

Esimerkkinä huonoista tuotteista toimii SSO Wall of Shame, jossa listataan tuotteet joissa SSO-ominaisuus on luksusta ja maksaa erikseen. Kybervakuutusten myöntämisestä on tullut riskaabelia toimintaa. Vakuutusyhtiöt tajusivat, että pilven kautta saa näkyvyyden asiakkaan IT-ympäristöön ja sitä kautta paremman selvyyden vakuutusehtoihin. Vakuutusyhtiöt ovat nyt lyöttäytyneet yhteen pilvialustojen kanssa.

Vaikka suurin osa hakkereita toimii Venäjällä, Kiina on silti isompi uhka, ainakin USA:lle ja monille länsimaille. Kiinalla on tähtäimessä tietotaidon varastaminen laajalla rintamalla. Venäläiset luovat kaaosta, Kiina toimii näkymättömästi. Kiina ei välttämättä ole teknisesti edistynein, mutta suurella massalla onnistuu joskus. Viime vuodet on käytetty kalastelun lisäksi haavoituvuuksia ja Kiinan hallitus on nyt mestari haavoittuvuuksien hyväksikäytössä. Myös kekseliäämpiä hyökkäyksiä, kuten toimitusketjua, on käytetty. Tietovuotoa voi yrittää estää erilaisin DLP-tuottein, haavoittuvuushallinnalla, kunnollisella autentikoinnilla ja zero trust -mallilla. Kiina kuitenkin levittää silkkitietänsä myös fyysisesti ja sen kautta voi tulla toisenlainen uhka.

Italiassa lymyää Euroopan oma NSO ja Pegasus. Roomalaisen Tykelabin ja sen omistajan RCS Labin vakoiluohjelma Hermit asentuu puhelimeen ja sillä voidaan vakoilla liikennettä puhelinverkon SS7-signaloinnin haavoittuvuuksia hyödyntämällä. Yrityksen tiedetään hyväksikäyttäneen verkkoja eriltyisesti Tyynenmeren saarilla ja seuranneen monen maan kansalaisia. Toiminta on ollut kasvussa tämän vuoden ja nyt se näyttää olevan jatkuvaa. EU on huolissaan käsistä lähteneestä vakoituteollisuudesta ja kuuluttaa alan reguloinnin tarpeellisuutta. Pegasus-vakoiluohjelman prototyypistä Syaphanista on julkaistu kuvia, joista voi päätellä minkälainen ohjelma Pegasus on.

Kiinalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän vakoilla puhetta rakennuksen sisältä ulos tulevan kuidun avulla. Tekniikka perustuu siihen, että äänet aiheuttavat kuituun vaihevaihtelua, jonka voi havaita interferometrillä jopa yli kilometrin päästä.

Githubin 35000 repoa kloonattiin haittaohjelmakäyttöön. Githubia tai repoja ei siis mitenkään häkätty, vaan niistä tehtiin muokattu kopio. Mukana ei ollut merkittävimpiä projekteja ja haitalliset kloonirepot laitettiin karanteeniin. Githubissa voi nyt allekirjoittaa ssh-commitin ssh-avaimella ja se näkyy “verified”-statuksella. Ssh:n sormenjäljet voi varmistaa myös DNS:n SSHFP-tietueen kautta. Tutkimus osoittaa, että käyttö on pientä: vain 0,1 promillea domaineista käyttää SSHFP-tietuetta ja niistäkin yli puolet ilman DNSSEC:iä, mikä olisi luotettavuuden vaatimus.

Paloalton Unit 42 on polkaissut käyntiin MDR-palvelun, joka pohjautuu Cortex XDR -tuotteeseen. Palvelu sisältää valvonnan ja vasteen, ennakoivan uhkienmetsästyksen ja säännöllisen tietoturvakatselmoinnin. Netskope on ostanut pilvitietoliikenneyhtiö Infiotin, jolla se pääsee lähemmäksi integroitua SASE-alustaa. Infiotin Borderless WAN on ollut lupaava ja palkittu tuote. Netskopen SASE-gatewayt saavat pilviverkon kylkeensä. Kesäkuussa Netskope osti myös Wootcloudin IoT-ympäristöjen zero trust -kykyjen parantamiseksi. Netskope haluaa yhdistää ja yksinkertaistaa teknologiaa asiakkaiden vaatimuksesta. Sijoittaja Thoma Bravo taas katselee Darktracea ostoaikein.

Mielenkiintoinen suunnitteluperiaate on tietoturvan parantaminen hajauttamalla. Yksittäinen järjestelmän komponentti voi olla heikko, mutta kokonaisuutena niistä voi muodostua turvallinen järjestelmä. Erilaisia komponentteja usein väheksytään tiukan vakioidun rakenteen sijaan. Erilaisuuden kautta voidaan tilastollista tunnettua uhkaa vähentää niin, että järjestelmä kestää jopa tuntemattomat uhkat ja häiriöt. Kovennuksien ja kapasiteetin lisäämisen sijaan erilaisten komponenttien lisäämisellä on suurempi vaikutus järjestelmän oletettuun käytettävyyteen ja kestävyyteen.

Ilmaista kyberturvakoulutusta on koottu 11 kurssin tai koulutusohjelman listalle.

Tekniikka ja operointi

Yli 40 vuotta vanha TCP:n alkuperäinen RFC793 vuodetlta 1981 jää turhaksi kun päivitetty RFC9293 korvaa sen. Spanning-treen äiti Radia Perlman puhuu ethernetin ja protokollien suunnittelusta esityksessään. Jo aikoinaan sovellusten teossa oiottiin ja ne haluttiin tehdä juttelemaan suoraan ethernet-tasolla ilman hankalaa ip:tä. Siitä syntyi tarve ethernet-segmenttien siltaamiselle ja puurakenteen luuppien hallinnalle eli spanning-treelle. Radia teki oman algorhyme-runonkin protokollan toiminnasta. STP:n piti olla nopea häkkäys ja ip:n lopullinen ratkaisu, mutta kuinkas kävikään. STP ja ethernet jäi. Maailma olisi paljon yksinkertaisempi ilman ethernetiä, mutta ip taas on hyvin konfiguraatiointensiivinen. Mutta onhan meillä CLNP, joka on puhdas L3-protokolla. 1992 olisi voitu valita toisin, mutta ip voitti. Ip:n mukana tuli myös ylimääräinen protokolla arp. Radia avaa myös sitä miksi ISIS hello timer ei tarvitse olla sama naapureilla, kun OSPF:ssä pitää. ISIS suunniteltiin oikein ja siinä on asetettavat parametrit, jotka eivät riipu toisesta osapuolesta mutta tietävät mitä toiselta odottaa.

Google kertoo Jupiter-verkon kehityksestä. Konesaliverkon kapasiteettia voi kasvattaa uusimalla kytkimiä, mutta se ei ole käytännöllinen tapa massiivisessa verkossa. Sen sijaan Google korvasi spine-kerroksen optisilla kytkimillä, jotka eivät ota kantaa protokolliin ja porttikapasiteettiin. Apollo OCS -kytkimestä tulee osa datacenter-kaapelointia ja se tukee erilaisia nopeuksia joustavasti. Verkosta tulee nopeampi, edullisempi ja energiatehokkaampi. Samalla kyllä menetetään CLOS-topologian ennustettavuus ja vikasietoisuus, mutta Google käyttää uuden mesh-verkon reaaliaikaiseen liikenteenohjaukseen SDN-kontrolleria. Verkon päivitykset saadaan tehtyä lennossa, mikä myös säästää aikaa ja vaivaa.

Serve The Home esittelee Lightmatterin Passagen, joka on piikiekkotason kytkentämatriisi chiplet-prosessorien ja piifotoniikan välillä. 3,6 cm alueelle saadaan mahtumaan 200 kuitua, mutta nanofotoniikalla ja aaltoputkilla päästään jopa 40-kertaiseen tiheyteen. Kytkentä ja reititys on konfiguroitavissa alle 1 ms viiveellä. Artikkeli kuvaa perusteellisesti mistä on kyse.

Broadcom on julkaissut Tomahawk 5 / BCM78900 -sarjan ASIC:t. Kapasiteetti on 51,2 Tbps kuten Nvidia Spectrum 4:lla, mutta sillä erolla, että Tomahawk 5 on markkinoilla nyt. Broadcomin tyyliin kuuluu julkaista valmiita tuotteita ja Spectrum 4:ää saamme ilmeisesti vielä odottaa tovin. Ensimmäinen Tomahawk on vuodelta 2014 ja sen alkuperäinen 3,2 Tbps -kapasiteetti on onnistuttu tuplaamaan joka toinen vuosi. Viitosversiolla saa nyt 64 800G-porttia ja piirissä on optimoitu vxlan-käsittely tekoälykuormille. Mukana on myös PTP- ja SyncE-synkronoinnit, kuusi ohjelmoitavaa ARM-prosessoria telemetrian käsittelyyn ja TSMC:n 5 nm valmistustekniikan myötä parantanut energiatehokkuus. Erikoisuutena on piirin sisäinen jaettu puskurimuisti. Sillä saadaan erinomainen purskeiden tasaus, joka on tärkeää koneoppimiskäytössä. Hyperskaalaajat ovat ajaneet ASIC-markkinaa ja Broadcom on hyötynyt siitä eniten, vaikka markkinoille on saatu myös monta startupia. Broadcom on syytänyt ulos 6-8 ASIC-versiota vuodessa ja Tomahawk 5:stakin on odotettavissa montaa versiota. Moni asiakas sekoittelee eri sarjoja omissa käyttötarkoituksissa. Trident sopii TOR-kytkimeksi ja Tomahawk muualle konesaliin. Jericho on passeli internet-käyttöön. Kaikissa näissä perheissä on sama SDK, API ja tuki SAI:lle, joten käyttö on yhteensopivaa ja helppoa. 100G serdes sopii lähes mihin tahansa kupariliitännöistä yhteispakattuun optiikkaan. Broadcom uskoo co-pon ekonomiaan. Kytkimen skaalasta kertoo se, että yhdellä uudella kytkimellä voi korvata kuuden edellisen sukupolven kytkimen muodostaman verkon kapasiteetin. Sukupolvien välillä porttikapasiteetti tuplaantuu ja porttihinta tippuu alle 1,5 kertaiseksi. Dell’Oron tilastoissa 400G ottaa nyt 15% konesalikytkentämarkkinasta ja on huipussaan 2024. Sen jälkeen alkaa 800G/1600G:n nousu. Muutos on nopeaa. Konesaliverkot ovat vielä enimmäkseen Clos-topologiaa, mutta Tomahawkilla voi tehdä myös toruksen, dragonflyn tai muita yhdistelmätopologioita.

Kaupalliset piirisarjat ja niiden SDK:t ja API:t ovat ajaneet disagregaatiota eteenpäin. Mutta käyttö on jäänyt aika pitkälti pilvijättiläisten ja suurimpien yritysten puuhailuksi. Avoimet verkot ja SDN eivät ole olleet menestys yrityksissä. Itse asiassa yritykset ovat vain kääntyneet entistä enemmän suljettuihin valmistajakohtaisiin ratkaisuihin esim. virtualisoinnin ja SD-WAN:n osalta. Vmware tuo ESXi 8 -version myötä Nvidian Bluefield DPU:n offloadaamaan hypervisorin ja hallintatyökalujen kuormaa CPU:lta. Laskelmien mukaan DPU parantaa palvelimen tehokkuutta 22%.

TLS 1.3 on tarina kokeilusta ja palveluiden keskittymisestä. Miksi TLS 1.3 levisi niin nopeasti ja laajasti? TLS 1.2 standardoitiin 2008 mutta viiden vuoden päästä sitä ei käyttänyt lähes kukaan. Sitten yhtäkkiä tuli Snowdenin paljastukset ja kaikki selaimet ja palvelimet vaihtoivat modernimpaan salaukseen. 2018 standardoitiin TLS 1.3, mutta jo sitä ennen sillä oli tuki client-sovelluksissa. Palvelimissa se alkoi yleistyä heti standardoinnin jälkeen. TLS 1.3:n käytössä on selvä ero pilvipalveluiden ja muiden palveluiden välillä. Internet-jätit ajoivat omilla palveluillaan protokollan nopeasti sisään ja näyttivät miten ne voivat vaikuttaa internet-teknologian kehitykseen. Siksipä on syytä kiinnittää huomiota teknologiavalintojen taustalla oleviin liiketoimintaintresseihin ja palvelevatko ne koko käyttäjäkuntaa. Koko TLS 1.3 -yhteyden toiminta on avattu ja selitetty webbisivulla yhdessä TLS 1.2:n, QUIC:n ja DTLS:n kanssa.

Haavoittuvuusskannaukset saattavat aiheuttaa yhteysongelmia verkkoon. Chris Hart selittää kytkinongelmaa ARP gleanin ja ohjauskerroksen polisoinnin kanssa. Skannerin tuottama suuri määrä arp-kyselyitä aiheuttaa poliserin puuttumisen peliin ja pakettien tippumisen. Ciscon Hank Preston kertaa Docker-tietoliikenteen perusteet. Russ White avaa route serverien toimintaa. Route server vain heijastaa vastaanotetut reitit eteenpäin ja se ei itse asenna reititystauluun mitään. Siksipä BGP-naapuruudet route serverin kanssa pitää olla suoraan kytkettyjä ja route serverin pitää mainostaa kaikki reitit mitä se vastaanottaa. Muuten syntyy luuppeja.

Linuxista saattaa viimein kadota Decnet-protokollatuki. VMS ei ole kuollut ja Decnetiä on roikutettu mukana kernelissä. Decnetiä on ylläpitänyt Redhatin koodari, joka julisti koodin jo 2010 orvoksi. Nyt Microsoftin koodari ehdotti koodin poistamista Linux kernetlistä juuri sen jälkeen kun Uusi OpenVMS9.2 oli julkaistu. VMS on kuitenkin tukenut ip:tä jo vuosikymmenet, joten aika marginaalisesta asiasta on kyse. Linux Foundation ja CNFC ovat antaneet päivityksen projektiensa kehityksestä ja listannut suosituimmat projektit.

Digitaalinen kaksonen on noussut hypessä korkealle. Vanhaa mallinnuskonseptia on päivitetty koneoppimisella. Valmistajilla on eriasteisia toteutuksia kuten esim. Mist AI, Cisco DNAC, Extreme CloudIQ, mutta myös julkipilvillä on omia työkaluja. Mallinnusta tarvittaisiin entistä enemmän monimutkaistuvissa ympäristöissä. Forward Networks on työstänyt vuosia omaa mallinnus- ja verifiointitekniikkaansa. Viimeisin kumppanuus on Arista Cloudvision, joka on yhdistetty Forwardin alustaan rikastamaan hallintaa. Aiemmin myös tietoturvaa on tuotu mukaan tuotteeseen iRapid7:n haavoittuvuushallinnalla.

Linux-maailman palomuurien automatisointiin löytyy ilmaisia avoimia työkaluja mm. Googlen Capircasta, joka on monivalmistaja ACL-generaattori. Batfishillä voi tehdä konfiguraatioanalyysiä ja tarkistaa ACL:iä. Panda Dataframesilla saa Pythoniin Excelin kaltaista rakennetta ja suodatusmahdollisuuksia.

Lab-as-code -työkalu Netsim-tools on vaihtanut nimensä Netlabiksi. Uusin versio 1.3 tuo mukanaan EPVN/VXLAN:n ja muita lisäyksiä.

Greenfield on myytti kirjoittaa Chris Wahl. Näin on. Vaikka joku osa IT-ympäristöä rakennettaisiin täysin tyhjästä uutena, järjestelmät ovat hyvin toisiinsa verkottuneita ja riippuvuuksia on aina muualle. Viimeistään sovellukset ja käyttäjät sotkevat mukaan vanhaa brownfieldiä. Mikään ei ole irti vanhasta ja siksi greenfieldiä ei ole olemassa. Siksipä olisi syytä hyväksyä, että vanha lasti seuraa ja muutokseen pitää varata resursseja. Järjestelmiä pitää katsoa kokonaisuutena, ei pelkkänä uutena siilona.

Gergely Orosz on listannut kattavasti teknoyhtiöiden päivystyskäytännöt ja -kompensaatiot. Yleisesti ottaen voi sanoa, että teknojätit eivät maksa päivystyksestä erikseen, paitsi Google ja ne alueet, joissa se on pakollista. Loppujen lopuksi normaalipalkka on yleensä niin iso, että se kattaa heittämällä alemman palkan ja erikseen maksetun päivystyslisän.

Yritykset ja tuotteet

Teknojäteillä alkoi tiukemmat ajat ja palkkausta on vähennetty, mutta yleisesti tekniikan alan työpaikat ovat lisääntyneet yli 50% viime vuodesta. Tutkitusita 50 työnantajasta lähes kaikki olivat lisänneet rekrytointeja. Suurin kysyntä on pilviosaajista.

Arista on napannut itselleen Pluribus Networksin, joka tunnetaan SDN-pioneerina ja pilvifabricistaan. Ericssonin kanssa verkkoa on viety operaattorien NFV-käyttöön ja Ericsson on myös sijoittanut Pluribukseen. Pluribus perustettiin 2014 ja aikomuksena oli yhdistää verkko ja palvelimet yhdeksi Freedom-fabriciksi. Freedom-kytkimet sisälsivät kytkimen ja prosessorin, mutta konsepti ei lähtenyt lentoon. Kevyemmät funktiot kytkimissä sen sijaan olivat toimivampi malli. Pluribus tiputti omat kytkinraudat pois ja siirtyi Netvisor One -hallintasoftaan, johon on integroitu myös Nvidian Bluefield DPU:t. Arista osti aiemmin Big Switch Networksin, joka oli aika vastaavanlainen fabric-ratkaisu. Siitä tuli tuote nimeltä Converged Cloud Fabric. Pluribuksesta tuli Aristalla Unified Cloud Fabric, entinen Adaptive Cloud Fabric, joka vastaa Big Switchiä paremmin laajempaan edge- ja operaattorikäyttöön. Aristalla on myös kaksi muuta asiakaskategoriaa ja tuoteryhmää: Cloud Scale pilvijättiläisille ja Cloud Class yritysasiakkaille.  Monet asiakaat käyttävät kuitenkin useita tuotteita. Nimeämisessä on ainakin paljon opeteltavaa. Arista saa Pluribukselta 140 työntekijää. Kauppahintaa ei paljastettu, mutta laskelmien mukaan se olisi voinut olla luokkaa 337 miljoonaa dollaria. Muuten Aristan tulosta ahdistaa edelleen komponenttipula. Monilla osilla on 70 viikon toimitusaika ja toimintaa on suunniteltava hyvin pitkälle eteenpäin.

Pilvinatiivi verkkovalmistaja Drivenets on saanut 262 miljoonan dollarin sijoituksen c-rahoituskierroksella. Kehityksessä on tapahtunut 1000% kasvu liikennemäärissä Drivenets-laitteilla, lähes 100 asiakasta, teknologiakumppanuuksia, työntekijämäärän kasvatus 30%:lla ja toimintojen laajentuminen maailmalaajuisesti.

Huawei on kohdannut maailmantalouden myrskyn ja on siirtymässä selviytymistilaan. Johtaja Ren on kehottanut työntekijöitä keskittymään liikevaihdon ja tuottojen maksimointiin, jotta yritys selviäisi seuraavasta kymmenestä vuodesta. Avainsektorit ovat tulevaisuudessa pilvi, digitaalinen energia ja älyautot.

Cisco yhdistää organisaatiossaan massayksikön ja yrityspuolen yhdeksi päästä-päähän -verkkoratkaisuksi. Operaattori- ja yrityspuolen yhdistämisestä voi olla kahta mieltä, koska asiakasryhmillä on hyvin erilaiset tarpeet ja halut. Toisaalta yritystarpeet ovat laajentuneet operaattoripuolelle ja operaattorit toimittavat yrityspalveluita. Yksi markkinointi ja suunnitteluosasto kahdelle eri sektorille voi kuitenkin tehdä rumaa jälkeä. Se on koitunut monen yrityksen kohtaloksi. Vai näkeekö Robbins tässä keinon ottaa tekninen johtajuus? Aika näyttää. Johtajapelissä yrityspuolen Todd Nightingale, joka tuli taloon Merakin mukana, lähtee nyt Fastlyn toimitusjohtajaksi. Massapuolen johtaja Jonathan Davidson tuli aikoinaan Juniperilta ja jatkaa yhdistelmäyksikön vetäjänä. Startup-kuvio on nähty ennenkin: joku lähtee Ciscolta ja perustaa uuden yrityksen. Cisco ostaa myöhemmin yrityksen itselleen. Huhut kertovat Ciscon haluavan ostaa Megaportin tai Fastlyn. Ex-ciscolaisia on myös Packetfabricin ja Qwiltin johdossa.

Ciscon koko tilikauden tulos oli tasainen. Toimitusongelmat alkavat hieman helpottaa parin vuoden aikana tehtyjen muutosten johdosta. Uusia ja vaihtoehtoisia toimittajia on lisätty ja tuotteita on suunniteltu uusiksi sopivammilla komponenteilla. Koko vuoden tilausmäärät olivat ennätyksellisiä. Raudan tilauskantaa ei kerrota, mutta softapuolella se on 2 miljardia dollaria. Robbinsin mukaan pandemia-aika paljasti sen, että infraa ei pidetty kunnossa ja teknistä velkaa oli kertynyt paljon. Nyt yritykset eivät halua joutua samaan tilanteeseen uudestaan. Monet suunnittelevat koko infran päivitystä vuosien tauon jälkeen. Lisäksi teknologiamuutos ja -trendit lisäävät paineita uudistaa verkkoja. Kysyntää on, mutta taiteilu tapahtuu toimituksien kanssa.

Miten yritysten ostokäyttäytyminen on muuttunut? Tuntumalta harva on vähentänyt investointeja tänä vuonna. Pienet lykkäykset esim. privaatti-5G:ssä voivat olla osa isompaa trendiä. AWS:n privaatti-5G:n laimea alku voi olla oire tästä. Tietoturvakin on paineen alla, vaikka kaikki ovat melko yksimielisiä, että verkon ja tietoturvan parantamisella on lisäarvoa. Tämän vuoden budjetit ovat pysyneet, mutta ensi vuodesta ei ole tietoa. Suurin pelko on yleinen maailmantilanteen epävarmuus ja sen muuttuminen pysyväksi tilaksi. Verkkoteknologian uudistaminen voi olla entistä vaikeampaa kun yritykset takertuvat isoihin tuttuihin valmistajiin ja startupit kärsivät. Budjettia yleensä määrittää RFP-prosessi ja projekteja RFI. Vuosikymmenten aikana on tapahtunut suuri siirtymä budjetti- ja projektirahan tasapainosta kohti budjettirahan ylivoimaa. Nykyään projektirahan osuus voi olla alle 10% investoinneista ja sillä voi olla merkittävää vaikutusta verkon investointeihin. Budjetit ovat luonteeltaan ylläpitorahaa, jolla ei välttämättä tehdä oikeita teknologian kehitysprojekteja. Verkossa ja IT:ssä on monimutkaisuusongelma: meillä on teknisten ratkaisujen komponentteja, mutta niitä on entistä vaikeampi sovittaa tarpeeseen, jos nyt edes tiedämme mitä ongelmia olemme ratkomassa.

Oulun yliopiston tutkimus on tarkastellut normiston muutosta Nokian ja Elcoteqin liikesuhteessa. Tässä tarina opiksi kaikille ulkoistajille HS:n maksumuurin takaa. Nokian ja Elcoteqin suhde alkoi 1984. Suhde perustui syvään luottamukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen. Kun Nokia alkoi 2000-luvun alussa siirtää puhelinvalmistusta Aasiaan, alkoi viisi vuotta kestänyt hankala muutos. Nokian haave oli maailman tehokkain toimitusketju ja globaalia mallia haettiin muilta kilpailijoilta. Aasiassa odotti kuitenkin toinen todellisuus. Tehtailla oli teollisuusvakoilua, ip-oikeuksien menetyksiä ja laatuongelmia, joihin Elcoteqin kanssa ei ollut törmätty. Foxconnin tehtaan olosuhteet eivät olleet kunnossa ja työtekijät hyppivät katolta kuolemaan. Nokia lupasi korjata ongelmat, mutta vuotta myöhemmin 150 työnkijää uhkasi joukkoitsemurhalla jos työoloja ei edelleenkään paranneta. Koko Aasiaan siirtyminen oli luultavasti Nokialle yllätys ja vaikutuksia ei ymmärretty. Halvalla tuntemattomien kanssa ei saanut samaa mitä tutulta kotimaiselta oli saanut. Elcoteq jäi tyhjän päälle ja meni konkurssiin 2011. Sen myötä katosi Suomesta ja Euroopasta iso osa ICT-alaa. Nyt on taas hiljalleen palattu takaisin kotiin päin, osin varmaankin maailmatalouden pakottamana. Viimeistään Venäjän tilanteen jälkeen on selvä, että Kiinan kanssa toimiessa on todella isot riskit. Uusimpana Aasian ulkoistuskohteena näyttää olevan nyt Vietnam.

Kiina yrittää päästä omavaraisuuteen ja kopioi armottomasti länsiteknologiaa. Analysointiyritys on purkanut kiinalaisen SMIC:n sirun ja sieltä on paljastunut 7 nm -valmistusprosessi, joka näyttää samalta kuin TSMC:n prosessi. Valmistus on hankalaa ilman EUV-laitteita, joita on nyt kielletty viemästä Kiinaan. Epäilys onkin, että kiinalaiset olisivat jälkiasentaneet tehtaaseen laitteita kieltoja edeltävältä ajalta.

Internet

Geoff Huston kirjoittelee jälleen mietteitä internetin kehityksestä, ja miten yleensä mahdoton yhtälö isompi, nopeampi, parempi ja halvempi toteutui internetin kohdalla. Isompi verkko ei ollut ratkaisu kaikkeen, vaan sisältö tungettiin reunalle lähelle käyttäjää. Hajautus myös parantaa vasteaikaa ja pienentää verkon hintaa. Tämä näyttää olevan trendi seuraaviksi vuosikymmeniksi. Verkosta on myös ulkoistettu älykkyys päätelaitteille, mikä tekee verkosta toimivan ja kustannustehokkaan. Yhteinen pakettiverkko, protokolla ja osoitteet ovat olleet tehokkuuden edellytys, mutta suunta on kääntynyt pirstaloitumiseen. Mitä on jäljellä internetistä? Yhteinen konsepti, jolla erilaiset palvelut viittaavat toisiinsa.

Internetin hyvä mies, kaikkien kaveri Vijay Gill kuoli ja media täyttyi muistokirjoituksista.

Kuten aiemminkin on kerrottu, AWS käyttää E-luokan osoitteita sisäisesti. Traceroute EC2-instanssista ulos on villiä nähtävää. 22 hyppyä läpi sekalaisten osoitteiden. On 240-osoitetta, on 100.64-osoitetta. E-luokka 240/4 juontaa juurensa 1986-vuodesta, jolloin se määriteltiin tulevaisuuden käyttöön. 1993 tuli käyttöön luokaton CIDR. 2000-luvulla on ollut monta yritystä ottaa E-luokan osoitteet käyttöön, mutta paras anti lienee, että sille saatiin tuki käyttöjärjestelmissä. Nyt näyttää, että 240/4 on epävirallisesti yksityiskäytössä. Ripe on mitannut 240-osoitteiden näkyvyyttä internetissä. Suurimmat käyttäjät näyttävät olevan juuri AWS sekä Vodafone ja Adobe. AWS ei missään julkisesti kerro käyttävänsä E-luokan osoitteita. Päätelmä on, että verkko on niin iso, että normaalit privaattiosoitteet eivät riitä.

Tapahtumat

Fwd:cloudsec -tietoturvakonferenssin videot löytyvät Youtubesta, samoin Defcon -konferenssin videot.

Networking Field Day: Service Provider 2 -esityksissä ja puheenvuoroissa käytiin läpi operaattoriasiaa.

Kuukauden asiantuntijat

Suomen junaliikenne pysähtyi kun varkaat katkaisivat kuitukaapelit Lempäälässä rautatiesillan työmaa-alueella 8.8. yöllä. Kaapelikatkon seurauksena junien ohjausjärjestelmä lakkasi toimimasta puoleksi vuorokaudeksi. Kaapeleita oltiin siirtämässä työmaalla toiseen paikkaan ja ne olivat kiepillä odottamassa asennusta. Useamman sentin paksuinen kaapelin katkaisuun vaaditaan jo kunnon työkaluja ja niitähän varkailla kyllä oli. Varkaat vain unohtivat tarkistaa mitä kaapelia olivat varastamassa. Varkaus jäi lopulta tekemättä, kun kaapeli olikin kuitua eikä sisältänyt himoittua kuparia. Keikka meni tappiolle kun odottamassa on raskaat korvausvaatimukset.